1-2. Umi Ximootewoosi 6:20 kultanno garinni, Ximootewoosira eeggo uyinoonni coyi maati?

DUUCHA woyite muxxe ikkinore wolootaho eeggo uyiˈneemmo. Lawishshaho, woxenke baankete mine wodhinammora dandiineemmo. Hatto assineemmohu woxinke dibaˈˈanno woy dimooramanno yine hendeeti. Konnira muxxe ikkino coye wolu manchira eeggo uyiˈra mayyaatero huwata diqarrissannonke.

² Umi Ximootewoosi 6:20 nabbawi. Soqqamaasinchu Phaawuloosi Ximootewoosira muxxe ikkino coye uyinoonnisita qaagiissinosi; kuni coyi Maganu mannu oosora hedinore kulanno halaaleeti. Ximootewoosira ‘qaale kulatenna’ “Dancha Duduwo” duduwate looso eeggo uyinoonnisi. (2 Xim. 4:2, 5) Phaawuloosi Ximootewoosi eeggo uyinoonnisi coye agadhanno gede jawaachishinosi. Ninkerano Ximootewoosi gede muxxe ikkino coye eeggo uyinoonninke. Kuni coyi maati? Yihowa uyinonkeha muxxe coye agadha hasiissannonkehu mayiraati?

3-4. Qullaawu Maxaafi halaali muxxete yineemmohu mayiraati?

³ Yihowa Qaalisi giddo nooha muxxe ikkino halaale garunni huwanteemmo gede shaqqillunni kaaˈlinonke. Kuni halaali muxxete; korkaatuno Yihowa ledo danchu jaaloomi heeˈrannonke garanna hagiirraamma ikkate maa assa hasiissannonkero kulannonke. Konne halaale ammanne heeshshonke giddo harunsineemmoha ikkiro, kaphu rosinninna maaeelu assootinni keere fulleemmo.—1 Qor. 6:9-11.

⁴ Maganu Qaali giddo noo halaali muxxete yineemmo gede  assannonkehu wolu coyi, Yihowa konne halaale xawisannohu suwashshu wodani noonsahu umo heeshshi assanno mannira calla ikkinohuraati. (Soq. 13:48) Togoo manni Yihowa xaa yannara Qullaawu Maxaafi halaale rosiisannohu ammanaminohunna wodanaamu borojjichi widoonni ikkinota ammananno. (Mat. 11:25; 24:45) Konne halaale uminkenni afa didandiineemmo; qoleno konni halaali geeshsha muxxe ikkinohu wolu coyi horo dino.—Law. 3:13, 15.

5. Yihowa eeggo uyinonkehu wolu coyi maati?

⁵ Yihowa isi daafiranna isi mannaho hedinore wolootaho rosiisate looso eeggo uyinonke. (Mat. 24:14) Mannaho kulleemmo sokka lowo geeshsha muxxete; korkaatuno tini sokka mannu Yihowa maate miilla ikkannonna hegerera heeˈrate hexxo afiˈranno faro fantanno. (1 Xim. 4:16) Soqqammeemmo geeshshi ikki geeshshihano ikkiro, xaa yannara loonsanni heeˈnoonniha konne taalle nookki looso kaaˈlinanni heeˈnoommo. (1 Xim. 2:3, 4) Maganu ledo loosa ninkera lowo ayirrinyeeti!—1 Qor. 3:9.

6. Mitootu uyinoonninsare agadha hooggino daafira mayi iillinonsa?

⁶ Ximootewoosi waro heeˈrinohu mitu Kiristaani Maganu ledo loosate qoossonsa dinaadino. Deemaasi tenne alame baxino daafira Phaawuloosi ledo soqqama agure haˈrino. (2 Xim. 4:10) Figeluusinna Hermogeneesi Phaawuloosira iillinohu gedee darti iillannonke yite waajjite soqqansho agurtino. (2 Xim. 1:15) Hemenewoosi, Isikindirinna Filixoosi kaadaasinete rosinni doogante halaale agurtino. (1 Xim. 1:19, 20; 2 Xim. 2:16-18) Kuni manni baalu albira ayyaanaamittetenni worbuulle ikkikki digatino; gedensoonni kayinni muxxe ikkino coye naada agurino.

7. Sheexaanu halaale agurreemmo gede assate mayi xagarro horoonsiˈranno?

⁷ Sheexaanu, Yihowa eeggo uyinonkeha muxxe coye facci assine agurreemmo gede assate sharramannohu hiittoonniiti? Hanni isi horoonsiˈrannota mite xagarro laˈno. Isi cuˈmiˈnoommo halaale sunu sununni facci assine agurreemmo gede assitara dandiitanno hedonna akatta boohaarshunna tuqu xaadooshshi widoonni halashshanno. Isi darawonke woy darte waajjine sabbaka agurreemmo gede assate woˈnaalanno. Qoleno isi “egenno ikkitukkinni egenno” lawanno rosinni doogamme halaale agurreemmo gede assate sharramanno.—1 Xim. 6:20, 21.

8. Daanieeli yinanni rodii woˈnaalshinni maa ronseemmo?

⁸ Qoropha hoongummoro sunu sununni cuˈmiˈnoommo halaale agurrammora dandiineemmo. Hanni bashsho viidiyote godoˈle  godoˈla baxannohu Daanieeli * lawishsha laˈno. Isi togo yiino: “Viidiyote godoˈle godoˈla hanafoommohu tonnu diri balla heeˈreeti. Umi qara godoˈleemmoti hakkeya gawajjitannota diˈˈikkitino. Sunu sununni kayinni finqillenna agaanintete looso leellishshanno godoˈle godoˈla hanafummo.” Isi gedensoonni barru giddo 15 meddi yitanno saate godoˈla hanafino. Daanieeli togo yiino: “Godoˈleemmo godoˈlenna godoˈlanni gudeemmo yanna Yihowawiinni xeertissanni nooeta huwatoommo. Ikkollana Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunsa dihasiissannoe yee aneneeto ammansiisoommo.” Boohaarshu cuˈmiˈnoommo halaale sunu sununni agurreemmo gede assankera dandaanno. Tini qolte Yihowa uyinonkeha muxxe coye hoongeemmo gede assitankera dandiitanno.

9. Umi Ximootewoosi 1:18, 19 kultanno garinni, Phaawuloosi Ximootewoosi mayi ledo heewisiisino?

⁹ Umi Ximootewoosi 1:18, 19 nabbawi. Phaawuloosi Ximootewoosi olamaanchu ledo heewisiise, “dancha ola olami” yiinosi. Kuni oli mannu ledo olammanniha ikkikkinni ayyaanaamittete olaati. Kiristaanu olantote gede olamanni noohu hiittoonniiti? Kiristoosi olanto ikkinoommo daafira, hiittoo akatta lossiˈra hasiissannonke? Hanni Phaawuloosi lawishshinni ronseemmoha onte roso laˈno. Kuni rosi halaale cuˈmiˈne heeˈrate kaaˈlannonke.

10. Maganoho ammanama hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁰ Maganoho ammanami. Danchu olamaanchi ammanaminoho. Isi baxanno mancho woy naadanno coye agarate jawaate olamanno. Phaawuloosi Ximootewoosi Maganoho ammanamanno gede yaano iso cuˈmiˈre heeˈranno gede jawaachishinosi. (1 Xim. 4:7) Magano albinni roore banxummoronna isira ammanammummoro, halaale cuˈmiˈre heeˈrate hasattonke lexxitanno.—1 Xim. 4:8-10; 6:6.

11. Ninkeneeto eemadha hasiissannonkehu mayiraati?

¹¹ Ateneeto eemadhi. Mittu olamaanchi woˈmanka woyite olaho qixxaawe heeˈrate isonooto eemadha hasiissannosi. Ximootewoosi ayyaanaamittetenni jawaate heeˈrino; tennera kaaˈlitinositi Phaawuloosi busha yortowiinni xeertiˈranno gede, Maganu baxanno akatta heedhannosi gede, hattono ammanate roduuwisiwa aananno gede qullaawu ayyaaninni amaalinosi amaale macciishshasiiti. (2 Xim. 2:22) Isi tenne assate isonoo eemadha hasiissinosi. Ninkeno maalu yortonke ledo olamme qeelate ninkeneeto eemadha hasiissannonke. (Rom. 7:21-25) Qoleno akkala mannimma fushshine hoolle, haaro mannimma uddiˈre heeˈrate ninkeneeto eemadha hasiissannonke. (Efe. 4:22, 24) Daafurrummorono gambooshshe haˈrate ninkeneeto giddeessa hasiissannonkeha ikkara dandaanno.—Ibi. 10:24, 25.

12. Qullaawa Maxaafa mannaho rosiisate dandoonke lexxitanno gede maa assa dandiineemmo?

¹² Mittu manchi fullahino olamaancho ikkate olu uduunne horoonsiˈranno gara ganye rosiisiˈra hasiissannosi. Hatteente gede ninkeno Maganu Qaale seekkine horoonsiˈra rosa hasiissannonke. (2 Xim. 2:15) Gambooshshinkewa Maganu Qaale ma garinni horoonsiˈra dandiineemmoro ronseemmo. Wolootu Qullaawu Maxaafi yaannori halaale ikkinota ammantanno gede assa hasiˈnummoro, ninke uminke Qullaawa Maxaafa ganyine xiinxalla hasiissannonke. Ammananke kaajjishiˈrate Maganu Qaale horoonsiˈra hasiissannonke. Tenne assate Qullaawa Maxaafa nabbawatenni sainore assa hasiissannonke. Nabbamboommore hiincanna seekkine wodanchine loosunni leellinsheemmo gede borronke xiinxalla hasiissannonke. (1 Xim. 4:13-15) Hatto assinummoro  Maganu Qaale horoonsiˈne woloota rosiisa dandiineemmo. Manna rosiinseemmo woyite insara Qullaawu Maxaafi qummeeshsha nabbambe calla agura dihasiissannonke. Macciishshannonke manni qummeeshsha huwatannonna loosu aana hosiisanno gara afanno gede kaaˈla hasiissannonke. Qullaawa Maxaafa ganyine xiinxallate rosichi heeˈrinkero, Maganu Qaale mannaho rosiisate dandoonke lexxitanno.—2 Xim. 3:16, 17.

13. Ibiraawoota 5:14 kultanno garinni xiinxalloota ikka hasiissannonkehu mayiraati?

¹³ Xiinxalla ikki. Mittu olamaanchi iillitasiˈra dandiitanno dano balaxe hedanna isonooto agadha hasiissannosi. Ninkeno xiinxalloota ikkine iillitankera dandiitanno gawajjo gargadha hasiissannonke. (Law. 22:3; Ibiraawoota 5:14 nabbawi.) Lawishshaho, boohaarreemmo boohaarsha hayyotenni doodha hasiissannonke. Duucha woyite televizhiinete pirogiraamenna filme maaeela coye leellishshanno. Togoo coyi Magano hanqisanno; ninkeno gawajjasi digattanno. Konnira Maganoho noonke baxilli sunu sununni qiidanno gede assara dandaanno boohaarsha giwa hasiissannonke.—Efe. 5:5, 6.

14. Daanieeli xiinxalla ikkasi kaaˈlitinosihu hiittoonniiti?

¹⁴ Aleenni kullihu Daanieeli, finqillenna agaanintete looso leellishshanno godoˈle godoˈla qarra abbitannota wodanchino. Isi konne qarra qeeˈlate kaaˈlitanno hedo afiˈrate Wochitawori Layibirerii horoonsiˈre xiinxallino. Hatto assasi kaaˈlitinosihu hiittoonniiti? Isi busha ikkitinota viidiyote godoˈle godoˈla agurino. Qoleno ledonsa godoˈlanno manni ledo noosi aante agurino. Daanieeli togo yiino: “Viidiyote godoˈle godoˈla agure, gobba mito looso loosanna songote noo jaallaˈya ledo hosa hanafoommo.” Daanieeli xa woˈma yanna suwisaanchonna songote cimeessa ikke soqqamanno.

15. Totau gawajjanno yineemmohu mayiraati?

¹⁵ Ximootewoosi gede, ninkeno kaadaasine halashshitanno kaphi gawajjannota wodancha hasiissannonke. (1 Xim. 4:1, 7; 2 Xim. 2:16) Lawishshaho insa roduuwu daafira kapho tuqissara woy Yihowa dirijjite huluullammeemmo gede assitara dandiitanno. Togoo kaphi ammananke hoshooshara dandaanno. Konni totainni dogammeemmokki gede qoropha hasiissannonke. Mayira? Korkaatuno togoo kapho halashshannohu  ‘wodanu soorraminohonna halaalu baino mannaati.’ Hasattonsa ‘moronshonna nyerrimma’ kaˈanno gede assate. (1 Xim. 6:4, 5) Insa kaphonsa ammannammoranna roduuwanke huluullammammora hasidhanno.

16. Maa qoropha hasiissannonke?

¹⁶ Hedokki billaallisannore gargadhi. Ximootewoosi “Yesuusiha dancha olamaancho” ikkino daafira, maalaamittete coye shorranni kabbi facci yaa agure soqqanshosi illachishino. (2 Xim. 2:3, 4) Ninkeno maalaamittete jiro afiˈrate kabbi facci yinanni hedonke bebbeehantanno gede diassiˈneemmo. “Jirote baxilli” Yihowara noonke baxille hunara, Maganu Qaale naandeemmokkinna wolootaho kulleemmokki gede assankera dandaanno. (Mat. 13:22) Heeshshonke bikkunnita assiˈne, yannankenna wolqanke ‘Maganu Gashshoote balaxisiisate’ horoonsiˈra hasiissannonke.—Mat. 6:22-25, 33.

17-18. Ayyaanaamittenke gawajjantannokki gede gargadhate maa assa dandiineemmo?

¹⁷ Gawajjannohere rakke gargadhate qixxaawi. Mittu olamaanchi isonooto gargadhate maa assannoro balaxe heda hasiissannosi. Yihowa eeggo uyinonkeri baˈˈannokki gede agadha hasiˈneemmoha ikkiro, gawajjanno coye anfummoro ranke gargadha hasiissannonke. Ranke gargadhate kaaˈlannonkeri maati? Togo coyi tuncu yaannonke woyite maa assineemmoro balanxe heda hasiissannonke.

¹⁸ Lawishshaho, mitowa mannu jawa addaraashera gamba yaanno woyite, pirogiraame hanaffara albaanni addaraashete dano iillitanno woyite fullanni furcho leellinshanni. Mayira? Hedeweelcho dano kalaqanturo hakkawoyintenni hakkaa hige fula dandaanno. Hatteente gede, ninkeno interneete horoonsiˈneemmo woyite woy filme woy televizhiinete pirogiraame laˈneemmo woyite hedeweelcho maaeelle, finqillenna kaadaasinete rosi tuncu yiinkero maa assineemmoro balanxe heda hasiissannonke. Balanxe qixxaambeemmoha ikkiro, ayyaanaamittenke gawajjannore ranke hooˈla dandiineemmo; hattono Yihowara ammanamme heeˈneemmo.—Far. 101:3; 1 Xim. 4:12.

19. Yihowa uyinonkeha muxxe ikkino coye agadhinummoro mayi atoote afiˈneemmo?

¹⁹ Yihowa uyinonkeha muxxe ikkino coye yaano Qullaawu Maxaafi halaalenna wolootaho rosiisate qoossonke agadha hasiissannonke. Hatto assinummoro, keeraanchu tiiˈˈi heeˈrannonke; woyyaabbino heeshsho heeˈneemmo; hattono wolootu Yihowa affanno gede kaaˈline hagiidhineemmo. Yihowa kaaˈlonni eeggo uyinoonninkere agadha dandiineemmo.—1 Xim. 6:12, 19.