XIINXALLOTE BIRXICHO 38
Addaxxinannire Ikkaˈne Leellishshe
“Ammanamino manchi . . . fojo maaxanno.”—LAW. 11:13.
FAARSO 101 Mittimmatenni Loosa
GUULCHO *
1. Mittu manchi addaxxinannihoronna teˈee afa dandiineemmohu hiittoonniiti?
ADDAXXINANNI manchi eino qaale wonshate sharramanno hattono halaale coyiˈranno. (Far. 15:4) Mannuno isi ammannanniha ikkinota afanno. Ammanate roduuwinke ninkeno ammantankera hasiˈneemmo. Insa addaxxitannonkere ikkineemmo gede kaaˈlannonkeri maati?
2. Addaxxinannire ikkinoommota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?
2 Wolootu addaxxitannonke gede giddeessa didandiineemmo. Assineemmorinni wolootu addaxxitannonkere ikkinoommota leellisha hasiissaanke. Addaxxinanniha ikka woxe afiˈrate gedeeti. Woxe afiˈrate sharrama hasiissanno; ikkirono qoropha hoongiro, woxu mullurira fule goofara dandaanno. Hatteente gede addaxxinanninkere ikkate sharrama hasiissannonke; ikkirono, shiimu coyi mannu addaxxannonkekki gede assara dandaanno. Yihowa addaxxinanniha ikkasi leellishino. “Loosisi baalu suwashsho” ikkino daafira woˈmanka woyite iso addaxxa dandiineemmo. (Far. 33:4) Qoleno Yihowa isi lawishsha harunsinammora hasiˈranno. (Efe. 5:1) Hanni iimi Anninsa lawishsha harunsite addaxxinannire ikkansa leellishshinoriha mitu Yihowa soqqamaasine lawishsha laˈno. Qoleno addaxxinannire ikkineemmo gede kaaˈlitannonketa onte akatta laˈneemmo.
ADDAXXINANNIRE IKKANSA LEELLISHSHINORI YIHOWA SOQQAMAASINE LAWISHSHINNI ROSSE
3-4. Masaalaanchu Daanieeli addaxxinanniha ikkasi leellishinohu hiittoonniiti? Tini ninkeneeto mayine xaˈmineemmo gede assitannonke?
3 Masaalaanchu Daanieeli addaxxinanniha ikkate kaajja lawishsha ikkinonke. Isi qafadame Baabiloone haˈrinoha ikkirono mulenni, addaxxinanniha ikke danchu suˈmi noosita leellishino. Isi Yihowa kaaˈlonni Baabiloonete Moote Naabukadanatsoori haaqee tirihu gedensaanni, albinni roore addaxxinanniha ikkasi leellishino. Mitte hige Daanieeli moote assinori Yihowa hagiirsiisinokkita mootete kula hasiissinosi; tini sokka moote macciishsha dihasiˈrannote. Naabukadanatsoori hanqe aaraawannoha ikkino daafira tenne sokka kulate Daanieelira worbimma hasiissinosi. (Dan. 2:12; 4:20-22, 25) Lowo diri gedensaanni Daanieeli, Baabiloonete mootete mini girgiddi aana borreessantino borro tiro kule xaano addaxxinanniha ikkasi leellishino. (Dan. 5:5, 25-29) Gedensaanni Medoonichu Daariyoosinna ledosi gashshitannori Daanieeli “addi guunte” afiˈrinoha ikkinota wodanchitino. Insa Daanieeli “lowo geeshsha qorophannohanna ammanaminoha ikkinohura, mitte soˈro woy sao aanasi affara didandiitino.” (Dan. 6:3, 4) Ee, Yihowa magansidhannokki gashshaano nafa kuni Yihowa magansiˈranno manchi addaxxinanniha ikkinota wodanchitino!
4 Hanni Daanieeli lawishsha wodanaho wodhine ninkeneeto togo yine xaˈmino: ‘Yihowa Farciˈraasine ikkinokki manni laˈˈannoehu ma garinniiti? Mannu laˈˈannoehu coyiˈrinore wonshannohunna addaxxinanni manchi gede asseeti?’ Ninkeneeto kuri xaˈmuwa xaˈma hasiissannonkehu mayiraati? Addaxxinannire ikkinummoro Yihowa ayirranno gede assineemmo daafiraati.
5. Hanaaniya addaxxinanniha ikkanno gede kaaˈlinosiri maati?
5 Gashshaanchu Nehimiya 455 K.A. Yerusaalamete huxxa galagale huxxihu gedensaanni, katama dancha gede towaattannore addaxxinanni labballo shooma hasiˈrino. Nehimiya doorinori giddo mittu qiishote roorricha ikkinoho Hanaaniyaati. Qullaawu Maxaafi Hanaaniya daafira kulanni, “Halaalaanchohonna Magano waajjate taalamannosihu nookki manchooti” yaanno. (Neh. 7:2) Hanaaniya Yihowara noosi baxillinna iso dadillisannokki gede qorophasi uyinannisi looso baala diinaggaawe loosanno gede assitinosi. Kuri akatta ninkeno Maganoho soqqammeemmo woyite addaxxinannire ikkineemmo gede kaaˈlitannonke.
6. Tikiqoosi, soqqamaasinchu Phaawuloosira addaxxanno jaala ikkasi leellishinohu hiittoonniiti?
6 Hanni soqqamaasinchu Phaawuloosihu ammanamino jaalisiha Tikiqoosi lawishsha laˈno. Phaawuloosi usurame noo yannara, Tikiqoosi addaxxino; hattono isi “ammanamino [soqqamaancho]” ikkinota xawisino. (Efe. 6:21, 22) Phaawuloosi, isi Efesooninna Qolasiyaasi heedhanno roduuwira sokka iillishannota calla ikkikkinni insa jawaachishannonsatanna sheshifachishannonsata addaxxino. Tikiqoosi lawishshi, xaa yannara ayyaanaamittetenni towaattannonkere ammanantino labballo qaangeemmo gede assannonke.—Qol. 4:7-9.
7. Addaxxinannire ikkate daafira songote cimeeyyenna songote soqqamaanowiinni maa rosootto?
7 Xaa yannara noore addaxxinannire songote cimeeyyenna songote soqqamaano lowo geeshsha naandeemmo. Daanieeli, Hanaaniyanna Tikiqoosi gede insano uyinoonninsa looso diinaggaabbe loossanno. Lawishshaho, Kiristaanu Heeshshonna Soqqansho Gambooshshe haˈneemmo woyite, baalanta kifilla, shiqishshannorira uyinoonnikka yine dihuluullammeemmo. Songote cimeeyye roduuwu uyinoonninsa kifile qixxaabbe shiqishshanno woyite, insa tenne lowo geeshsha naaddanno! Lawishshaho Sambatu barra lallawo shiqishannohu hoogara dandaanno yine, Qullaawu Maxaafi rosaanonke gambooshsheho koyisate hobbi ruxxi diyineemmo. Qoleno soqqanshote hasiissanno borro diheedhanno yine dihuluullammeemmo. Kuri ammanantino roduuwi dancha gede towaattannonke; Yihowa insa uyinonke daafira lowo geya galanteemmosi! Ikkina ninke addaxxinannire ikkanke leellisha dandiineemmohu hiitte doogganniiti?
FOJO MAAXXINE ADDAXXINANNIRE IKKE
8. Wolootu noo gara afa hasiˈneemmoha ikkirono, quwa saˈneemmokkire ikka dandiineemmohu hiittoonniiti? (Lawishsha 11:13)
8 Ammanate roduuwanke banxeemmo; hattono insa noo gara afa hasiˈneemmo. Ikkirono insa kula hasidhannokki fojo afate woˈnaala dihasiissannonke. Lawishshaho umi xibbi diri songo giddo noori mitootu, ‘manna heˈmitannoreetinna manni coyi giddora eˈanni hasiisannokkire coyidhannoreeti.’ (1 Xim. 5:13) Ninke insa gede ikka dihasiˈneemmo. Ikkirono hanni mittu manchi woleho dihasaawanno yee fojosi kulinonke yine hendo. Lawishshaho mitte rodoo woleho kultooti yite dhiwannose gara woy iillanni nooseha wole qarra hasaaphitankera dandiitanno. Ninkeno fojose woleho hasaawa dihasiissannonke. * (Lawishsha 11:13 nabbawi.) Hanni xa fojo maaxa hasiissannonkehu wole hiittoo yannaraatiro laˈno.
9. Maatete miilla addaxxinannire ikkansa leellisha dandiitannohu hiittoonniiti?
9 Maateˈne miilla addaxxitannoˈnere ikke. Mittu mittunku maatete miili wolu manni afa hasiissannokkita maatete fojo maaxa hasiissannosi. Lawishshaho mitte Kiristaancho minaama, minaannise osoˈlannose gede assanno rosichi nooseha ikkara dandaanno. Isi tenne daafira wolootaho kule ise saaltanno gede assannoseni? Diassanno! Isi baxannose; hakko daafira ise xissiisidhanno gede assannoha aye coyeno assa dihasiˈranno. (Efe. 5:33) Wedellu mito geyano ikkiro ayirrinsansara hasidhanno. Annuwunna amuuwu tenne qaaga hasiissannonsa. Insa oosonsa soˈro woleho kulte saalfattanno gede assa dihasiissannonsa. (Qol. 3:21) Ooso, wolootu maatete miilla saalfattanno gede assannore maatete miila ikkinokkihura kultannokki gede wodanchitannore ikka hasiissannonsa. (Mar. 5:16) Mittu mittunku maatete miili wolu manni afa hasiissannokkita maate fojo maaxannoha ikkiro maatete mittimma kaajjitanno.
10. Addu jaala ikkate maa assa hasiissanno? (Lawishsha 17:17)
10 Jaallaˈne addaxxitannoˈnere ikke. Muli jaalinkera fojonke hasaaphineemmo woyiti heeˈrara dandaanno. Kayinni hatto assa qarra ikkitannonke woyitino heeˈrara dandaanno. Giddonketa fushshine wolu manchira hasaapha shota ikka hooggankera dandiitanno; qoleno isi gedensoonni hasaaphinoommore woleho kulinota anfummoro lowo geeshsha xissiisiˈnammora dandiineemmo. Kuˈlinoommo fojo maaxanno mancho kayinni lowo geeshsha naandeemmo! Isi addu ‘jaalaati.’—Lawishsha 17:17 nabbawi.
11. (a) Songote cimeeyyenna minaamuwinsa addaxxinannire ikkansa leellishannohu hiittoonniiti? (b) Songosi fojo maatesira kulinokki cimeessiwiinni maa ronseemmo? (Misile lai.)
11 Songote giddo noo roduuwi addaxxitannoˈnere ikke. Fojo maaxxanno cimeeyye ammanate roduuwinsara ‘bubbetenna wishotenni goˈlinanni’ bayichi gedeeti. (Isa. 32:2) Insa hasaaphinoommore woleho kultannokkita anfoommo daafira giddonketa beˈe yinummokkinni hasaapha dandiineemmo. Insa kula hasiissannonsakki coye kultannonke gede dixixxiimbeemmonsa. Qoleno cimeeyyete minaamuwi cimeeyye wolootu fojo kultannonsa gede xixxiiwannonsakki daafira galanteemmonsa. Addanko, songote cimeessi minaamasira ammanate roduuwise fojo kula hoogasi kaaˈlitannose. Mitte songote cimeessi minaama togo yitino: “Minaanniˈya towaatinonsari woy ayyaanaamittete kaaˈlo hasiissinonsa roduuwi fojo dikulannoe; wole agurina suˈmansa nafa dikulannoe; tennera galateemmasi. Tini assa dandeemmari nookki coyira yaadeemmakki gede kaaˈlitinoe. Hakko daafira songoˈyara noo roduuwi ledo bashshoˈyante gede ikke hasaawa dandeemma. Minaanniˈyara macciishshaminoere woy qarra ikkinoere hasaapheemma woyite, tenneno isi woleho kulannokkita addaxxeemma.” Ninke baalunku addaxxinannire ikka hasiˈneemmoti egennantinote. Tennera kaaˈlitannonke akatta hiikkuriiti? Hanni aanchine onte akatta laˈno.
ADDAXXINANNIRE IKKITINANNI GEDE KAAˈLITANNOˈNE AKATTA LOSSIDHE
12. Addaxxinannire ikkate kaaˈlannonkehu qaru akati baxilleho yineemmohu mayiraati? Lawishsha kuli.
12 Addaxxinannire ikkate kaaˈlannonkehu qaru akati baxilleho. Yesuusi baalantenni roortannoti lame hajajo, Yihowanna olliichonke baxa ikkitinota coyiˈrino. (Mat. 22:37-39) Yihowara noonke baxilli addaxxinannire ikkate isiha guuta lawishsha harunsineemmo gede kakkayisannonke. Lawishshaho, ammanate roduuwinkera noonke baxilli fojonsa maanxeemmo gede assannonke. Insa gawajjannore, saalfattanno woy xissiisidhanno gede assannore horo assa dihasiˈneemmo.—Yoh. 15:12.
13. Umonke heeshshi assa addaxxinannire ikkineemmo gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?
13 Umonke heeshshi assa addaxxinannire ikkineemmo gede kaaˈlitannonke. Umosi heeshshi assanno Kiristaanchi mitto coye balaxe kule mannu naadannosi gede assate diwoˈnaalanno. (Fil. 2:3) Wolootu isi konne coye afino yite heddanno gede assate yee kula hasiissannosikki fojo dikulanno. Qoleno umonke heeshshi assa Qullaawu Maxaafi giddo woy borronke giddo xawinsoonnikki coye mannaho kulleemmokki gede kaaˈlitannonke.
14. Wodancha addaxxinanninkere ikkineemmo gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?
14 Wodancha, mittu Kiristaanchi ‘sammi yaa’ hasiissannosihunna ‘hasaawa’ hasiissannosihu mamooteetiro bade afanno gede kaaˈlitannosi. (Ros. 3:7) Mitu budira, “coyiˈra birru gedeeti sammi yaa kayinni culku gedeeti” yinanniti rosantino yaatto no. Wole yaattonni, coyiˈrantenni roore sammi yaa woyyitanno yanna no yaate. Hakko daafira Lawishsha 11:12 togo yite amaaltanno: “Wodancha noosihu . . . afoosi eemadhanno.” Hanni mitto lawishsha laˈno. Mitto woˈnaalshu noosiha songote cimeessa duucha woyite, wole songuwara tuncu yiinonsa qarra tira kaaˈlanno gede xaˈminanni. Tenne daafira coyiˈranni isi ledo soqqamannohu mittu cimeessi togo yiino: “Isi wole songo fojo mannaho horo kulannokki gede woˈmanka woyite qorophanno.” Kuni cimeessi wodanchannoha ikkasi, cimeeyyete bisi giddo ledosi soqqantannori wolootu cimeeyye ayirrissannosi gede assitino. Insa isi fojonsa wolootaho hasaawanno yite dihuluullantanno.
15. Noore coyiˈra wolootu addaxxitannonke gede assitannota leellishanno lawishsha kuli.
15 Wolootu addaxxitannonke gede assannohu wolu akati noore coyiˈrate. Noore coyiˈranno manchi woˈmanka woyite halaale coyiˈrannota anfoommo daafira iso addaxxineemmo. (Efe. 4:25; Ibi. 13:18) Hanni lawishshaho rosiisate dandookki woyyeessiˈra hasiˈrootto yine hendo. Hakko daafira mittu rodii lallawo shiqishatto woyite macciishshe woyyeessiˈra hasiissannohere kulannohe gede xaˈmiˈritto. Togoo woyite ati macciishsha hasiˈrattore kulannohe rodoonso noore kulannohe rodoo ammanatto? Tenne xaˈmo dawaro diteeˈlitinote. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Xawo fulinokki baxillinni, faajjete rufa woyyate. . . madiissirono jaalu woyyanno.” (Law. 27:5, 6) Noore coyiˈranno jaali kulannonke hedo umi qara macciishshe adhate qarra ikkiturono, galte hosse kaaˈlitannonke.
16. Lawishsha 10:19, ninkeneeto eemadha hasiissannonketa luphi assite kultannohu hiittoonniiti?
16 Wolootu addaxxitannonkere ikka hasiˈnummoro ninkeneeto eemadhineemmore ikka hasiissannonke. Kuni akati mannu hasaaphinonke fojo kulleemmo gede xixxiimbanninke woyite sammi yineemmo gede kaaˈlannonke. (Lawishsha 10:19 nabbawi.) Dagoomittete webisayite horoonsiˈneemmo woyite ninkeneeto eemadha qarra ikkitankera dandiitanno. Qoropha hoongummoro, hendummokkinni fojo ikkino coye lowo manni afanno gede assinammora dandiineemmo. Tenne fojo mitte hinge dagoomittete webisayite aana fushshinummohu gedensaanni, mannu laˈˈannota hoola woy tini abbitanno qarra gatisa didandiineemmo. Qoleno ninkeneeto eemadha, gibbannonkeri ammanate roduuwanke gawajjara dandaannore kulleemmo gede assate woˈnaaltanno woyite, sammi yineemmo gede kaaˈlitannonke. Loosonke hoolloonni woy agamboonni gobbara polise qortannonsa woyite roduuwaho togoo coyi iillansara dandaanno. Togoori woy wolu coyi tuncu yaannonke woyite, ‘mittoreno coyiˈneemmokki’ gede kulannoha Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunsineemmo. (Far. 39:1) Maatenke, jaallanke, ammanate roduuwinke woy wolu manni addaxxannonkere ikka hasiissannonke. Qoleno addaxxinanninkere ikkate ninkeneeto eemadhineemmore ikka hasiissannonke.
17. Songonke giddo noo roduuwi mimmito addaxxitanno gede kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti?
17 Yihowa mimmito baxxannonna addaxxitannori roduuwu maamariwa abbinonke daafira galanteemmosi. Ninke baalunku ammanate roduuwinke addaxxitannonke gede assiˈra hasiissannonke. Mittu mittunku baxille leellishate, umonke heeshshi assate, wodanchineemmore ikkate, noore coyiˈratenna ninkeneeto eemadhate sharrammeemmoha ikkiro, songonke giddo noo roduuwi mimmito addaxxitanno gede kaaˈlineemmo. Addaxxinannire ikka mitte hinge assine agurranni coye diˈˈikkino. Maganinke Yihowa lawishsha harunsine woˈmanka woyite addaxxinannire ikkanke leellinsho.
FAARSO 123 Tiokiraasete Wodho Ayirrise Heeˈra
^ Wolootu addaxxitankera hasiˈnummoro balanxe addaxxinannire ikkinoommota leellisha hasiissaanke. Konni birxichira, mimmito addaxxa hasiissannota ikkitinohu mayiraatironna wolootu addaxxitannonkere ikkate kaaˈlitannonke akatta hiikkuriitiro laˈneemmo.
^ Songote giddo noohu mittu rodii jawa cubbo loosinota anfummoro cimeeyyete kaaˈlo xaˈmiˈranno gede jawaachisha hasiisannonke. Isi hatto assa hoogiro Yihowaranna songote ammanammoommore ikka hasiissannonke daafira, tenne hajo songote cimeeyyera kula hasiissannonke.
^ MISILETE XAWISHSHA: Mittu songote cimeessi fojo ikkinoha songote coye maatesira dikulino.