1. Kumu Diri Gashshooti yannara hiikku hagiirsiisanno coyi ikkanno?

 KIRISTOOSIHU Kumu Diri Gashshooti yannara, reyino manni uullate aana reyotenni kaˈˈanno yanna lowo geeshsha hagiirsiissannota ikkitanno! Shiiˈrino manni, reyitinori kaˈeenna insa ledo galagale xaadate quqquxamanno. Yihowano quqquxamanno. (Iyo. 14:15) Uulla woˈmate noo manni reyino fiixinsa reyotenni kaeenna galagale xaadanno woyite mageeshshi geeshsha hagiidhannoro hanni hedi. Sai birxichira ronsummonte gede, suˈminsa heeshshote maxaafira borreessamino “keeraano” ‘lubbotenni heeˈrate reyotenni kaˈanno.’ (Soq. 24:15; Yoh. 5:29) Shiiˈnoommo manni giddo batinyu, Armagedooni gedensaanni mulenni uullate aana reyotenni kaˈannori wido ikkitara dandiitanno. * Qoleno ‘cubbaataammu’ yaano Yihowa daafira rosatenna isira ammanante soqqamate faro afidhukki reyitinori, ‘reyotenni kaˈeenna yoo yinanninsa.’

2-3. (a) Isayaasi 11:9, 10 kultanno garinni, uullate aana hiikkoye taalle nookki looso loonsanni? (b) Konni birxichira maa ronseemmo?

² Reyotenni kaˈˈanno mannira baalaho biddishshu hasiisanno. (Isa. 26:9; 61:11) Hakko daafira, uullate aana alba loonse egenninoonnikki deerrinni halaˈlado rosiisate looso loonsanni. (Isayaasi 11:9, 10 nabbawi.) Mayira? Korkaatuno reyotenni kaˈanno cubbaataammi, Yesuusi Kiristoosi  daafira, Maganu Mangiste daafira, wodote daafira, hattono Yihowa suˈminna aliidimmasi daafira rosa hasiissannonsa. Wole agurina keeraano nafa Yihowa uullate hedinore mannisira sunu sununni xawisino gara rosa hasiissannonsa. Konni ammanamino manni giddo gamu reyinohu, Qullaawu Maxaafi borreessame goofara lowo diri albaanniiti. Hakko daafira cubbaataammuno keeraanono rossannori lowori no.

³ Konni birxichira aante noo xaˈmuwa hasaambeemmo: Konne halaˈlado rosiisate looso loonsannihu hiittoonniiti? Konne roso maahoyye yee adhanno manni hiikkanno? Adhannokkihuna? Tenne xaˈmuwara qollanni dawaro afanke hasiissannote. Konninni aanchine laˈneemmonte gede, Daanieeli maxaafinna Ajuujate maxaafira nooti mite dhagge ikkitanno masaalo, reyino manni kaˈˈanno woyite ikkannore lainohunni konni albaanni huwantoommo gara biddi assiˈrate kaaˈlitannonke. Hanni umo, Daanieeli 12:1, 2 masaalotenni kulloonnita dhagge ikkitanno ikkito laˈno.

4-5. Daanieeli 12:1 goofimarchu yanna daafira maa kultannonke?

⁴ Daanieeli 12:1 nabbawi. Daanieeli maxaafi, goofimarchu yannara aante aantenni ikkannoha dhagge ikkanno coye kulanno. Lawishshaho, Daanieeli 12:1 ‘[Maganu] manna agarate’ Mikaeeli yaano Yesuusi Kiristoosi ‘leellannota’ woy kaˈˈannota kultanno. Tenne masaalohu mitu gafi woˈma hanafinohu 1914nni Yesuusi iima Maganu Mangiste Moote ikke shoomami woyiteeti.

⁵ Ikkirono Daanieelira, Yesuusi ‘mannu kalaqaminkunni ikke egenninokkihu lowo qarri ikkanno’ yannara ‘leellannota’ woy kaˈˈannotano kulloonnisi. Tini “lowo qarri” yanna Maatewoosi 24:21 kulloonnite “lowo qarri” woy bayiru qarri yanna ledo mittete. Yesuusi hakkuyi bayiru qarri jeefora yaano Armagedooni yannara Maganu manna gatisate kaˈˈanno yaano qaafo adhanno. Ajuujate maxaafi “lowo qarra qeelte fulte dagginoreeti” yee konni ‘lowo manni’ daafira kulanno.—Aju. 7:9, 14.

6. Lowo daga bayira qarra qeelte saˈuhu gedensaanni mayi ikkanno? Xawisi. (Tenne metseetera fulinoha, reyotenni kae uullate aana heeˈranno manni daafira kulannoha, “Nabbawaano Xaˈmitanno Xaˈmo” yaanno birxichono lai.)

⁶ Daanieeli 12:2 nabbawi. Lowo daga tenne qarru yanna gatte saˈuhu gedensaanni mayi ikkanno? Tini masaalo, alba huwantummo gede goofimarchu barra ikkitannote lawishshu kao daafira yaano Maganu manni haaro ikke ayyaanaamittetenni jawaatannota kultannota diˈˈikkitino. * Hatteentenni, tini masaalo kultanni noohu haaro alamera reyotenni kaˈˈanno manni daafiraati. Tini kao goofimarchu barruwa gooffuhunna Armagedooni oli saihu gedensaanni hanaffanno.

7. (a) Mitu manni “hegere heeshsho” afiˈrate kaˈˈannohu hiittoonniiti? (b) Tini ‘roore kaooti’ yineemmohu mayiraati?

⁷ Ikkina Daanieeli 12:2 gamu “hegere heeshsho” afiˈrate kaˈanno yitannohu mayyaateeti? Hatto yaa 1,000 diri yannara reyotenni kaˈe Yihowanna Yesuusi daafira rossannorinna insa albinni roore afate sharrantannori insara hajajantannoha ikkiro jeefote hegere heeshsho afidhanno yaate. (Yoh. 17:3) Tini kao konni albaanni uullate  aana mitu manni kaino kaonni ‘roortannote.’ (Ibi. 11:35) Mayira yiniro, guuta ikkinokkihu hakkawaro kaino manni galagale reyino.

8. Mitu manni ‘hegere saalinna gadadira’ kaˈˈannohu hiittoonniiti?

⁸ Kayinni reyotenni kaˈannori baalu Yihowa rosiisannonsare macciishshite adhitanno yaa diˈˈikkino. Daanieeli masaalo gamu manni ‘hegere saalinna gadadira’ kaˈˈannota kultanno. Insa finqiltanno daafira suˈminsa heeshshote maxaafira diborreessamanno; hattono hegere heeshsho diafidhanno. Hatteentenni insara “hegere saali” woy bao iillitannonsa. Hakko daafira Daanieeli 12:2 kultanni noohu, reyino manni reyotenni kaihu gedensaanni loosanno loosi garinni jeefote yinanninsa yoo daafiraati. * (Aju. 20:12) Mitu manni hegere heeshsho afiˈranno, mitu kayi diafiˈranno.

9-10. Bayiru qarri gedensaanni ikkannori woluri maati? ‘Gordu xawaabbi gede xabbannori’ ayeooti?

⁹ Daanieeli 12:3 nabbawi. Daannohu “lowo qarri” gedensaanni ikkannori woluri maati? Daanieeli 12:2no agurranna, kiiro 3 bayiru qarri gedensaanni ikkannoha wole coyeno kultanno.

¹⁰ ‘Gordu xawaabbi gede xabbannori’ ayeooti? Yesuusi Maatewoosi 13:43 coyiˈrinori tenne afate kaaˈlannonke; qummeeshshu, “Keeraano kayinni Anninsa Gashshootira arrishshote gede xabbanno” yaanno. Konni qummeeshshira qooxeessaho noo hedo leellishshannonte gede, Yesuusi kowiicho coyiˈranni noohu ‘Maganu Gashshooti ooso’ yaano iimi Gashshootira ledosi soqqantannori buurantino roduuwisi daafiraati. (Mat. 13:38) Hakko daafira Daanieeli 12:3, buurantinori daafiranna insa Kumu Diri Gashshooti yannara loossanno loosi daafira kultanni nooti dihuluullissannote.

11-12. Kumu diri yannara 144,000 loossanno loosi maati?

¹¹ Buurantinori ‘lowo manna halaalu widira qoltannohu’ hiittoonniiti? Buurantinori 1,000 diri gashshooti yannara uullate aana loonsanniha rosiisate looso Yesuusi Kiristoosi ledo massagganno. Kuri 144,000 mootoolla ikkite gashshitannoha calla ikkikkinni kakkalaano ikkiteno soqqantanno. (Aju. 1:6; 5:10; 20:6) Hakko daafira insa, ‘gosa hursate’ looso kaaˈlitanno; hattono mannu ooso sunu sununni guuta ikkitanno gede kaaˈlitanno. (Aju. 22:1, 2; Hiz. 47:12) Hatti yanna buurantinorira lowo geeshsha hagiirsiissannota ikkitanno!

¹² Halaalu widira qollanniri ‘lowo manni’ wido ikkitinori ayeooti? Reyotenni kaˈˈanno mannaati, Armagedooni gate saˈˈanno mannaatinna haaro alamera ilantanno oosooti. Kumu diri jeefora uullate aana heeˈranno manni baalunku guuta ikkanno. Ikkina suˈminsa heeshshote maxaafira irsaasetenni ikkikkinni baˈˈannokki garinni biiretenni borreessamannohu mamooteeti?

13-14. Uullate aana heeˈrannohu guuta ikkino manni baalu hegere heeshsho afiˈrara albaanni maa leellisha hasiissannonsa?

¹³ Mittu manchi guuta ikkino daafira calla hegere heeshsho afiˈranno yaa ikkitinokkita qaango. Hanni Addaaminna Heewani daafira hendo. Insa guuta mannaati; kayinni hegere  heeshsho afidhara albaanni Yihowara hajajantannota leellisha hasiissannonsa. Ikkirono insa Yihowara dihajajantino.—Rom. 5:12.

¹⁴ Uullate aana heeˈranno manni kumu diri jeefora ma ikkanno? Baalunku guuta ikkanno. Guuta ikkanno manni baalu hegerera Yihowa gashshootira hajajamannonso Addaaminna Heewani gede guuta ikkirono isira ammanamikki gata ikka? Kuri xaˈmuwara dawaro afa hasiissanno. Hiittoonni?

15-16. (a) Baalunku manni Yihowara ammanamannota leellishanno faro afiˈrannohu mamooteeti? (b) Konni fonqolihu jeefote gumi maati?

¹⁵ Sheexaanu 1,000 diro usuramanno. Hatte yannara isi mitto manchono soˈrisiisa didandaanno. Ikkirono kumu diri jeefora Sheexaanu usurunni tidhamanno. Hakkiinni isi guuta ikkino manna soˈrisiisate woˈnaalanno. Hatte yannara guuta ikkinohu uullate aana heeˈranno manni baalunku, Maganu suˈmanna aliidimmasi ayirrisannoronna teˈee leellishanno faro afiˈranno. (Aju. 20:7-10) Hattee yannara mittu mittunku manchi assanno coyi, suˈmisi heeshshote maxaafira baˈˈannokki garinni borreessamanno gede woy borreessamannokki gede assanno.

¹⁶ Hatte yannara mitu manni Addaaminna Heewani gede Yihowa gashshoote giwannota leellishanno. Kuni manni hiikkanno?  Yohaannisi Ajuuja 20:15 togo yite kultannonke: “Suˈmansa heeshshote maxaafira borreessinoonnikkire baala giirate baari giddo tungi.” Ee, kuni finqilino manni hegerera baˈˈanno. Kayinni guuta ikkinohu rooru manni konne fonqolo saˈˈanno. Hakkiinni insa suˈmi heeshshote maxaafira baˈˈannokki garinni borreessamanno.

17. Daanieelira yannankera mayi ikkannota kulloonnisi? (Daanieeli 12:4, 8-10)

¹⁷ Konni albillitte ikkanno coyi daafira heda lowo geeshsha hagiirsiissannote! Ikkirono, sokkaanchu Daanieelira heeˈnoommote ‘goofimarchu yanna’ daafira mite kaajja mashalaqqe kulinosi. (Daanieeli 12:4, 8-10 nabbawi; 2 Xim. 3:1-5) Sokkaanchu Daanieelira, “Halaalu egenno batidhanno” (NW) yiinosi. Addanko, Daanieeli maxaafi giddo kulloonni masaalo Maganu manni woˈmunni woˈma huwatanno. Sokkaasinchu lede tenne goofimarchu yannara “Haxawarrootu kayinni mittoreno wodanchitannokkihura bunshete aana bunshe leddanno” yiino.

18. Muli yannara bushuullu hiikkitanno?

¹⁸ Xaa yannara bushuullu bunshensara qorichishantannore dilabbanno. (Mil. 3:14, 15)  Ikkollana, muli yannara Yesuusi meˈˈeho yinoonnihu bushu mannira yoo yaanno; qoleno insa geˈreewoho yinoonni manniwiinni badanno. (Mat. 25:31-33) Bushuullu bayira qarra gatte disaˈanno; hattono haaro alamera heeˈrate reyotenni dikaˈanno. Insa suˈma Milkiyaasi 3:16 kulloonnihu heeshshote maxaafira diborreessinoonni.

19. Tini yanna ma assa hasiissannonkete? Mayira? (Milkiyaasi 3:16-18)

¹⁹ Ninke bushuullu wido ikkinoommokkita leellinsheemmo yanna xaati. (Milkiyaasi 3:16-18 nabbawi.) Yihowa ‘baxxino woxi’ woy jajji gede asse laˈˈannore gamba assanni no. Ninkeno insa wido ikka hasiˈneemmoti egennantinote.

20. Yihowa Daanieelira mayyee hexxo uyinosi? Tini hexxo woˈmitanna laˈˈate quqquxamattohu mayiraati?

²⁰ Addanko heeˈnoommohu dhagge ikkitanno yanna giddooti. Kayinni muli yannara roore dhagge ikkanno coyi ikkanno. Muli yannara bunshe baala baˈanna laˈneemmo. Hakkiinni Yihowa Daanieelira eino qaali woˈmanna laˈneemmo. Isi Daanieelira, “Goofimarchu [barra] kaˈe qeechakki adhatto” yiinosi. (Dan. 12:13) Daanieelinna shiiˈrootto manni reyotenni ‘kaeenna’ laˈˈate quqquxamootto? Hatto ikkiro, xa ammanante heeˈrate dandiittore baala assi; hatto assittoro, suˈmikki Yihowahu heeshshote maxaafira borreessame heeˈranno.