1. Milkiyaasi 3:16 kultanno garinni, Yihowa hiikkoye maxaafa borreessanni keeshshino? Kuni maxaafi maa amadino?

 YIHOWA lowo kume diro mittu baxxino maxaafira mannu suˈma borreessanni keeshshino. Konni maxaafira umo borreessinoonnihu ammanamino manchi Aabeeli suˈmaati. * (Luq. 11:50, 51) Yihowa hatte yannanni kayise konni maxaafira mannu suˈma lede borreessanni keeshshino daafira, xaa yannara konni maxaafi giddo lowo miliyoone ikkanno manni suˈmi no. (Milkiyaasi 3:16 nabbawi.) Qullaawu Maxaafi giddo konne maxaafa ‘heeshshote maxaafa’ yinoonni.—Aju. 3:5; 17:8.

2. Suˈminsa heeshshote maxaafi giddo borreessaminori hiittoo mannaati? Ninkeno suˈminke konni maxaafi giddo heeˈranno gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

² Konni baxxino maxaafi giddo Yihowa magansiˈrannohu, iso waajjannohunna suˈmasi baxanno manni baalu suˈma borreessinoonni. Insara hegere heeshsho afiˈrate hexxo noonsa. Xaa yannara Beettisi Yesuusi Kiristoosite wodote kakkalo widoonni, Yihowa ledo muli jaaloomi heeˈrannonke gede assiˈne suˈminke konni maxaafira borreessamanno gede assiˈra dandiineemmo. (Yoh. 3:16, 36) Hexxonke iimira haˈra woy uullate aana heeˈrano ikkituro, ninke baalunku suˈminke konni maxaafi giddo heeˈrara hasiˈneemmo.

3-4. (a) Suˈminke xaa yannara heeshshote maxaafira borreessamino daafira hegere heeshsho afiˈneemmo? Xawisi. (b) Konninna aananno birxichira maa ronseemmo?

³ Suˈmansa konni maxaafi giddo borreessinoonni manni baalu  hegere heeshsho afiˈransa digattanno yaateni? Yihowa, Fulo 32:34 Musera kulinori tenne xaˈmora dawaro afiˈneemmo gede kaaˈlannonke. Yihowa, “Maxaafiˈya giddonni cubbo loossinori suˈmalla huneemmo” yiino. Hakko daafira, konni maxaafi giddo borreessinoonni manni suˈma hoola woy huna dandiinanni; Yihowa konni manni suˈma umo irsaasetenni borreessinohu gedeeti. (Aju. 3:5) Suˈminke baˈˈannokki garinni biiretenni borreessama geeshsha konni maxaafi giddo heeˈranno gede assiˈrate sharrama hasiissannonke.

⁴ Tini mite xaˈmuwa xaˈmineemmo gede assitankera dandiitanno. Lawishshaho, Qullaawu Maxaafi suˈminsa heeshshote maxaafira borreessaminonna borreessaminokki manni daafira mayyaanno? Suˈminsa konni maxaafira borreessame heeˈranno manni hegere heeshsho afiˈrannohu mamooteeti? Yihowa daafira rosate faro afiˈrikki reyino manni hiikkannoyya? Insa suˈmi konni maxaafi giddo borreessamanno gari no? Konninna aananno birxichira kuri xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo.

HEESHSHOTE MAXAAFIRA SUˈMANSA BORREESSINOONNIRI AYEOOTI?

5-6. (a) Filiphisiyusi Sokka 4:3 kultanno garinni, suˈmansa heeshshote maxaafira borreessinoonniri ayeooti? (b) Insa suˈma heeshshote maxaafira baˈˈannokki garinni borreessinannihu mamooteeti?

⁵ Heeshshote maxaafira suˈmansa borreessinoonniri ayeooti? Tenne xaˈmora dawaro afiˈrate, onte addi addi gaamo daafira ronseemmo. Insa giddo mitu suˈma heeshshote maxaafira borreessinoonni; wolootunniha kayinni diborreessinoonni.

⁶ Umi gaamo iima Yesuusi ledo gashshitara doorantinoreeti. Insa suˈma xaa yannara heeshshote maxaafira borreessinoonni? Ee borreessinoonni. Soqqamaasinchu Phaawuloosi Filiphisiyusi heedhannorira ‘soqqanshote miillasira’ kulino garinni, Yesuusi ledo gashshara dooraminohu buuramino  Kiristaani suˈmi xaa yannara heeshshote maxaafi giddo no. (Filiphisiyusi Sokka 4:3 nabbawi.) Ikkollana suˈminsa konni maxaafi giddonni baikkinni heeˈranno gede, insa ammanantinore ikkite heeˈra hasiissannonsa. Hakkiinni insa reyitara albaanni woy bayiru qarri hanafara albaanni jeefote sumuda sumundanninsa woyite, suˈmansa heeshshote maxaafira baˈˈannokki garinni borreessinanni.—Aju. 7:3.

7. Yohaannisi Ajuuja 7:16, 17 wolu geˈreewi wido ikkinohu lowo manni suˈma heeshshote maxaafira baˈˈannokki garinni borreessinanni yanna daafira maa kultannonke?

⁷ Layinki gaamo wolu geˈreewi wido ikkitinote lowo dagaati. Insa suˈmi xaa yannara heeshshote maxaafi giddo borreessamino? Ee borreessamino. Insa Armagedooni gatte saˈuhu gedensaannino suˈminsa heeshshote maxaafi giddo heeˈranno? Ee heeˈranno. (Aju. 7:14) Yesuusi, geˈreewoho yinoonnihu kuni manni “hegere heeshshowa” haˈrannota coyiˈrino. (Mat. 25:46) Kayinni Armagedooni gatte saˈannori hegere heeshsho bayichonkonni diafidhanno. Suˈminsa heeshshote maxaafira irsaasetenni borreessamino gedeenni heeˈranno. Kumu Diri Gashshooti yannara Yesuusi insara “allaalaanchonsa ikkanno”; hattono “heeshshote buichowa haaˈre massannonsa.” Kiristoosi biddishshira hajajantannorinna Yihowara ammanantinoreeti yine jeefote yoo yinanninsari suˈma heeshshote maxaafira baˈˈannokki garinni borreessinanni.—Yohaannisi Ajuuja 7:16, 17 nabbawi.

8. Heeshshote maxaafira suˈminsa borreessaminokkiri ayeooti? Insa ma ikkitanno?

⁸ Sayikki gaamo meˈˈeho yinoonni mannaati; insa Armagedooni yannara baˈanno. Insa suˈma heeshshote maxaafira diborreessinoonni. Yesuusi insa “hegere [qorichiwa]” hadhannota coyiˈrino. (Mat. 25:46) Soqqamaasinchu Phaawuloosi qullaawu ayyaani massageennasi, “Insa . . . hegere qoricha adhitanno” yee coyiˈrino. (2 Tes. 1:9; 2 Phe. 2:9) Affanni heedhenni qullaawu ayyaani aana cubbo loossanni keeshshitinorirano hattoo bao iillitannonsa. Insano hegerera baˈanno. Insa reyotenni kaˈannokkiti egennantinote. (Mat. 12:32; Maq. 3:28, 29; Ibi. 6:4-6) Hanni uullate aana reyotenni kaˈannori lame gaamo daafira lende laˈno.

REYOTENNI KAˈˈANNO MANNA

9. Soqqamaasinete Looso 24:15 kultanno garinni, uullate aana heeˈrate kaˈannoti lame gaamo hiitteeti? Lamente gaamo mereero noo badooshshi maati?

⁹ Qullaawu Maxaafi reyotenni kaˈe uullate aana hegerera heeˈrate hexxo noonsari lame gaamo noota kulanno; insano ‘cubbaataammahonna keeraanote.’ (Soqqamaasinete Looso 24:15 nabbawi.) ‘Keeraanote’ yiniri lubbote noo waro Yihowara ammanante soqqantinoreeti. ‘Cubbaataammaho’ yiniri kayinni Yihowara ammanante soqqantinokkireeti. Isinni insa giddo batinyeho amanyootinsa keeraanchimmatewiinni xeertiˈrinoho. Lamenti gaamo reyotenni kaˈanno daafira, insa suˈmi heeshshote maxaafira borreessamino yaa dandiineemmo? Tenne xaˈmora dawaro afiˈrate, hanni lamente gaamo daafira anna anna laˈno.

10. “Keeraano” reyotenni kaˈannohu mayiraati? Insa giddo gamu hiittee qoosso afidhanno? (Tenne metseetera nooha uullate kao daafira kulannoha “Nabbawaano Xaˈmitanno Xaˈmo” yaanno birxichono lai.)

¹⁰ ‘Keeraanote’ yiniri shoolki gaamooti. Insa reyitara albaanni suˈminsa heeshshote maxaafira borreessamino. Ikkina insa reyituta suˈmansa konni maxaafi giddonni hoolloonnini? Dihoolloonni; mayira yiniro, insa xaano Yihowa albaanni lubbotenni noohu gedeeti. Yihowa “heedhannori Maganooti ikkinnina reyitinoriha diˈˈikkino.” (Luq. 20:38) Hatto yaa keeraano uullate aana reyotenni kaˈanno  woyite, suˈminsa umo “irsaasetenni” borreessaminoha ikkirono heeshshote maxaafi giddo heeˈranno. (Luq. 14:14) Kuri reyotenni kaˈannori giddo gamu, “baatto baalate [aana] gashshaasine” ikkite soqqamate qoosso afidhannoti dihuluullissannote.—Far. 45:16.

11. ‘Cubbaataammu’ suˈminsa heeshshote maxaafira borreessamara albaanni maa rosa hasiissannonsa?

¹¹ Hanni jeefote ontikki gaamo yaano ‘cubbaataammu’ daafira laˈno. Insa reyitara albaanni Yihowa seera affinokkiha ikkara dandaanno; hakko daafira Yihowa hagiirsiisannore diassitino. Konnira suˈminsa heeshshote maxaafira diborreessamino. Ikkollana Maganu insa reyotenni kayise, suˈminsa heeshshote maxaafira borreessamanno gede assiˈrate faro afidhanno gede assanno. Kuri ‘cubbaataammira’ lowo kaaˈlo hasiissannonsa. Insa giddo mitootu alba horo shagaggiˈnanni coye assitannoreeti. Hakko daafira insa Yihowahu keeraanchu biddishshi garinni heeˈra dandiinannihu hiittoonniitiro rosa hasiissannonsa. Insa tenne assitanno gede kaaˈlate Maganu Gashshootisi widoonni, uullate aana taalle nookkiha halaˈlado rosiisate looso qixxeessanno.

12. (a) Cubbaataamma rosiissannori ayeooti? (b) Rossinore loosu aana hosiisa gibbannori ma ikkitanno?

¹² Cubbaataamma rosiissannori ayeooti? Lowo dagaatinna reyotenni kaˈanno keeraanooti. Cubbaataammu suˈminsa heeshshote maxaafira borreessamanno gede Yihowa ledo muli jaalooma kalaqiˈranna heeshshonsa isira sayisse aa hasiissannonsa. Yesuusi Kiristoosinna buurantinori iima heedhe cubbaataammu rosiinsanninsa roso macciishshite adhitannoronna teˈee seekkite laˈanno. (Aju. 20:4) Konni garinni kaaˈlineennansa macciishshe adha giwanno manni 100 diro ikkinonsare ikkiro nafa baˈˈanno. (Isa. 65:20) Yihowanna Yesuusi mannu wodanita afa dandiitanno; hattono insa haaro alamera aye manchino qarra kalaqara difajjitanno.—Isa. 11:9; 60:18; 65:25; Yoh. 2:25.

 HEESHSHOTE KAONNA YOOTE KAO

13-14. (a) Yesuusi Yohaannisi 5:29 coyiˈrinore alba ma garinni huwantoommo? (b) Isi coyiˈrinori daafira wodancha hasiissannonkeri maati?

¹³ Yesuusi uullate aana kaˈˈanno manni daafirano coyiˈrino. Lawishshaho isi togo yiino: “Kunnira, waammate giddo noori huurosi macciishshitanno yanna daggannona, maalaˈlitinoonte. Dancha loossinori reyotenni kaˈe lubbotenni heedhanno; busha loossinori kayinni reyotenni kaˈeenna,  . . yoo yinanninsa.” (Yoh. 5:28, 29) Yesuusi hatto yaasi mayyaate?

¹⁴ Alba, Yesuusi coyiˈrino hedo reyotenni kaˈannori, reyotenni kaˈuhu gedensaanni loossanno looso leellishshannote yine huwantoommo; hatto yaa mitootu reyotenni kaˈe dancha looso loossanno, mitootu kayinni reyotenni kaˈe busha looso loossanno yaate. Ikkollana, Yesuusi reyotenni kaˈannori dancha looso loossanno woy busha looso loossanno yiinokkita wodanche. Isi saino coye kulanni no. Isi “dancha loossinori” daafiranna “busha loossinori” daafira coyiˈrino. Hatto yaa dancha woy busha loossinohu reyitara albaanniiti yaate. Tini digarankolla? Mayira yiniro, haaro alamera busha assanno manni heeˈrara difajjinanni. Cubbaataammaho yiniri bunshe loossinohu reyitara albaanniiti. Ikkina Yesuusi ‘reyotenni kaˈe lubbotenni heedhannori’ daafiranna ‘reyotenni kaˈeenna yoo yinanninsari’ daafira coyiˈrinore huwata hasiissannonkehu ma garinniiti?

15. ‘Lubbotenni heeˈrate kaˈannori’ ayeooti? Mayira?

¹⁵ Reyitara albaanni dancha loossino keeraano, suˈminsa heeshshote maxaafira borreessamino daafira ‘lubbotenni heedhara kaˈanno.’ Hatto yaa Yohaannisi 5:29 “dancha loossinori” yinirinna Soqqamaasinete Looso 24:15 ‘keeraanote’ yiniri afidhanno kao mittete. Tini biddi assinoonni hedo, Roomu Sokka 6:7 noote ‘Reyino manchi cubbu anganni fulino’ yitanno hedo ledo sumuu yitannote. Hakko daafira keeraanote yiniri reyitu woyite Yihowa cubbonsa gatona yiinonsa; reyitara albaanni isira ammanante assitinoha dancha coye kayinni isi dihawanno. (Ibi. 6:10) Ikkirono kuri reyotenni kaˈanno keeraano suˈminsa heeshshote maxaafira borreessame heeˈranno gede ammanante heeˈra hasiissannonsa.

16. ‘Reyotenni kaˈeenna yoo yinanninsa’ yaa mayyaate?

¹⁶ Reyitara albaanni bunshe loossinorina? Reyitu woyite cubbinsa aguraminoha ikkirono, insa reyitara albaanni Yihowara ammanantinore ikkansa dileellishshino. Insa suˈmi heeshshote maxaafira diborreessamino. Hakko daafira “busha loossinori” yinirinna Soqqamaasinete Looso 24:15 ‘cubbaataammaho’ yiniri afidhanno kao mittete. Insa ‘yoote kaˈanno.’ * Hatto yaa kuri cubbaataammaho yiniri loossanno looso Yesuusi seekke lae keenanno yaate. (Luq. 22:30) Insa suˈminsa heeshshote maxaafira borreessamate ikkadda ikkitannoronna teˈee afate yanna hasiissanno. Kuri cubbaataammaho yiniri suˈma heeshshote maxaafira borreessinannihu insa albiha busha amanyootensa agurte heeshshonsa Yihowara sayisse uyituro callaati.

17-18. Uullate aana heeˈrate kaˈannori baalu maa assa hasiissannonsa? Yohaannisi Ajuuja 20:12, 13te ‘loosinsa garinni’ yinoonnihu maa kulateeti?

¹⁷ Reyotenni kaˈannori reyitara albaanni keeraanono ikkito cubbaataammano ikkito,  1,000 diri yannara haarote faˈnamanno maxaafi giddo noo seerira hajajama hasiissannonsa. Soqqamaasinchu Yohaannisi ajuujatenni lainore togo yee xawisino: “Reyinohu shiimmaaddunna jajjabbu manni ayirradu barcimira albaanni uurre nooha afummo. Maxaaffano faˈnantu; heeshshonnihu wolu maxaafino faˈnami. Reyino mannirano maxaaffate giddo borreessinoonni garinni loosinsara yoo yini.”—Aju. 20:12, 13.

¹⁸ Reyotenni kaˈannorira yoo yinannihu hiikkuyi ‘loosinsa’ garinniiti? Reyitara albaanni loossino loosi garinniiti? Deeˈni! Insa reyitu woyite cubbinsa aguraminota qaagi. Hakko daafira kowiicho ‘loosinsa’ yinoonnihu reyitara albaanni assitinore kulate diˈˈikkino. Hatteentenni, loosinsa yinihu insa haaro alamera qajeeltuhu gedensaanni assitannore kulateeti. Ammanamino manni lawishshaho Nohi, Saamueeli, Daawitinna Daanieeli nafa Yesuusi Kiristoosi daafira rosanna isita wodote kakkalo ammanannota leellisha hasiissannonsa. Hatto ikkiro, cubbaataammaho yiniri isinni lowore rosa hasiissannonsa!

19. Tenne dhagge ikkitanno qoosso adha gibbannori jeefote ma ikkitanno?

¹⁹ Tenne dhagge ikkitanno qoosso adha gibbannori jeefote ma ikkitanno? Yohaannisi Ajuuja 20:15 togo yitanno: “Suˈmansa heeshshote maxaafira borreessinoonnikkire baala giirate baari giddo tungi.” Ee, insa hegerera baˈanno. Hakko daafira suˈminke heeshshote maxaafira borreessamanno gede assiˈranna baikkinni heeˈranno gede assiˈra lowo geeshsha hasiissannote!

20. Kumi Diri Gashshooti yannara loonsannihu hagiirsiisanno loosi hiikkoyeti? (Aaniidi qoolira noo misile lai.)

²⁰ Kumi Diri Gashshooti yanna lowo geeshsha hagiirsiissannota ikkitanno! Hatte yannara xaa geeshsha uullate aana loonse egenninoonnikkiha halaˈlado rosiisate looso loonsanni. Qoleno hatte yannara keeraanotenna cubbaataamu manni amanyoote keennanni. (Isa. 26:9; Soq. 17:31) Konne rosiisate looso loonsannihu hiittoonniiti? Aananno birxichi konne looso ma garinni loonsanniro huwanteemmo gedenna tenne dhagge ikkitanno qixxaawo naandeemmo gede kaaˈlannonke.