1. Soqqamaasinchu Pheexiroosi reyara albaanni Maganu ayyaani massageennasi maa assino?

 SOQQAMAASINCHU Pheexiroosi Yihowara lowo diro ammaname soqqamino. Isi Yesuusi ledo sabbakino; soqqanshosi hanafinohu Dagate wido ikkino mannira sabbakeeti. Qoleno gedensoonni aliidi bisi miila ikke soqqamino. Isi muli yanna giddo reyannota afino; ikkirono Yihowa loosannoha roore looso uyinosi. Isi 62-64 M.D. geeshsha noo yanna giddo qullaawu ayyaani massageennasi lame sokka yaano 1 Pheexiroosinna 2 Pheexiroosi maxaaffa borreessino. Qoleno isi tini sokka isi reyihu gedensaanni Kiristaana kaaˈlitanno yee hexxannota coyiˈrino.—2 Phe. 1:12-15.

2. Pheexiroosi borreessino sokka hatte yannara lowo geeshsha hasiissannote yineemmohu mayiraati?

² Pheexiroosi tenne sokka borreessinohu ammanate roduuwasi “addi addi qarri” amade noonsa yannaraati. (1 Phe. 1:6) Hatte yannara bushu manni kaphu rosonna maaeela amanyoote songote giddora eessara woˈnaalanni no. (2 Phe. 2:1, 2, 14) Yerusaalamete heeˈranno Kiristaanira muli yanna giddo ‘baalunku coyi goofimarchi’ iillannonsa; yaano Roomu olanto Yerusaalamete katamanna qullaawa mine huntanno. (1 Phe. 4:7) Pheexiroosi borreessino sokka, Kiristaanu hatte yannara iillanni noonsa qarra dandee saˈˈate maa assannoro huwatanno gedenna albillitte iillannonsa fonqolira qixxaawanno gede kaaˈlitinonsati dihuluullissannote. b

3. Pheexiroosi borreessino sokka xiinxalla hasiissannonkehu mayiraati?

³ Pheexiroosi tenne sokka borreessinohu umi xibbi diro heeˈrino Kiristaanira ikkirono, Yihowa tini sokka Qullaawu Maxaafi wido ikkitanno gede assino. Hakko daafira ninkeno xaa  yannara tenne sokkanni horo afiˈra dandiineemmo. (Rom. 15:4) Hakkawarinte gede maaeelu amanyooti batiˈrinote tenne alamera, ninkerano Yihowara soqqama qarra ikkitannonke gede assanno fonqoli iillannonke. Hakkiino sae muli yanna giddo, Yerusaalamete kataminna qullaawu mini baˈˈanno gede assino qarrinni roorino qarri iillannonke. Pheexiroosi borreessinote lamente sokka giddo lowo geeshsha hasiisannoha mito qaagiishsha afiˈneemmo. Kuni qaagiishshi Yihowa barra quqquxamme agadhineemmo gede, manna waajja qeeˈlineemmo gedenna mimmito seekkine banxeemmo gede kaaˈlannonke. Qoleno kuni qaagiishshi songote cimeeyye songote giddo noo roduuwi ammanatenni kaajjite heedhanno gede kaaˈlitanno gara afate kaaˈlannonsa.

4. Layinki Pheexiroosi 3:3, 4 kultanno garinni ammananke shafantanno gede assara dandaannori maati?

⁴ Heeˈnoommohu Qullaawu Maxaafi masaalo ammanannokki manni batiˈrino alameraati. Gibbannonkeri tenne alame goofimarcho lowo diro quqquxamme agadhinanni keeshshinoommo daafira mishshankera dandiitanno. Mitu manni tenne alame goofimarchi horo didaanno yaanno. (2 Pheexiroosi 3:3, 4 nabbawi.) Sabbankeemmo manni, ledonke loossannori woy maatenke miilla hatto yitanna macciishshineemmoha ikkiro ammananke shafantara dandiitanno. Pheexiroosi ammananke shafantannokki gede assiˈrate kaaˈlankera dandaannori maatiro kulino.

5. Tini busha alame baˈanno yanna daafira gara ikkitino lao heedhannonke gede kaaˈlannonkeri maati? (2 Pheexiroosi 3:8, 9)

⁵ Mitu mannira Yihowa tenne busha alame hunikkinni keeshshinoha lawansara dandaanno. Pheexiroosi coyiˈrinori gara ikkitino lao heedhannonke gede kaaˈlannonke; isi Yihowa yanna hedanno gari mannu hedanno garinni baxxinoha ikkinota coyiˈrino. (2 Pheexiroosi 3:8, 9 nabbawi.) Kumu diri Yihowara mittu barri gedeeti. Yihowa cincinohu ayino baˈˈara hasiˈrannokki daafiraati. Ikkirono barrisi dayiro tenne busha alame hunanno. Gattino yanna baalunku mannira farciˈrate horoonsiˈra ninkera lowo ayirrinyeeti.

6. Yihowa barri ‘rahe daannohu gede’ assine heda dandiineemmohu hiittoonniiti? (2 Pheexiroosi 3:11, 12)

⁶ Pheexiroosi Yihowa barri ‘rahe daannohu gede’ assine hendammora jawaachishinonke. (2 Pheexiroosi 3:11, 12 nabbawi.) Hatto assa dandiineemmohu hiittoonniiti? Haaro alamera heeˈneemmota dhagge ikkitanno heeshsho barru baala hiinca dandiineemmo. Hanni haaro alamera dancha ayyare fooltanni noottohu gede, fayyimmate kaaˈlitanno sagale ittanni noottohu gede, shiiˈrootto manni reyotenni kaeenna anga fante haadhanni noottohu gedenna lowo dirira albaanni reyino manni reyotenni kaeenna Qullaawu Maxaafi masaalo woˈmitino gara rosiissanni noottohu gede assite hedi. Konni garinni hiincakki Yihowa barra quqquxante agadhatto gedenna heeˈnoommoti goofimarchu yanna ikkitinota huluullamattokki gede kaaˈlitannohe. Albillittete yanna daafira ‘balanxe anfoommo daafira’ kaphu ‘rosinni goshooshamme’ dibaˈneemmo.—2 Phe. 3:17.

7. Manna waajja gawajjitankera dandiitannohu ma garinniiti?

⁷ Yihowa barri gambisinota anfoommo daafira, dancha duduwo wolootaho kulate dandiinummore baala assineemmo. Ikkirono mito woyite hobbi ruxxi yinammora dandiineemmo. Mayira? Korkaatuno mannu mayyaankekka yine waajjineemmoha ikkara dandiineemmo. Pheexiroosino waajjino woyiti no. Yesuusira qarru iillisi hashsha Pheexiroosi Yesuusi rosaancho ikkinota kula waajjino; hattono iso egenninokkita kule duucha hige kaadino. (Mat. 26:69-75) Ikkirono Pheexiroosi waajja qeeˈlino; isi gedensoonni, ‘waajjishiishshannore  waajjitinoonte’ yee borreessino. (1 Phe. 3:14) Pheexiroosi coyiˈrinori manna waajja qeeˈla dandiineemmota buuxisannonke.

8. Manna waajja qeeˈlineemmo gede kaaˈlannonkeri maati? (1 Pheexiroosi 3:15)

⁸ Manna waajja qeeˈlineemmo gede kaaˈlannonkeri maati? Pheexiroosi, “Mooticha Kiristoosa wodaniˈnenni ayirrisse” yee borreessino. (1 Pheexiroosi 3:15 nabbawi.) Tenne assate Mootinchinke Kiristoosi Yesuusira noosi silxaanenna wolqa hiinca hasiissannonke. Wolootaho dancha duduwo kulate faro afidhe kaˈe waajjattoha ikkiro Mootichanke qaagi. Isi iima kiirre tunqannikki sokkaasine doyissiteennasi gashshanni noota hedi. Qoleno ‘roorre baala gordohonna baattote uyinoonnisitanna gobbate goofimarchi geeshsha ledokki noota’ qaagi. (Mat. 28:18-20) Pheexiroosi ammananke daafira kulate ‘woˈmanka woyite qixxaamboommore’ ikkineemmo gede jawaachishinonke. Loosunniwa, rosu mine woy sabbakate fuloottokki woyite farciˈra baxatto? Konni garinni sabbaka dandaattohu hiittoo woyiteetiro balaxxe hedi; hakkiinni mayite farciˈrattoro qixxaawi. Yihowa manna waajja qeeˈlatto gede kaaˈlannoheta addaxxite worba ikkate huuccatto assiˈri.—Soq. 4:29.

9. Mitte yannara Pheexiroosi baxille leellishikki gatinohu hiittoonniiti? (Misileno lai.)

⁹ Pheexiroosi baxille leellisha rosino. Yesuusi,  “Kiˈne kiˈneneewa baxantinanni gede, haaro hajajo eemmoˈne; ani baxummoˈnente gede kiˈne kiˈneneewa baxamme!” yee hajaji yannara Pheexiroosi hakkiicho no. (Yoh. 13:34) Ikkirono gedensoonni Pheexiroosi waajjino daafira, Dagate wido ikkitinori ammanate roduuwisi ledo sagale ita giwino. Soqqamaasinchu Phaawuloosi tenne Pheexiroosi ikkito isonooto ‘bokkeessa’ ikkitinota coyiˈrino. (Gal. 2:11-14) Pheexiroosi Phaawuloosi seejjo adhino hattono tenne seejjonni rosino. Isi lamente sokkasira ammanate roduuwanke banxeemmohu gede assine heda calla ikkikkinni banxeemmonsata leellisha hasiissannonketa lophi asse kulino.

10. ‘Ammanate roduuwanke taalu baxillinni banxeemmo gede’ kaaˈlannonkeri maati? Xawisi. (1 Pheexiroosi 1:22)

¹⁰ Pheexiroosi ammanate roduuwanke ‘taalu baxillinni baxa’ hasiissannonketa kulino. (1 Pheexiroosi 1:22 nabbawi.) Konni garinni baxa dandiineemmohu ‘halaaleho hajajammeeti.’ Konni halaali giddo mittu “Maganu manna mallaadannokkita” kulanno rosooti. (Soq. 10:34, 35) Songote giddo noore mito roduuwa calla banxeemmoha ikkiro Yesuusi baxillu daafira kulino hajajo wonsha didandiineemmo. Hige Yesuusi gede mito roduuwa roorsine banxeemmoha ikkara dandaanno. (Yoh. 13:23; 20:2) Ikkirono Pheexiroosi baalunku roduuwi ayyaanaamittete maatenke wido ikkitino daafira insa baxate sharrama hasiissannonketa qaagiissinonke.—1 Phe. 2:17.

11. Woloota ‘xalalu wodaninni’ seekkine baxate maa assa hasiissannonke?

¹¹ Pheexiroosi “mimmitiˈne ledo xalalu wodaninni seekkitine baxamme” yee jawaachishinonke. “Seekkine” baxate yaa mitto mancho banxeemmokki gede assanno coyi heeˈriro nafa iso baxate yaate. Lawishshaho mittu rodii koffi assinonkeha woy xissiisinonkehalla ikki? Iso baxantenni umi qara rabbisiˈra rakkankera dandiitanno. Ikkirono Pheexiroosi Yesuusiwiinni rabbisiˈra Magano hagiirsiissannokkita rosino. (Yoh. 18:10, 11) Isi, “Maassidhe ikkinnina, bunshe bunshetenni, xonono xonotenni qoltinoonte” yee borreessino. (1 Phe. 3:9) Woloota seekkine banxeemmoha ikkiro, xissiissinonke roduuwira nafa shaqqille leellinsheemmo; hattono insa daafira hendeemmo.

12. (a) Woloota seekkine baxa wolere maa assineemmo gede kakkayissannonke? (b) Elto Ikkitino Mittimmanke Baˈannokki Gede Sharramme! yitanno viidiyo leellishshannonte gede ati maa assate sharrama hasiˈratto?

¹² Pheexiroosi umo borreessino sokkara “seekke baxa” yitanno yaatto horoonsiˈrino. Togoo baxilli shiima cubbo ikkikkinni “batinye cubbo diwanno.” (1 Phe. 4:8) Pheexiroosi gatona yaate daafira Yesuusi lowo diri albaanni rosiisinosi roso qaaginoha ikkara dandaanno. Hatte yannara Pheexiroosi rodoosi “lamala hige” gatona yaate xaˈminohu isi lowo geeshsha shaqqado ikkinohu gede asse hede ikkara dandaanno. Kayinni Yesuusi isono ninkeno 77 hinge yaano gawalo nookkiha gatona yineemmo gede rosiisinonke. (Mat. 18:21, 22) Tenne amaale loosu aana hosiisa qarra ikkitinoheha ikkiro hexxo mudhitooti! Guuntete xeˈne noonsari baalante Yihowa soqqamaanora gatona yaa qara ikkitannonsa woyiti no. Ninke assa hasiissannonkehu qaru coyi, roduuwanke gatona yaatenna insa ledo keere kalaqate dandiinummore baala assate. c

13. Songote cimeeyye ammanate roduuwansa towaattanno woyite qarra ikkansara dandaannori maati?

¹³ Pheexiroosi Yesuusi reyotenni kaihu gedensaanni kulinosire horo hawinokkiti dihuluullissannote; isi “Goodannaˈya agari!” yiinosi. (Yoh. 21:16) Ati songote cimeessaatiro, tenne hajajo loosu aana hosiisa hasiissannoheta afootto. Ikkirono mittu cimeessira konne lowo geeshsha hasiisanno looso loosate yanna afiˈra  qarra ikkitasira dandiitanno. Songote cimeeyye balaxxe uminsa maatera maalaamittetenna ayyaanaamittete hasiisannore wonsha hasiissannonsa. Qoleno insa albisa ikkite soqqantanno hattono songote, woradunna qoqqowu gambooshshiwa kifilla shiqishate qixxaabbanno. Mite cimeeyye Hospitaalete Ledo Xaadissanno Komite giddo soqqantanno woy Qooxeessunnihu Akeekunna Gimbaatu Goli giddo looso uyinanninsa. Songote cimeeyyera addinta loosu batiˈrannonsa!   

14. Songote cimeeyye hoshsha towaattanno gede kakkayisannori maati? (1 Pheexiroosi 5:1-4)

¹⁴ Pheexiroosi songote cimeeyye “Maganu hoshsha allaalle” yee jawaachishinonsa. (1 Pheexiroosi 5:1-4 nabbawi.) Ati songote cimeessaatiro ammanate roduuwakki baxattotanna insa towaata hasiˈrattota anfoommo. Ikkirono mito woyite konne looso loosate yanna hoogoottohu woy lowo geeshsha daafuroottohu gede assite hedattora dandaanno. Togoo woyite maa assa dandaatto? Yaachishinohere Yihowara hasaaphi. Pheexiroosi, “Soqqamannohuno Maganu aannosi wolqa garinni soqqamo” yee borreessino. (1 Phe. 4:11) Ammanate roduuwakki xaa yannara woˈmunni woˈma baˈˈa dandaannokki qarri amadinonsaha ikkara dandaanno. Kayinni “qaru allaalaanchi” Yesuusi Kiristoosi ati assattorinni roore kaaˈlansara dandaannota qaagi. Isi xaa yannarano ikko haaro alamera tenne assa dandaanno. Maganu songote cimeeyye ammanate roduuwansa baxxara, insa towaattaranna “hoshshate dancha lawishsha” ikkitaralla hasiˈranno.

15. Mittu cimeessi hoshsha towaatannohu hiittoonniiti? (Misileno lai.)

¹⁵ Lowo diro songote cimeessa ikke soqqaminohu Wiiliyaami yinanni rodii, roduuwa towaata lowo geeshsha hasiissannota ikkitinota huwatino. Koroonu fayya hanaffu yannara isinna ledosi soqqantanno cimeeyye, gaamonsa giddo noore mitto mittonka roduuwa lamalate kiiro hasaawisate pirogiraame fushshidhino. Isi insa tenne assitinohu mayiraatiro kulanni togo yiino: “Batinyu roduuwi minensa calluwinsa heedhe yaaddanno; hakko daafira mulenni gara ikkinokkire heddara dandiitanno.” Mittu rodiira qarru iillanno woyite, roduu Wiiliyaami isira hasiisannori woy qarra ikkinosiri maatiro bade afate seekke macciishshanno. Hakkiinni webisayitenkera fultinota mite borruwa woy viidiyubba horoonsiˈre, iso jawaachishate woˈnaalanno. Isi togo yiino: “Xaa yannara ammanate roduuwanke towaata albinni  roore lowo geeshsha hasiissannote. Mannu Yihowa daafira rosanno gede kaaˈlate lowo geeshsha sharrammeemmo; Yihowa geˈreewi halaalu mine kaajje heeˈranno gede kaaˈlate hoshsha towaatate loosirano hakko garinni sharrama hasiissannonke.”

16. Pheexiroosi borreessino sokkanni ronseemmo roso loosu aana hosiisa dandiineemmohu hiitte doogganniiti?

¹⁶ Pheexiroosi borreessinote lame sokkanni ronseemmoha shiima rosolla laˈnoommo. Ati woyyeessiˈra hasiissannoheha wole coye wodanchoottoha ikkara dandaanno. Lawishshaho haaro alamera afiˈneemmoha wole atoote albinni roore hiinca hasiˈratto? Lawishshaho loosu basewa, rosu mine woy sabbakate fuloottokki woyite farciˈrate mixo fushshiˈrootto? Ammanate roduuwakki albinni roore seekkite baxattota leellishatto faro hasiˈratto? Cimeeyye, Yihowa geˈreewo umiˈne fajjonni quqquxantine towaatate murcidhinoonni? Ninkeneeto seekkine layiˈnummoro biddi assiˈra hasiissannonketa mite laanfe wodanchineemmoha ikkara dandaanno; ikkirono hexxo mudha dihasiissannonke. ‘Maganu shaqqadoho’; biddi assiˈra hasiisannonkere biddi assiˈneemmo gede kaaˈlannonke. (1 Phe. 2:3) Pheexiroosi togo yee jawaachishinonke: “Maganu umisi qajeelshaˈne jeefo gananno. Isi kaajjitine uurritinanni gede assannoˈne, wolqa aannoˈne, hattono jawaachishannoˈne.”—1 Phe. 5:10, NW.    

17. Hexxo mudhineemmokkiha ikkironna Yihowa qajeelsankera maahoyye yineemmoha ikkiro afiˈneemmo atooti maati?

¹⁷ Pheexiroosi umi qara Maganu Beetti ledo heeˈrate ikkado ikkinokkihu gede asse hedino. (Luq. 5:8) Ikkirono Yihowanna Yesuusi baxillunni kaaˈlitinosi daafira hexxo mudhikkinni Kiristoosa harunsino. Pheexiroosira “Mootichinkenna Gatisaanchinke Yesuusi Kiristoosita hegere Mangiste” eate kaayyo uyinoonnisi. (2 Phe. 1:11) Kuni dhagge ikkanno atooteeti! Kiˈneno Pheexiroosi gede hexxo mudhitinikkinni Yihowa qajeelsaˈnera maahoyye yitinanniha ikkiro, hegere heeshsho baˈraaˈra afidhinanni. “Ammanaˈnenni agadhitinannita lubboˈne gatono afidhinanni.”—1 Phe. 1:9.