1. Yesuusi maalaletenni qulxuˈme amadanno gede kaaˈlisita Pheexiroosira mayi macciishshaminosi?

 PHEEXIROOSI hashsha woˈma qulxuˈme woshshaaxxanni galinoha ikkirono mitte qulxuˈmicho nafa diamaxxino. Yesuusi iso “qulxuˈme amadate woshshaadoˈne baaru giddora tugge” yiino. (Luq. 5:4) Pheexiroosi mitte qulxuˈmichono amada didandeemmo yee huluullaminoha ikkirono Yesuusi kulinosire assino. Hakkiinni lowo qulxuˈme amaddino daafira woshshaado taˈara rakku. Pheexiroosinna ledosi qulxuˈme woshshaaxxitanni noori Yesuusi maalale loosinota affuti “dhaggeeffattino.” Pheexiroosi kayinni, “Mooticha, ani cubbaataamohona anewiinni hoˈli” yiino. (Luq. 5:6-9) Pheexiroosi Yesuusi ledo heeˈrate ikkado ikkinokkihu gede asse hedinoha ikkara dandaanno.

2. Pheexiroosi lawishsha xiinxalla kaaˈlitannonke yineemmohu mayiraati?

² Pheexiroosi halaalella yiino; isi ‘cubbaataamo manchooti.’ Qullaawa Borro isi gedensoonni gaabbanno gede assannosire coyiˈrinonna assino woyiti noota kultanno. Aterano Pheexiroosira macciishshaminori gedeeri macciishshame egenninohe? Mito akata woyyeessiˈrate woy laanfekki qeeˈlate lowo yanna sharrantanni nootto? Hatto ikkiro Pheexiroosi lawishsha xiinxallakki jawaachishshannohe. Hiittoonni? Hanni tenne hedi: Yihowa hasiˈroommero Pheexiroosi loosino soˈro Qullaawu Maxaafi giddo borreessinannikki gede assara dandaanno. Ikkirono isi loosino soˈronni ninke roso afiˈneemmo gede Qullaawu Maxaafi giddo borreessinanni gede assino. (2 Xim. 3:16, 17) Ninkente gede laanfe noosihu konni manchi daafira xiinxallanke Yihowa guuta ikka hasiissannoˈne yaannonkekkita huwanteemmo gede kaaˈlitannonke. Isi laanfe noonkere ikkinummorono woˈmanka woyite ammanamme soqqammammosira hasiˈranno.

3. Hexxo mudha hasiissannonkekkihu mayiraati?

³ Hexxo mudha hasiissannonkekkihu mayiraati? Mitto coye duucha hinge assinummoro hakkonne coye woyyeessiˈnanni  haˈneemmo. Lawishshaho mittu manchi muuziiqa godoˈlinanni gara lowo diro rosiisiˈrara dandaanno. Isi rosiisiˈranni lowo soˈro loosannoha ikkara dandaanno; ikkirono rosiisiˈranni haˈri kiiro dandoosi woyyeessiˈranno. Isi muuziiqa godoˈlate dandoo noosiha ikkiro nafa mito woyite soˈro loosannoha ikkara dandaanno. Ikkirono isi hexxo dimudhanno. Isi dandoosi woyyeessiˈrate rosiisiˈra diaguranno. Hatteente gede ninkeno mite laanfenke qeeˈlinoommoha lawinkero nafa galagalle soˈro loonsammora dandiineemmo. Ikkirono dandoonke woyyeessiˈrate sharrama diagurreemmo. Ninke baalunku gedensoonni gaabbineemmo gede assannonkere coyiˈneemmo woy assineemmo; hexxo mudhineemmokkiha ikkiro kayinni Yihowa biddi assiˈra hasiissannonkere biddi assiˈneemmo gede kaaˈlannonke. (1 Phe. 5:10) Hanni Pheexiroosi hexxo mudhinokkita leellishanno lawishsha laˈno. Soˈro loosinoha ikkirono Yesuusi iso mararasi ninkeno Yihowara woˈmanka woyite soqqammeemmo gede kakkayissannonke.

4. Luqaasi 5:5-10 kultanno garinni Pheexiroosi ani hiittooho yiino? Yesuusi maa buuxisisiyya?

⁴ Qullaawa Borro Pheexiroosi ‘ani cubbaataamo’ manchooti yiinohu mayiraatiro woy isi hiikkunni cubbi daafira coyiˈranni nooro dikultanno. (Luqaasi 5:5-10 nabbawi.) Ikkirono isi mite jawa soˈro loosinoha ikkara dandaanno. Yesuusi Pheexiroosi waajjinota afino; Pheexiroosi waajjinohu ani ikkado diˈˈikkoommo yee hedino daafira ikkara dandaanno. Qoleno Yesuusi Pheexiroosi ammaname heeˈra dandaannota afino. Hakko daafira Yesuusi Pheexiroosi shaqqillunni “waajjitooti” yiinosi. Yesuusi Pheexiroosi ammaninosi daafira, Pheexiroosi heeshsho roore woyyaabbino. Gedensoonni Pheexiroosinna rodiisi Indiriyaasi qulxuˈme woshshaadate loosonsa agurte Buuraminoha harusitannore ikkitino; hatto assansa dhagge ikkanno atoote afidhanno gede assitinonsa.—Maq. 1:16-18.

5. Pheexiroosi waajja qeeˈlinohuranna Yesuusi koyisinosi koyishsha maahoyye yee adhino daafira afiˈrino atooti maati?

⁵ Pheexiroosi Kiristoosi harunsaancho ikkino daafira batinye dhagge ikkanno atoote afiˈrino. Isi Yesuusi dhiwantinore hursanna, busha ayyaana fushshanna wole agurina reyitinore kayisanna laino. b (Mat. 8:14-17; Maq. 5:37, 41, 42) Qoleno Pheexiroosi, Yesuusi albillitte Maganu Gashshooti Moote ikkanno woyite afiˈranno ayirrinye ajuujatenni laino; Pheexiroosi lainoha konne coye horo dihawanno. (Maq. 9:1-8; 2 Phe. 1:16-18) Addanko isi Yesuusi rosaancho ikka hoogoommero tenne dilaˈˈanno. Pheexiroosi umisi daafira gara ikkinokki coye hedasi konne atoote  afiˈrannokki gede assitasira wodhinokki daafira, lowo geeshsha hagiidhinoti dihuluullissannote!

6. Pheexiroosi laanfesi bayichonkonni qeeˈlinoni? Xawisi.

⁶ Pheexiroosi konne coye baala lainohanna macciishshinoha ikkirono, laanfesi qeeˈlate sharrama diagurino. Hanni mito lawishsha laˈno. Yesuusi Qullaawu Maxaafi masaalo woˈmitanno gede qarramannonna reyanno gara kulita, Pheexiroosi iso seejjate woˈnaalino. (Maq. 8:31-33) Pheexiroosinna wole rosaano duucha higge, ‘Ninke giddo roorannohu ayeti?’ yitanni heewisantino. (Maq. 9:33, 34) Yesuusi reyara albaanni noohu jeefote hashsha Pheexiroosi muddame mittu manchira macca mure tayisino. (Yoh. 18:10) Hakko hashshanni Pheexiroosi waajjino daafira jaalasi Yesuusa sase hige kaadino. (Maq. 14:66-72) Hakkiinni Pheexiroosi hururame wiˈlino.—Mat. 26:75.

7. Yesuusi reyotenni kaihu gedensaanni Pheexiroosi hiittenne faro afiˈrino?

⁷ Yesuusi konne hexxo mudhino rosaanchosi tuge diagurino. Isi reyotenni kaihu gedensaanni, baxillesi leellishanno gede Pheexiroosira faro faninosi. Yesuusi, Pheexiroosi umosi heeshshi asse geˈreewosi towaatanno gede koyisinosi. (Yoh. 21:15-17) Pheexiroosino tennera maahoyye yiino. Yerusaalamete Phenxeqosxete ayyaani barra umo qullaawu ayyaaninni buuranturi giddo mittu Pheexiroosiiti.

8. Pheexiroosi Antsookiyaho loosinoti jawa soˈro hiittenneeti?

⁸ Pheexiroosi buuramino Kiristaancho ikkihu gedensaanni nafa, laanfesi qeeˈlate sharrama hasiissinosi. Dagate wido ikkinohunna barciminokkihu Qornelewoosi 36 M.D. qullaawu ayyaaninni buurami woyite, Pheexiroosi hakko no; tini, “Maganu manna mallaadannokkita” hattono Dagate wido ikkino manni Kiristaanu songo miila ikka dandaannota leellishshannote. (Soq. 10:34, 44, 45) Pheexiroosi hakkuyi gedensaanni, Dagate wido ikkino manni ledo sagale ita hanafino; kuni isi hakkuyira albaanni horo asse egenninokkireeti. (Gal. 2:12) Ikkirono, mitu Ayihudete wido ikkino Kiristaani Ayihudootunna Dagate wido ikkino manni mitteenni ita dihasiissannonsa yee hedanno. Hatto yee hedannohu mitu manni Antsookiya dayita, Pheexiroosi Dagate wido ikkitino roduuwisi ledo sagale ita agurino; isi hatto assinohu Ayihudete wido ikkino Kiristaani koffi yaanno yee hede ikkara dandaanno. Soqqamaasinchu Phaawuloosi, Pheexiroosi assinore afiti mannu baalu albaanni boroorinosi. (Gal. 2:13, 14) Pheexiroosi togoo soˈro loosinoha ikkirono hexxo dimudhino. Iso kaaˈlinosiri maatiyya?

9. Yohaannisi 6:68, 69 Pheexiroosi ammanaminoha ikkinota luphi assite kultannohu hiittoonniiti?

⁹ Pheexiroosi ammanaminoho; isi aye coyino hexxo mudhanno gede assasira diwodhino. Lawishshaho Yesuusi mitte yannara rosaanosira huwatate qarrisannore coyiˈri woyite, Pheexiroosi ammanaminoha ikkinota leellishino. (Yohaannisi 6:68, 69 nabbawi.) Batinyu manni, Yesuusi hatto yee coyiˈrinohu mayyaate hedeetiro xaˈme buuxa agure iso harunsa agurino. Pheexiroosi kayinni hatto diassino. Isi “hegere heeshsho qaali” noosihu Yesuusa calla ikkinota huwatino.

10. Yesuusi Pheexiroosi ammanannota leellishinohu hiittoonniiti? (Misileno lai.)

¹⁰ Yesuusi Pheexiroosi tuge diagurinosi. Isi uullate aana heeˈrinohu jeefote hashsha Pheexiroosinna wole rosaanosi hunte hadhannosita afino. Ikkirono Yesuusi, Pheexiroosi galagale higannotanna ammaname heeˈrannota addaxxannota coyiˈrino. (Luq. 22:31, 32) Yesuusi ‘Ayyaanu qixxaawa maalu kayinni daafuraamo’ ikkinota huwatino. (Maq. 14:38) Pheexiroosi iso egenninokkita kule kaadisihu gedensaanni nafa, Yesuusi konne soqqamaasinchosi hexxo mudhe tuge diagurinosi. Yesuusi reyotenni kaihu gedensaanni Pheexiroosira leellino; tenne yannara Pheexiroosi callisi nooha ikkara dandaanno.  (Maq. 16:7; Luq. 24:34; 1 Qor. 15:5) Tini, konne hexxo mudhino soqqamaasincho jawaachishshinositi dihuluullissannote!

11. Yesuusi Pheexiroosira Yihowa kaaˈlannosita buuxisinosihu hiittoonniiti?

¹¹ Yesuusi Pheexiroosira Yihowa kaaˈlannosita buuxisinosi. Reyotenni kainohu Yesuusi, Pheexiroosinna wole soqqamaasine xaano maalaletenni qulxuˈme amaddanno gede asse kaaˈlinonsa. (Yoh. 21:4-6) Tini maalale Pheexiroosi, Yihowa hasiisannosiha maalaamittete coye aannosita buuxanno gede assitinositi dihuluullissannote. Hakkiinni Pheexiroosi, Yesuusi ‘balaxxe Maganu Gashshoote’ hasidhannorira Yihowa hasiisannonsare wonshannonsata coyiˈrino hedo qaaginoha ikkara dandaanno. (Mat. 6:33) Kuni baalu Pheexiroosi qulxuˈme woshshaadate looso ikkikkinni sabbakate looso balaxisiisanno gede kaaˈlinosi. Isi 33 M.D. Phenxeqosxete ayyaani barra worbimmatenni sabbakkino; tini lowo kume ikkanno manni dancha duduwo macciishshe adhanno gede kaaˈlitino. (Soq. 2:14, 37-41) Pheexiroosi hakkuyi gedensaanni Samaariyu manninna Dagate wido ikkino manni, Kiristoosi daafira rosannonna isi harunsaano ikkanno gede kaaˈlino. (Soq. 8:14-17; 10:44-48) Yihowa Pheexiroosi horoonsiˈre duuchunku gari manni Kiristaanu songo daanno gede assino.

12. Laanfenke qeeˈlate sharrammanni heeˈnoommoha ikkiro, Pheexiroosi lawishshi kaaˈlannonkehu hiittoonniiti?

¹² Yihowa hexxo mudhineemmokki gede kaaˈlannonke. Roorenkanni mite laanfenke qeeˈlate lowo diro sharrammanni keeshshinoommoha ikkiro, hexxo mudhinammora dandiineemmo. Mito woyite, ninke laanfe Pheexiroositenni roortinohu gede assine hendammora dandiineemmo. Ikkirono Yihowa hexxo mudhineemmokki gede jawaante aankera dandaanno. (Far. 94:17-19) Lawishshaho, mittu rodii halaale macciishshara albaanni lowo diro labballu ledo foorannoho. Hakkiinni isi heeshshosi woˈmunni woˈma biddi assiˈre Qullaawu Maxaafi yaanno garinni heeˈra hanafi. Ikkirono xaa geeshsha mito woyite busha yorto waaddannosi. Isi hexxo mudhannokki gede kaaˈlinosiri maati? Togo yiino: “Yihowa jawaachishinoe. Yihowa ayyaani kaaˈlonni rosoommo halaali garinni heeˈra dandeemmota huwatoommo. Yihowa horoonsiˈranni nooe; qoleno guuntete xeˈne nooeha ikkummorono woˈmanka woyite jawaachishannoe.”

13. Soqqamaasinete Looso 4:13, 29, 31 kultanno garinni Pheexiroosi lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? (Misileno lai.)

¹³ Xaa geeshsha ronsummonte gede Pheexiroosi manna waajjino daafira lame sase hige  lowo soˈro loosino. Ikkirono Pheexiroosi jawaante afiˈrate huuccatto assiˈrihu gedensaanni worba ikkasi leellishannore assino. (Soqqamaasinete Looso 4:13, 29, 31 nabbawi.) Ninkeno waajja qeeˈla dandiineemmo. Hanni Jarmanete Naazi gashshooti yannara heeˈrinohu Horisti yinanni wedellichira iillinosire laˈno. Isi rosu mine rosaanonna rosiisanno waajjino daafira hatto yaa soˈro ikkitinota afinoha ikkirono lame sase hige “Hitileri gatisannonke!” yiino. Annisinna amasi iso boroorantenni worba ikkanno gede kaaˈlasira ledosi Yihowa huuccidhino. Maatesi kaaˈlitinosihuranna Yihowa addaxxino daafira Horisti gedensoonni kaajje uurrate jawaante afiˈrino. Isi gedensoonni, “Yihowa horo tuge diagurinoe” yiino. c

14. Songote cimeeyye hexxo mudhitinore jawaachisha dandiitannohu hiittoonniiti?

¹⁴ Yihowanna Yesuusi hexxo mudhite tugge diagurtannonke. Pheexiroosi, Kiristoosa kaadihu gedensaanni, mitte doodha hasiissinosi. Isi facci asse agurannonso ammaname Kiristoosi rosaancho ikke heeˈra ikka? Yesuusi Pheexiroosi ammana baˈannokki gede Yihowa eeggifate huuccino. Yesuusi tenne huuccatto daafira Pheexiroosira kulino; hattono isi gedensoonni ammanate roduuwasi jawaachisha dandaannota addaxxannota kulinosi. (Luq. 22:31, 32) Pheexiroosi gedensoonni Yesuusi yiinosire hedasi jawaachishshinositi dihuluullissannote! Ninkeno mitto lowo geeshsha hasiisanno doorsha doodhineemmo woyite, Yihowa isira ammanamme heeˈra dandiineemmota buuxisate songote cimeeyye horoonsiˈrara dandaanno. (Efe. 4:8, 11) Lowo diro songote cimeessa ikke soqqaminohu Pooli yinanni rodii roduuwa konni garinni sheshifachishate woˈnaalanno. Isi hexxo mudhitino roduuwa, Yihowa halaalu minira abbinonsahu hiittoonniitiro heddanno gede kulannonsa. Hakkiinni isi Yihowa baxilli bagamannokkiha ikkino  daafira, Yihowa hexxo mudhe agurannonsakkita buuxxanno gede assannonsa. Isi jeefote togo yiino: “Batinyu hexxo mudhitino roduuwi, Yihowa kaaˈlonni ammanante isira soqqantanna laoommo.”

15. Pheexiroosinna Horisti woˈnaalshi Maatewoosi 6:33 yitannori halaale ikkinota leellishannohu hiittoonniiti?

¹⁵ Yihowa Pheexiroosiranna wole soqqamaasinera maalaamittete hasiisannonsare uyinsante gede, ninkeno Gashshootesi balaxisiinseemmoha ikkiro maalaamittete hasiisannonkere oye towaatannonke. (Mat. 6:33) Aleenni kullihu Horisti Layinkihu Alamete Oli gedensaanni suwisaancho ikke soqqamate hedino. Ikkirono isi angate anje noosiha ikkino daafira, woˈma yanna soqqamaancho ikke soqqamanni heeˈrate hasiisannosi woxe afiˈrannoronna teˈee huluullamino. Isi ma assiyya? Woradu aliidi laˈˈaanchi towaanyo yannara hattee lamala woˈma soqqamanni sayise Yihowa fonqole laˈˈate murciˈrino. Lamalate jeefora woradu aliidi laˈˈaanchi aye soyinoro kulloonnikki poosta uyisita dhagge assiˈrino. Hakko poosti giddo haammata agana suwisaancho ikke soqqamanno woyitira ikkannosi geeshshi woxi no. Kuni woxi Horisti Yihowa hasiisannosire wonshanni noosita buuxanno gede assinosi. Isi hakkuyi gedensaanni heeshshosi diro woˈma Maganu Gashshoote balaxisiisanni heeˈrino.—Mil. 3:10.

16. Pheexiroosi lawishshanna isi borreessino xagge xiinxalla kaaˈlitannonke yineemmohu mayiraati?

¹⁶ Pheexiroosi, ‘Anewiinni hoˈli’ yii woyite Yesuusi isiwiinni hoˈlinokki daafira lowo geeshsha hagiidhinoti dihuluullissannote! Kiristoosi, Pheexiroosi ammanamino soqqamaasincho ikkanno gedenna Kiristaanaho kaajja lawishsha ikkanno gede agurikkinni qajeelsinosi. Konni qajeelshi daafira kultanno xaggenni ninke baalunku lowo roso ronseemmo. Pheexiroosi, konni rosi giddo gamanna wole umi xibbi diro heedhino songora soyinote lame sokkara borreessino. Aananno birxichira, tenne sokkara kulloonniha mito qaagiishshanna xaa yannara konne qaagiishsha loosu aana hosiisa dandiineemmohu hiittoonniitiro ronseemmo.