1-2. Yihowa wolootaho aa hagiirsiissannonke gede asse kalaqinonkehu mayiraati?

 YIHOWA mannu ooso kalaqinohu adhantenni uyituro roore hagiirraamma ikkitanno gede asseeti. (Soq. 20:35) Togo yaa uyinanninke woyite dihagiidhineemmo yaateni? Deeꞌni. Ninke baalunku mitore uyinanninke woyite hagiidhineemmo. Ikkirono kayinni roore hagiirre afiꞌneemmohu uyineemmore ikkinummorooti. Yihowa uyinummoro roore hagiirraamma ikkineemmo gede asse kalaqinonke; tini kaaꞌlitannonke. Hiittoonni?

² Yihowa konni garinni kalaqinonke daafira hagiirrinke lexxanno gede assiꞌra dandiineemmo. Wolootaho uyineemmo faro hasiꞌne tenne assa dandiineemmo. Yihowa ninke konni garinni kalaqasi didhaggete?—Far. 139:14.

3. Yihowa ‘hagiirraamo Maganooti’ yinoonnihu mayiraati?

³ Qullaawa Borro aa hagiirraamma ikkineemmo gede assitannonketa kultanno daafira, Yihowa ‘hagiirraamo Maganooti’ yinoonnihu mayiraatiro huwata qarra diꞌꞌikkitannonke. (1 Xim. 1:11, NW) Umo asse wolootaho uyinohu isooti; hattono aate taalamannosihu dino. Soqqamaasinchu Phaawuloosi yiinonte gede, “Heeshsho afiꞌnoommohu, milli yineemmohunna heeꞌneemmohu isinniiti.” (Soq. 17:28) Addanko, “Dancha eltonna woꞌmu atooti baalu” daannohu Yihowawiinniiti.—Yai. 1:17.

4. Roore hagiirre afiꞌneemmo gede kaaꞌlannonkeri maati?

⁴ Ninke baalunku uyiniro afiꞌnanni hagiirre albinni roore afiꞌra hasiꞌneemmoha ikkara dandaanno. Yihowa lawishsha harunsine uyineemmore ikkinummoro togoo hagiirre afiꞌra dandiineemmo. (Efe. 5:1) Konni birxichira Yihowa aate lawishsha ikkinonkehu  hiittoonniitironna wolootu uyineenna galattinonkekkiha lawannonke woyite maa assa dandiineemmoro ronseemmo. Kuni qaagiishshi, woꞌmanka woyite wolootaho aate kakkaꞌneemmo gedenna hagiirrinke lexxanno gede assiꞌrate kaaꞌlannonke.

YIHOWA LAWISHSHA HARUNSITINE UYITINANNIRE IKKE

5. Yihowa uyinonkehu maalaamittete coyi maati?

⁵ Yihowa shaqqille leellishannonketi mite doogga hiikkuriiti? Hanni mito lawishsha laꞌno. Yihowa maalaamittete coyi aannonke. Heeꞌneemmo heeshsho woꞌmanka woyite qawaaxxaame ikka hooggara dandiitanno; kayinni Yihowa galatamona ninke giddo rooreho heeshshote hasiisannori noonke. Lawishshaho isi sagale, uddanonna galleemmowa afiꞌra dandiineemmo gede assanno. (Far. 4:8; Mat. 6:31-33; 1 Xim. 6:6-8) Yihowa maalaamittete hasiisannonkere aannonkehu hatto assa hasiissannosi daafira calla diꞌꞌikkino. Isi hasiisannonkere aannonkehu mayiraati?

6. Maatewoosi 6:25, 26nni maa ronseemmo?

⁶ Yihowa maalaamittete hasiisannonkere aannonkehu baxannonke daafiraati. Hanni Yesuusi Maatewoosi 6:25, 26 yiinore laꞌno. (Qummeeshsha nabbawi.) Isi kalaqamu daafira kulanno lawishsha horoonsiꞌrino. Yesuusi ceate daafira kulanni togo yiino: “Insa wixa diwixidhanno, dimixxitanno, woy gootaaraho diduuꞌnitanno.” Ikkirono isi hakkiinni aane, “Iimi Anniꞌne itisannonsa” yiinota wodanche. Hakkiinni Yesuusi “Ikkina kiꞌne cea diroortinanni?” yee xaꞌmino. Ninke tennenni maa ronseemmo? Yihowa iso magansidhannore saadatewiinni lowo geeshsha roorse laꞌꞌanno. Yihowa saadate hasiisannonsare ee towaatannonsaha ikkiro, ninkeno towaatannonketa addaxxa dandiineemmo! Mittu baxillaanchu anni gede Yihowa maatesi baxillunni towaatanno.—Far. 145:16; Mat. 6:32.

7. Yihowa lawishsha harunsine wolootaho aa dandiineemmoti mitte doogo hiittenneeti? (Misileno lai.)

⁷ Yihowa gede ninkeno wolootaho maalaamittete coye baxillunni aa dandiineemmo. Lawishshaho sagale woy uddano hasiissinosihu afoottohu ammanate rodiikki no? Yihowa isira hasiisannosire aate ate horoonsiꞌrara dandaanno. Yihowa manni roorenkanni dano kalaqantanno woyite shaqqille leellishate egennaminoho. Lawishshaho Koroonu fayya ubbu yannara roduuwu kaaꞌlo hasiissannonsarira sagale, uddano woy wolere uyite kaaꞌlitino. Batinyu roduuwi qolte alamete doyicho loosira shaqqillunni woxe fushshitino. Konne woxe kalaqamu  dano gawajjitinore alamete doyichora noo roduuwa kaaꞌlate horoonsiꞌnoonni. Insa Ibiraawoota 13:16 noo amaale loosu aana hosiissino. Qummeeshshu togo yaanno: “Dancha coye assanna afidhinoonnire woleho beeha habbinoonte. Magano hagiirsiissannoti hattoo kakkalooti.”

8. Yihowa wolqa oye kaaꞌlannonkehu ma garinniiti? (2 Qorontoosi 4:7)

⁸ Yihowa wolqa aannonke. Yihowa ammanante magansidhannosirira taalle nookki wolqasi aa baxanno. (2 Qorontoosi 4:7 nabbawi.) Fonqolo gargadhate woy buutote qarra dandiite saꞌꞌate kaaꞌlitannohe jawaante afiꞌrate huuccatto assidhe egennootto? Barru dilgo assiꞌrate jawaante afiꞌrate huucciꞌroottohano ikkara dandaanno. Jawaante afiꞌrate huucciꞌrootto huuccattora dawaro higginoheha ikkiro, soqqamaasinchu Phaawuloosi coyiꞌrino hedora sumuu yaattoha ikkara dandaanno; isi togo yiino: “Tini jawa wolqa Maganunnite ikkinnina ninketa ikkitinokkita leellishate, kuni miinji doru uduunnichi giddo no.”—2 Qor. 4:7.

9. Wolqanke horoonsiꞌne woloota kaaꞌlate Yihowa lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? (Misileno lai.)

⁹ Guuntete xeꞌne noonkere ikkinummorono, wolqanke horoonsiꞌne woloota kaaꞌlate Yihowa lawishsha harunsa dandiineemmo. Wolootaho wolqa aa didandiineemmo. Kayinni insa kaaꞌlate wolqanke horoonsiꞌra dandiineemmo. Lawishshaho geedhitinori woy dhuku anje noonsari ammanate roduuwinkera dikko haꞌne mitore hira woy mini giddo loonsanni looso kaaꞌla dandiineemmo. Dandiineemmoha ikkiro uminke fajjonni Gambooshshu Addaraashe feya woy gatamara kaaꞌla dandiineemmo. Wolqanke konni garinni horoonsiꞌneemmoha ikkiro ammanate roduuwanke kaaꞌlineemmo.

10. Coyiꞌneemmo coyinni woloota jawaachisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁰ Coyiꞌneemmorino wolqa afiꞌrinota deꞌnoonke. Assitinore kulte galatittonsaro jawaante afidhara dandiitannori ayeooti? Shesho hasiissannosihu afoottohu no? Togoo manni nooha ikkiro insa daafira hedattota afanno gede assi. Marte xaꞌmite, silke dowwolte, kaarde woy iimeele sokke hattono sokka borreessite tenne assa dandaatto. Togoo woyite mayyaattoro quwa saꞌe yaada dihasiissannohe. Ammanate rodiikki hakko barra ammaname saꞌꞌanno gede woy qarrasi illachisha agure dancha danchare hedanno gede kaaꞌlannosihu baxillunni kaꞌe coyiꞌrattoha shiima qaale calla ikkara dandaanno.—Law. 12:25; Efe. 4:29.

11. Yihowa hayyosi horoonsiꞌrannohu hiittoonniiti?

¹¹ Yihowa hayyo aanno. Rosaanchu Yaiqoobi togo yee borreessino: “Kiꞌne giddo egenno [“hayyo,” NW] xeꞌinosihu heeꞌriro, Magano huucciꞌro; Maganuno aannosi. Isi ayeno mishikkinni  baalunkura elate shooshaqa Maganooti.” (Yai. 1:5) Kuni qummeeshshi leellishannonte gede Yihowa hayyosi badhera diqoꞌlanno. Isi hayyosi shaqqillunni wolootaho aanno. Qoleno Yihowa hayyosi aanno woyite “mishikkinni” aannota wodanchi. Isi biddishshasi aankera huucciꞌneemmo woyite ninkeneeto bushiinshammora dihasiꞌranno. Hatteentenni isi biddishshasi hasiꞌneemmo gede kulinonke.—Law. 2:1-6.

12. Hayyonke wolootaho beeha dandiineemmoti hiitti faro noonke?

¹² Ninkena? Yihowa gede hayyonke wolootaho beeha dandiineemmo? (Far. 32:8) Yihowa manni afinore wolootaho kula dandaannoti batinye doogga no. Lawishshaho duucha woyite haaruudde soqqanshote qajeelsineemmo. Songote cimeeyye songote soqqamaanonna cuuantinori labballu roduuwi songote giddo uyinanninsa looso loossanno gara rossanno gede cincite kaaꞌlitanno. Qoleno Magano magansiꞌnanni minna minatenna gatamarate dandoo noonsari gari dandoo noonsakkire qajeelsitanno.

13. Woloota qajeelsineemmo woyite Yihowa lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹³ Woloota qajeelsitannori Yihowa lawishsha harunsate sharrantanno. Yihowa hayyosi shaqqillunni aannota qaango. Hatteente gede ninkeno egennonkenna woꞌnaalshanke wolootaho kula hasiꞌneemmo. Qajeelsineemmo manchi ninke qoosso adhara dandaanno yine waajjine egennonke badhera diqoꞌlineemmo. ‘Ane qajeelsinoehu dino; isino umisinni qajeelo’ yine hedano dihasiissannonke. Yihowa manni mereero togoo akati dihasiisanno. Hatteentenni qajeelsineemmo mannira egennonke calla ikkikkinni ‘lubbonke nafa aate qixxaamboommoreeti.’ (1 Tes. 2:8) Qoleno insano woloota rosiisate ikkadda ikkitannota addaxxineemmo. (2 Xim. 2:1, 2) Konni garinni ninke baalunku hayyonke wolootaho beenkeemmoha ikkiro, ninkeno wolootuno hayyootanna hagiirraamma ikkineemmo.

ASSINOOMMORIRA WOLOOTU GALATTINONKEKKIHA LAWANNONKE WOYITE

14. Rooru manni mitore uyineemmonsa woyite ma assanno?

¹⁴ Roorenkanni ammanate roduuwinke mitore assineemmonsa woyite duucha woyite galattannonke. Insa galattannonketa leellishshanno kaarde sokkannonkeha woy wolu garinni galattannonkeha ikkara dandaanno. (Qol. 3:15) Insa konni garinni galattannonke woyite hagiirrinke lexxanno.

15. Wolootu galata hooggunkero maa qaaga hasiissannonke?

¹⁵ Kayinni mito woyite mitu manni assinoommonsarira galata hoogankera dandaanno. Mito woyite woloota kaaꞌlate woxenke, wolqankenna yannanke horoonsiꞌnoommoha ikkirono, insa assinoommonsare naaddinoha lawa hoogankera dandaanno. Togoo woyite hagiirrinke baꞌꞌannokki gede woy caaccaambeemmokki gede kaaꞌlannonkeri maati? Cuꞌmote qummeeshshira Soqqamaasinete Looso 20:35 noo hedo qaango. Uyine afiꞌnanni hagiirre afiꞌneemmohu mannu assinoommorira naadannonke daafira diꞌꞌikkino. Wolootu assinoommonsarira galata hooggunkerono uyine hagiirre afiꞌra dandiineemmo. Hiittoonni? Hanni mite doogga laꞌno.

16. Wolootaho mitore uyineemmo woyite maa heda hasiissannonke?

¹⁶ Yihowa lawishsha harunse. Isi mannu galatirono galata hoogirono dancha coye aanno. (Mat. 5:43-48) Hatteente gede ninkeno ‘mittoreno qollanninke yine agadhinummokki’ uyineemmoha ikkiro Yihowa ‘lowo baꞌraarsha afiꞌneemmota’ kule qaale eino. (Luq. 6:35) ‘Mittoreno qollanninke yine agadhinummokki’ yaa mannu galata hooginkero nafa yaate. Mannu galatinkerono galata hooginkerono woloota kaaꞌlate ‘hagiirrunni’ uyinoommo daafira  Yihowa woꞌmanka woyite baꞌraasannonke.—Law. 19:17; 2 Qor. 9:7.

17. Wolootaho uyineemmo gede assannonkehu qaru korkaati maati? (Luqaasi 14:12-14)

¹⁷ Yihowa lawishsha harunsine wolootaho uyineemmo woyite Luqaasi 14:12-14 kulloonniha xintu seera harunsinanni heeꞌnoommo. (Qummeeshsha nabbawi.) Assinoommorira asse qolannonke manna wosinsiꞌra woy wole doogganni shaqqille leellisha soꞌro diꞌꞌikkitino. Kayinni mito woyite mannaho mitore assineemmohu asse qolannonke yine hende ikkinotalla wodanchinummo? Hatto ikkiro Yesuusi yiinore loosu aana hosiisate sharrama hasiissannonke. Ninkera mitore asse qola dandaannokkita anfoommo manchira shaqqille leellisha dandiineemmo. Hatto ikkiro Yihowa lawishsha harunsinanni heeꞌnoommo daafira hagiirraamma ikkineemmo. Qoleno tini assinoommorira wolootu galata hooggunkero hagiirrinke baꞌꞌannokki gede kaaꞌlitannonke.

18. Mayine heda qoropha hasiissannonke? Mayira?

¹⁸ Wolootu digalattannoreeti yitine heddinoonte. (1 Qor. 13:7) Wolootu galata hooggunkero ninkeneeto togo yine xaꞌma dandiineemmo: ‘Insa addinta digalattannoreetinso galata hasiissannonsata deꞌino daafiraati?’ Insa galattannonkekki gede assinonsahu wolu korkaatino heeꞌrara dandaanno. Mitootu lowo geeshsha hagiidhitinoha ikkirono mayite galattannoro afa qarra ikkitinonsaha ikkara dandaanno. Roorenkanni insa konni albaanni woloota kaaꞌlitannore ikkituro xa kaaꞌlinoonninsa daafira saalfattinoha ikkara dandaanno. Insa galattannokki gede assinonsa coyi ikkihano ikkiro, roduuwinkera noonke baxilli insa digalattannoreeti yine hendeemmokki gedenna woꞌmanka woyite uyine afiꞌnanni hagiirre illachinsheemmo gede assannonke.—Efe. 4:2.

19-20. Wolootaho uyineemmo woyite cinca kaaꞌlitannonke yineemmohu mayiraati? (Misileno lai.)

¹⁹ Cincitinannire ikke. Aate daafira hayyichu Moote Salamooni togo yee borreessino: “Sagalekki wayi aana tugi; lowo barri gedensaanni, galagalchite afiꞌrattona.” (Ros. 11:1) Kuni qummeeshshi kulanno garinni mitu manni assinoommonsarira galatannonkehu “lowo barri  gedensaanni” ikkara dandaanno. Hanni tini halaale ikkase leellishanno woꞌnaalsha laꞌno.

²⁰ Lowo diri albaanni mitte woradu aliidi laꞌꞌaanchi minaama mitte haarote cuuantino rodoora ammanante heedhanno gede jawaachishshanno sokka borreessitinose. Mitu settu diri gedensaanni tini rodoo togo yite borreessite qoltino: “Ati afoottakkiha ikkirono borreessottae sokka lowo diro kaaꞌlitinoeta kulammahera hasiꞌreemma. Borreessoottae hedo lowo geeshsha jawaachishshinoe; kuloottae qummeeshsha horonta dihaweemma.” a Tini rodoo iillinoseha mito qarra kultuhu gedensaanni togo yitino: “Mito woyite baalanka coye facci assite aguri aguri assannoe; kayinni borreessoottae qummeeshshi wodaniꞌyara qaꞌmino hattono Yihowara soqqama diaguroomma. Saihu settu diri giddo ati borreessoottae hedo geeshsha kaaꞌlinoeri woluri dino.” Hanni woradu aliidi laꞌꞌaanchi minaama “lowo barri gedensaanni” tini sokka iillituseta mageeshshi geeshsha hagiidhitinoro hedi! Ninkeno mittu manchi dancha coye assinummosihunni lowo yanna gedensaanni galatankera dandaanno.

21. Yihowa lawishsha harunsite wolootaho aate murciꞌroottohu mayiraati?

²¹ Aleenni kullinte gede Yihowa baxxitino dandoo oye kalaqinonke. Adha hagiirsiissannonkeha ikkirono wolootaho aa kayinni roore hagiirsiissannonke. Ammanate roduuwanke kaaꞌlineemmo woyite tashshi yaannonke. Hattono insa galatannonke woyite hagiidhineemmo. Kayinni mitore assine kaaꞌlinoommo manchi galatinkerono galata hooginkerono danchare assinoommo daafira hagiidha dandiineemmo. Wolootaho aattori ikkireno ikkiro “Kaaliiqi hakkiinni roore aahera [dandaannota]” horonta deꞌooti. (2 Dud. 25:9) Wolootaho Yihowa ninkera uyinonke geeshshire aa didandiineemmo. Qoleno Yihowa aannonke baꞌraarsha adhate geeshsha hagiirsiisannori dino. Hakko daafira woꞌmanka woyite shaqqadu iimi Anninke lawishsha harunsate murciꞌno.