1-2. Yihowa wolootaho aa hagiirsiissannonke gede asse kalaqinonkehu mayiraati?

 YIHOWA mannu ooso kalaqinohu adhantenni uyituro roore hagiirraamma ikkitanno gede asseeti. (Soq. 20:35) Togo yaa uyinanninke woyite dihagiidhineemmo yaateni? Deeˈni. Ninke baalunku mitore uyinanninke woyite hagiidhineemmo. Ikkirono kayinni roore hagiirre afiˈneemmohu uyineemmore ikkinummorooti. Yihowa uyinummoro roore hagiirraamma ikkineemmo gede asse kalaqinonke; tini kaaˈlitannonke. Hiittoonni?

² Yihowa konni garinni kalaqinonke daafira hagiirrinke lexxanno gede assiˈra dandiineemmo. Wolootaho uyineemmo faro hasiˈne tenne assa dandiineemmo. Yihowa ninke konni garinni kalaqasi didhaggete?—Far. 139:14.

3. Yihowa ‘hagiirraamo Maganooti’ yinoonnihu mayiraati?

³ Qullaawa Borro aa hagiirraamma ikkineemmo gede assitannonketa kultanno daafira, Yihowa ‘hagiirraamo Maganooti’ yinoonnihu mayiraatiro huwata qarra diˈˈikkitannonke. (1 Xim. 1:11, NW) Umo asse wolootaho uyinohu isooti; hattono aate taalamannosihu dino. Soqqamaasinchu Phaawuloosi yiinonte gede, “Heeshsho afiˈnoommohu, milli yineemmohunna heeˈneemmohu isinniiti.” (Soq. 17:28) Addanko, “Dancha eltonna woˈmu atooti baalu” daannohu Yihowawiinniiti.—Yai. 1:17.

4. Roore hagiirre afiˈneemmo gede kaaˈlannonkeri maati?

⁴ Ninke baalunku uyiniro afiˈnanni hagiirre albinni roore afiˈra hasiˈneemmoha ikkara dandaanno. Yihowa lawishsha harunsine uyineemmore ikkinummoro togoo hagiirre afiˈra dandiineemmo. (Efe. 5:1) Konni birxichira Yihowa aate lawishsha ikkinonkehu  hiittoonniitironna wolootu uyineenna galattinonkekkiha lawannonke woyite maa assa dandiineemmoro ronseemmo. Kuni qaagiishshi, woˈmanka woyite wolootaho aate kakkaˈneemmo gedenna hagiirrinke lexxanno gede assiˈrate kaaˈlannonke.

YIHOWA LAWISHSHA HARUNSITINE UYITINANNIRE IKKE

5. Yihowa uyinonkehu maalaamittete coyi maati?

⁵ Yihowa shaqqille leellishannonketi mite doogga hiikkuriiti? Hanni mito lawishsha laˈno. Yihowa maalaamittete coyi aannonke. Heeˈneemmo heeshsho woˈmanka woyite qawaaxxaame ikka hooggara dandiitanno; kayinni Yihowa galatamona ninke giddo rooreho heeshshote hasiisannori noonke. Lawishshaho isi sagale, uddanonna galleemmowa afiˈra dandiineemmo gede assanno. (Far. 4:8; Mat. 6:31-33; 1 Xim. 6:6-8) Yihowa maalaamittete hasiisannonkere aannonkehu hatto assa hasiissannosi daafira calla diˈˈikkino. Isi hasiisannonkere aannonkehu mayiraati?

6. Maatewoosi 6:25, 26nni maa ronseemmo?

⁶ Yihowa maalaamittete hasiisannonkere aannonkehu baxannonke daafiraati. Hanni Yesuusi Maatewoosi 6:25, 26 yiinore laˈno. (Qummeeshsha nabbawi.) Isi kalaqamu daafira kulanno lawishsha horoonsiˈrino. Yesuusi ceate daafira kulanni togo yiino: “Insa wixa diwixidhanno, dimixxitanno, woy gootaaraho diduuˈnitanno.” Ikkirono isi hakkiinni aane, “Iimi Anniˈne itisannonsa” yiinota wodanche. Hakkiinni Yesuusi “Ikkina kiˈne cea diroortinanni?” yee xaˈmino. Ninke tennenni maa ronseemmo? Yihowa iso magansidhannore saadatewiinni lowo geeshsha roorse laˈˈanno. Yihowa saadate hasiisannonsare ee towaatannonsaha ikkiro, ninkeno towaatannonketa addaxxa dandiineemmo! Mittu baxillaanchu anni gede Yihowa maatesi baxillunni towaatanno.—Far. 145:16; Mat. 6:32.

7. Yihowa lawishsha harunsine wolootaho aa dandiineemmoti mitte doogo hiittenneeti? (Misileno lai.)

⁷ Yihowa gede ninkeno wolootaho maalaamittete coye baxillunni aa dandiineemmo. Lawishshaho sagale woy uddano hasiissinosihu afoottohu ammanate rodiikki no? Yihowa isira hasiisannosire aate ate horoonsiˈrara dandaanno. Yihowa manni roorenkanni dano kalaqantanno woyite shaqqille leellishate egennaminoho. Lawishshaho Koroonu fayya ubbu yannara roduuwu kaaˈlo hasiissannonsarira sagale, uddano woy wolere uyite kaaˈlitino. Batinyu roduuwi qolte alamete doyicho loosira shaqqillunni woxe fushshitino. Konne woxe kalaqamu  dano gawajjitinore alamete doyichora noo roduuwa kaaˈlate horoonsiˈnoonni. Insa Ibiraawoota 13:16 noo amaale loosu aana hosiissino. Qummeeshshu togo yaanno: “Dancha coye assanna afidhinoonnire woleho beeha habbinoonte. Magano hagiirsiissannoti hattoo kakkalooti.”

8. Yihowa wolqa oye kaaˈlannonkehu ma garinniiti? (2 Qorontoosi 4:7)

⁸ Yihowa wolqa aannonke. Yihowa ammanante magansidhannosirira taalle nookki wolqasi aa baxanno. (2 Qorontoosi 4:7 nabbawi.) Fonqolo gargadhate woy buutote qarra dandiite saˈˈate kaaˈlitannohe jawaante afiˈrate huuccatto assidhe egennootto? Barru dilgo assiˈrate jawaante afiˈrate huucciˈroottohano ikkara dandaanno. Jawaante afiˈrate huucciˈrootto huuccattora dawaro higginoheha ikkiro, soqqamaasinchu Phaawuloosi coyiˈrino hedora sumuu yaattoha ikkara dandaanno; isi togo yiino: “Tini jawa wolqa Maganunnite ikkinnina ninketa ikkitinokkita leellishate, kuni miinji doru uduunnichi giddo no.”—2 Qor. 4:7.

9. Wolqanke horoonsiˈne woloota kaaˈlate Yihowa lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? (Misileno lai.)

⁹ Guuntete xeˈne noonkere ikkinummorono, wolqanke horoonsiˈne woloota kaaˈlate Yihowa lawishsha harunsa dandiineemmo. Wolootaho wolqa aa didandiineemmo. Kayinni insa kaaˈlate wolqanke horoonsiˈra dandiineemmo. Lawishshaho geedhitinori woy dhuku anje noonsari ammanate roduuwinkera dikko haˈne mitore hira woy mini giddo loonsanni looso kaaˈla dandiineemmo. Dandiineemmoha ikkiro uminke fajjonni Gambooshshu Addaraashe feya woy gatamara kaaˈla dandiineemmo. Wolqanke konni garinni horoonsiˈneemmoha ikkiro ammanate roduuwanke kaaˈlineemmo.

10. Coyiˈneemmo coyinni woloota jawaachisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁰ Coyiˈneemmorino wolqa afiˈrinota deˈnoonke. Assitinore kulte galatittonsaro jawaante afidhara dandiitannori ayeooti? Shesho hasiissannosihu afoottohu no? Togoo manni nooha ikkiro insa daafira hedattota afanno gede assi. Marte xaˈmite, silke dowwolte, kaarde woy iimeele sokke hattono sokka borreessite tenne assa dandaatto. Togoo woyite mayyaattoro quwa saˈe yaada dihasiissannohe. Ammanate rodiikki hakko barra ammaname saˈˈanno gede woy qarrasi illachisha agure dancha danchare hedanno gede kaaˈlannosihu baxillunni kaˈe coyiˈrattoha shiima qaale calla ikkara dandaanno.—Law. 12:25; Efe. 4:29.

11. Yihowa hayyosi horoonsiˈrannohu hiittoonniiti?

¹¹ Yihowa hayyo aanno. Rosaanchu Yaiqoobi togo yee borreessino: “Kiˈne giddo egenno [“hayyo,” NW] xeˈinosihu heeˈriro, Magano huucciˈro; Maganuno aannosi. Isi ayeno mishikkinni  baalunkura elate shooshaqa Maganooti.” (Yai. 1:5) Kuni qummeeshshi leellishannonte gede Yihowa hayyosi badhera diqoˈlanno. Isi hayyosi shaqqillunni wolootaho aanno. Qoleno Yihowa hayyosi aanno woyite “mishikkinni” aannota wodanchi. Isi biddishshasi aankera huucciˈneemmo woyite ninkeneeto bushiinshammora dihasiˈranno. Hatteentenni isi biddishshasi hasiˈneemmo gede kulinonke.—Law. 2:1-6.

12. Hayyonke wolootaho beeha dandiineemmoti hiitti faro noonke?

¹² Ninkena? Yihowa gede hayyonke wolootaho beeha dandiineemmo? (Far. 32:8) Yihowa manni afinore wolootaho kula dandaannoti batinye doogga no. Lawishshaho duucha woyite haaruudde soqqanshote qajeelsineemmo. Songote cimeeyye songote soqqamaanonna cuuantinori labballu roduuwi songote giddo uyinanninsa looso loossanno gara rossanno gede cincite kaaˈlitanno. Qoleno Magano magansiˈnanni minna minatenna gatamarate dandoo noonsari gari dandoo noonsakkire qajeelsitanno.

13. Woloota qajeelsineemmo woyite Yihowa lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹³ Woloota qajeelsitannori Yihowa lawishsha harunsate sharrantanno. Yihowa hayyosi shaqqillunni aannota qaango. Hatteente gede ninkeno egennonkenna woˈnaalshanke wolootaho kula hasiˈneemmo. Qajeelsineemmo manchi ninke qoosso adhara dandaanno yine waajjine egennonke badhera diqoˈlineemmo. ‘Ane qajeelsinoehu dino; isino umisinni qajeelo’ yine hedano dihasiissannonke. Yihowa manni mereero togoo akati dihasiisanno. Hatteentenni qajeelsineemmo mannira egennonke calla ikkikkinni ‘lubbonke nafa aate qixxaamboommoreeti.’ (1 Tes. 2:8) Qoleno insano woloota rosiisate ikkadda ikkitannota addaxxineemmo. (2 Xim. 2:1, 2) Konni garinni ninke baalunku hayyonke wolootaho beenkeemmoha ikkiro, ninkeno wolootuno hayyootanna hagiirraamma ikkineemmo.

ASSINOOMMORIRA WOLOOTU GALATTINONKEKKIHA LAWANNONKE WOYITE

14. Rooru manni mitore uyineemmonsa woyite ma assanno?

¹⁴ Roorenkanni ammanate roduuwinke mitore assineemmonsa woyite duucha woyite galattannonke. Insa galattannonketa leellishshanno kaarde sokkannonkeha woy wolu garinni galattannonkeha ikkara dandaanno. (Qol. 3:15) Insa konni garinni galattannonke woyite hagiirrinke lexxanno.

15. Wolootu galata hooggunkero maa qaaga hasiissannonke?

¹⁵ Kayinni mito woyite mitu manni assinoommonsarira galata hoogankera dandaanno. Mito woyite woloota kaaˈlate woxenke, wolqankenna yannanke horoonsiˈnoommoha ikkirono, insa assinoommonsare naaddinoha lawa hoogankera dandaanno. Togoo woyite hagiirrinke baˈˈannokki gede woy caaccaambeemmokki gede kaaˈlannonkeri maati? Cuˈmote qummeeshshira Soqqamaasinete Looso 20:35 noo hedo qaango. Uyine afiˈnanni hagiirre afiˈneemmohu mannu assinoommorira naadannonke daafira diˈˈikkino. Wolootu assinoommonsarira galata hooggunkerono uyine hagiirre afiˈra dandiineemmo. Hiittoonni? Hanni mite doogga laˈno.

16. Wolootaho mitore uyineemmo woyite maa heda hasiissannonke?

¹⁶ Yihowa lawishsha harunse. Isi mannu galatirono galata hoogirono dancha coye aanno. (Mat. 5:43-48) Hatteente gede ninkeno ‘mittoreno qollanninke yine agadhinummokki’ uyineemmoha ikkiro Yihowa ‘lowo baˈraarsha afiˈneemmota’ kule qaale eino. (Luq. 6:35) ‘Mittoreno qollanninke yine agadhinummokki’ yaa mannu galata hooginkero nafa yaate. Mannu galatinkerono galata hooginkerono woloota kaaˈlate ‘hagiirrunni’ uyinoommo daafira  Yihowa woˈmanka woyite baˈraasannonke.—Law. 19:17; 2 Qor. 9:7.

17. Wolootaho uyineemmo gede assannonkehu qaru korkaati maati? (Luqaasi 14:12-14)

¹⁷ Yihowa lawishsha harunsine wolootaho uyineemmo woyite Luqaasi 14:12-14 kulloonniha xintu seera harunsinanni heeˈnoommo. (Qummeeshsha nabbawi.) Assinoommorira asse qolannonke manna wosinsiˈra woy wole doogganni shaqqille leellisha soˈro diˈˈikkitino. Kayinni mito woyite mannaho mitore assineemmohu asse qolannonke yine hende ikkinotalla wodanchinummo? Hatto ikkiro Yesuusi yiinore loosu aana hosiisate sharrama hasiissannonke. Ninkera mitore asse qola dandaannokkita anfoommo manchira shaqqille leellisha dandiineemmo. Hatto ikkiro Yihowa lawishsha harunsinanni heeˈnoommo daafira hagiirraamma ikkineemmo. Qoleno tini assinoommorira wolootu galata hooggunkero hagiirrinke baˈˈannokki gede kaaˈlitannonke.

18. Mayine heda qoropha hasiissannonke? Mayira?

¹⁸ Wolootu digalattannoreeti yitine heddinoonte. (1 Qor. 13:7) Wolootu galata hooggunkero ninkeneeto togo yine xaˈma dandiineemmo: ‘Insa addinta digalattannoreetinso galata hasiissannonsata deˈino daafiraati?’ Insa galattannonkekki gede assinonsahu wolu korkaatino heeˈrara dandaanno. Mitootu lowo geeshsha hagiidhitinoha ikkirono mayite galattannoro afa qarra ikkitinonsaha ikkara dandaanno. Roorenkanni insa konni albaanni woloota kaaˈlitannore ikkituro xa kaaˈlinoonninsa daafira saalfattinoha ikkara dandaanno. Insa galattannokki gede assinonsa coyi ikkihano ikkiro, roduuwinkera noonke baxilli insa digalattannoreeti yine hendeemmokki gedenna woˈmanka woyite uyine afiˈnanni hagiirre illachinsheemmo gede assannonke.—Efe. 4:2.

19-20. Wolootaho uyineemmo woyite cinca kaaˈlitannonke yineemmohu mayiraati? (Misileno lai.)

¹⁹ Cincitinannire ikke. Aate daafira hayyichu Moote Salamooni togo yee borreessino: “Sagalekki wayi aana tugi; lowo barri gedensaanni, galagalchite afiˈrattona.” (Ros. 11:1) Kuni qummeeshshi kulanno garinni mitu manni assinoommonsarira galatannonkehu “lowo barri  gedensaanni” ikkara dandaanno. Hanni tini halaale ikkase leellishanno woˈnaalsha laˈno.

²⁰ Lowo diri albaanni mitte woradu aliidi laˈˈaanchi minaama mitte haarote cuuantino rodoora ammanante heedhanno gede jawaachishshanno sokka borreessitinose. Mitu settu diri gedensaanni tini rodoo togo yite borreessite qoltino: “Ati afoottakkiha ikkirono borreessottae sokka lowo diro kaaˈlitinoeta kulammahera hasiˈreemma. Borreessoottae hedo lowo geeshsha jawaachishshinoe; kuloottae qummeeshsha horonta dihaweemma.” a Tini rodoo iillinoseha mito qarra kultuhu gedensaanni togo yitino: “Mito woyite baalanka coye facci assite aguri aguri assannoe; kayinni borreessoottae qummeeshshi wodaniˈyara qaˈmino hattono Yihowara soqqama diaguroomma. Saihu settu diri giddo ati borreessoottae hedo geeshsha kaaˈlinoeri woluri dino.” Hanni woradu aliidi laˈˈaanchi minaama “lowo barri gedensaanni” tini sokka iillituseta mageeshshi geeshsha hagiidhitinoro hedi! Ninkeno mittu manchi dancha coye assinummosihunni lowo yanna gedensaanni galatankera dandaanno.

21. Yihowa lawishsha harunsite wolootaho aate murciˈroottohu mayiraati?

²¹ Aleenni kullinte gede Yihowa baxxitino dandoo oye kalaqinonke. Adha hagiirsiissannonkeha ikkirono wolootaho aa kayinni roore hagiirsiissannonke. Ammanate roduuwanke kaaˈlineemmo woyite tashshi yaannonke. Hattono insa galatannonke woyite hagiidhineemmo. Kayinni mitore assine kaaˈlinoommo manchi galatinkerono galata hooginkerono danchare assinoommo daafira hagiidha dandiineemmo. Wolootaho aattori ikkireno ikkiro “Kaaliiqi hakkiinni roore aahera [dandaannota]” horonta deˈooti. (2 Dud. 25:9) Wolootaho Yihowa ninkera uyinonke geeshshire aa didandiineemmo. Qoleno Yihowa aannonke baˈraarsha adhate geeshsha hagiirsiisannori dino. Hakko daafira woˈmanka woyite shaqqadu iimi Anninke lawishsha harunsate murciˈno.