WOCAWAARO 1, 1915nniti Agarooshshu Shae, xaphoomunni mite 30 ikkitanno gobbuwa insa insaneewa olantinohu umihu alamete oli daafira togo yite xawissino: “Konni albaanni kaino oli baalu xaa yannara Awuroppaho kae noo olira tana nafa didaanno.” Tini Agarooshshu Shae kuni oli, “[Maganu Mangiste] loosi, roorenkanni Jarmanetenna Faransayete loosamannokki gede mito geeshsha guficho ikkino” yitino.

Alame hembeelsinohu konni oli yannara, mite Qullaawu Maxaafi Rosaano Kiristaanu poletiku hajora anga wodha hasiissannonsakkita gudde dibuuxxino. Ikkirono, insa dancha duduwo duduwate murcidhino. Vilhelmi Hilderibranti Maganu Mangiste loosira assa dandaannore assa hasiˈrino daafira, Faransayete Afiinni qixxeessinannita Ze Bayibili Istudenti Manzilii yinanni borro sonkannisi gede hajacci. Isi Faransayete gobba haˈrinohu kolportericha (woˈma yanna sawaakicha) ikke ikkikkinni, Jarmanete wottaaddarcho ikkeeti. Kuni wottaaddaru uduunne uddiˈrinohu diinu gede assine laˈnanni manchi, Faransayete manni dhagge assiˈranno gede assitinota salaamennire kultanno sokka duduwino.

Agarooshshu Shaera fultinoti haammata borrote sokka, Jarmanete gobbara nooti Qullaawu Maxaafi Rosaano wottaaddara ikkite heedhenni Maganu Mangisteha dancha duduwo mannaho kulate hasatto noonsata xawissino. Baaru olanto miili Roduu Lemke, ledosi loossannori giddo ontu halaale afa hasidhinota kulino. Isi togo yee borreessino: “Tenne howolo aana heeˈre nafa, Yihowara guweenya abbanno guma laalanni noommo.”

Joorji Kayzeri olu basera wottaaddarcho ikke haˈrinoha ikkirono, ayiddira halaalaanchu Magani soqqamaancho ikke higino. Isi tenne assanno gede assinosiri maati? Isi Qullaawu Maxaafi Rosaano borro adhino; qoleno, Maganu Mangiste halaale woˈmu wodaninni adhe olama agurino. Hakkiinni, isi olamate ledo xaadooshshe afiˈrinokki looso loosa hanafino. Isi olu uurri gedensaanni lowo diro Maganoho diinaggaawe soqqamino.

Qullaawu Maxaafi Rosaano poletikaho anga wodha hoogate daafira woˈmunni woˈma huwattinokkiha ikkirono, hedonsanna amanyootinsa ola anga fane adhino manni hedonna assootiwiinni lowo geeshsha baxxinoho. Poletikunna ammaˈnote sooreeyye ola irkissinoha ikkirono, Qullaawu Maxaafi Rosaano  kayinni “Keeru Roorricha” irkissino. (Isa. 9:6) Mitootu poletikaho anga wodhitino woti nooha ikkirono, insarano Koniraati Merterite gedee hedo noonsa; isi togo yiino: “Maganu Qaalinni Kiristaanu lubbo shaa hasiissannonsakkita huwatoommo.”—Ful. 20:13. *

Jarmanete hatte yannara tiiˈˈisi olamara fajjinosikki manchi olama hoogara dandaannota kultanno higge nookkiha ikkirono, 20 saˈannoti Qullaawu Maxaafi Rosaano olaho anga wodha gibbino. Insa giddo mitoota surre fayyitinokkihu gede assine hendoonni; lawishshaho Gustafi Kuyaati yinanniha surrete qarri noonsare towaattanno uurrinshawa massine xagga uyinoonnisi. Hansi Holterihofi olaho haˈra giwinohura usuru minira eessinoonnisi; isi olu ledo xaado afiˈrino looso baala loosa giwino. Iso agaraasine saarte usurtinosihura angasinna lekkasi dillaabbino. Tenne assine heeˈneennasi ammanasi kaada giwita agaraasine shitannosita kulte waajjishiishshinosi. Ikkollana, Hansi olu yannara Maganoho ammaname saino.

Wolootu olaho haˈra gibbinori wole looso loossanno gede kulloonninsa. * Johannisi Rayuti olama giwinotera baaburu doogo loosanno gede sonkoonnisi. Koniraati Morteri hospiitalete giddo soqqamanno gede assinoonni; Reeniholdi Veberi qole akimicha ikke loosino. Ogesti Kiraafiziki loosi borsa duhate; isi olu ledo xaado afiˈrinokki looso uyinoonnisihura lowo geeshshi hagiidhino. Kuri Qullaawa Maxaafi Rosaanonna wolootu Yihowa baxanna isira ammanamate yaa mayyaatero affino deerrinni Isira soqqamate murcidhino.

Qullaawu Maxaafi Rosaano olu yannara anga wodha gibbinohura silxaane noonsari eo fulo hoˈlitinonsa. Hattenne yanna gedensaanni, Jarmanete heedhannota Qullaawu Maxaafi Rosaano sabbakate loosinsanni kainohunni duucha hinge kassanse yoote minira shiqinshoonninsa. Hakko daafira Jarmanenniti sinu biiro insa kaaˈlate Magideburgi yinanniwa noo Beeteelera yoote hajo harunsitanno gaamo kalaqqino.

Yihowa Farciˈraasine poletikaho anga wodha hoogate daafira noonsa lao sunu sununni biddi assidhanni hadhino. Layinkihu alamete oli kai yannara, insa woˈmunni woˈma olaho anga wodha gibbino. Hakko daafira Jarmanete Gashshooti baarigaaru gede asse lainonsa; hattono buutote darte iillishinonsa. “Xaggenke Maareekko Giddonni” yaannohu kuni birxichi albillitte tenne daafira kultanno hedo amade fulanno.—Mereerimu Awuroppira noote xaggenke maareekko giddonni.