Baxillu Muxxe Akataati
SOQQAMAASINCHU PHAAWULOOSI qullaawu ayyaaninni honse qullaawu ayyaani akatta borreessino. (Gal. 5:22, 23) Isi tenne dancha akata baala xaphi asse ‘qullaawu ayyaani guma’ yee xawisino. a Kuni qullaawu ayyaani gumi “haaro mannimma” widooti. (Qol. 3:10) Mitte haqqicho dancha gede towaantiro guma laaltannonte gede, mittu manchino qullaawu ayyaani giddosi danchu garinni loosanno gede assiꞌriro ayyaanu gumi akatta laalanno.—Far. 1:1-3.
Phaawuloosi borreessinohu qullaawu ayyaani gumi akatta giddo umihu baxilleho; kuni lowo geeshsha muxxe akataati. Kuni akati muxxete yineemmohu mayiraati? Phaawuloosi “baxillu hoogiero . . . haafaho” yee borreessino. (1 Qor. 13:2) Ikkina baxillu maati? Kuni akati lexxanno gede assiꞌranna barru baala leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?
BAXILLE LEELLINSHANNI GARA
Baxillu daafira afuunni kulate qarrisanno; ikkirono Qullaawu Maxaafi baxille leellinshanni gara kulanno. Lawishshaho baxillu “cincanno” hattono “elanno.” Qoleno “baxillu halaalu coyiꞌra hagiidhanno,” hattono “baalankare cincanno; baalankare addaxxanno; baalanka hexxanno; dargasi diaguranno.” Baxillu heeꞌrinkero woloota giddonkenni banxeemmo, insara hendeemmo, hattono insa ledo danchu jaaloomi heeꞌrannonke. Baxillu noosikki manchi kayinni hinaasanno, naaxxanno, umosi baxanno, hattono wole manna gatona diyaanno. Baxillu togoota busha akatta gedeeha diꞌꞌikkino; hatteentenni “baxillu umisire diroorsiꞌranno.”—1 Qor. 13:4-8.
YIHOWANNA YESUUSI BAXILLE LEELLISHATE DANCHA LAWISHSHA IKKITANNO
“Maganu baxilleho.” Ee, Yihowa baxilleho xintaho. (1 Yoh. 4:8) Isi kalaqinorinna assinori baalunku baxillesi leellishanno. Isi mannu ooso baxannota leellishannore assinori giddo bayiru coyi Yesuusi ninkera yee qarramannonna reyanno gede uullara soyasiiti. Soqqamaasinchu Yohaannisi togo yee xawisino: “Ninkera Maganu baxilli xawinonkehu kunninniiti; isi widoonni heeshsho afiꞌneemmo gede, Maganu afiꞌrinoha mitto Beettosi tenne gobba soyino. Baxillu togooti; Magano ninke banxoommoha ikkikkinni, isi ninke baxe cubbonke agursiisate Beettosi soyinonke.” (1 Yoh. 4:9, 10) Maganu baxillinni cubbinkera maaro, hexxonna heeshsho afiꞌnoommo.
Yesuusi mannu ooso baxannota leellishinohu Maganu hedinore assate sumuu yeeti. Phaawuloosi togo yee borreessino: “[Yesuusi] ‘Kune, ati hedoottore wonshammora dayommo yiino.’ . . Yesuusi Kiristoosi Maganu hedinore wonshara hasiꞌrino daafira, ninke baalunku isi maalisinni shiqishinotenni lendannikki kakkalonni cubbinkenni keeraaꞌminoommo.” (Ibi. 10:9, 10) Mannu ooso togoo baxille leellisha didandiitanno. Yesuusi togo yiino: “Lubbosi jaalisira sayise aanno manchiha roorino baxilli ayewano dino.” (Yoh. 15:13) Guuntete xeꞌne noonke manni Yihowanna Yesuusiha baxillu lawishsha harunsa dandiineemmo? Ee! Hanni hatto assa dandiineemmohu hiittoonniitiro laꞌno.
“BAXILLUNNI HEEDHE”
Phaawuloosi togo yee amaalinonke: “Magano baxxanno ooso ikkitinoonni daafira iso labbe. Kiristoosi baxinonkenna . . . umosi ninke daafira sayise uyinonte gede kiꞌneno baxillunni heedhe.” (Efe. 5:1, 2) Konnira heeshshonke baalatenni ‘baxillunni heeꞌra’ hasiissannonke. Togoo baxille mulla coyiꞌneemmo coyinni calla ikkikkinni loosunni leellinsheemmo. Yohaannisi togo yee borreessino: “Oosoꞌya! Baxillinke halaalunnihanna loosunni leellannoha ikko ikkinnina, afuunninna suumetenni calla ikkoonke.” (1 Yoh. 3:18) Lawishshaho, Maganonna manna banxeemmoha ikkiro mannaho ‘Maganu Gashshootiha dancha duduwo’ dudumbeemmo. (Mat. 24:14; Luq. 10:27) Hattono baxillunni heeꞌneemmoha ikkiro cincineemmore, shaqqaddanna gatona yineemmore ikkineemmo. Qullaawu Maxaafi togo yee amaalannonke: “Maganu Kiristoosinni cubboꞌne agurinoꞌnente gede, kiꞌneno mimmitiꞌne sao agurre.”—Efe. 4:32.
Togoohu addu baxilli mulla hedotenni calla mittore assate dikaꞌꞌanno. Lawishshaho, annunna ama qaaqqu mitto coye hasiꞌre wiꞌlanno wote iso hayyeessate yite calla hasiꞌrinore baala uyitara dandiitanno. Ikkollana qaaqqonsa addunni baxanno anninna ama hasiisanno yannara qaaqqonsa qorochishanno. Hatteente gede Maganu baxille ikkirono, isi “baxannoha seejjanno.” (Ibi. 12:6) Baxillunni heeꞌnummoro, seejjo hasiissannoha seejjineemmo. (Law. 3:11, 12) Ikkollana, manna seejjineemmo wote ninkeno cubbaataamma ikkankenna baxillaano ikkinoommota leellishannokkire assinammora dandiineemmota qaaga hasiissannonke. Konnira, mannaho baxille leellinsheemmo gara woyyeessiꞌra hasiissannonke. Hatto assa dandiineemmohu hiittoonniiti? Hanni tenne assa dandiineemmota sase doogga laꞌno.
BAXILLINKE LEXXANNO GEDE ASSIꞌRA DANDIINEEMMOHU HIITTOONNIITI?
Umihunni, Maganu baxilliꞌne lexxanno gede kaaꞌlanno ayyaana aannoꞌne gede huuccatto assidhe. Yesuusi, Yihowa ‘huuccidhannosiꞌrira . . . ayyaana aannota’ kulino. (Luq. 11:13) Qullaawa ayyaana afiꞌrate huucciꞌneemmoha ikkironna “Ayyaanu garinni heeꞌrate” sharrammeemmoha ikkiro assineemmori baalu baxillu nooha ikkanno. (Gal. 5:16) Lawishshaho, ati songote cimeessaatiro roduuwaho Qullaawa Borro amaale baxillunni amaala dandaatto gede qullaawa ayyaana afiꞌrate huucciꞌra dandaatto. Woy ooso nooꞌne Kiristaanaatiro oosoꞌne hanqitinikkinni baxillunni seejja dandiitinanni gede kaaꞌlannoꞌneha Maganu ayyaana afiꞌrate huucciꞌra dandiitinanni.
Layinkihunni, Yesuusi gawajjitinosiriꞌra nafa baxille leellishinohu hiittoonniitiro hedde. (1 Phe. 2:21, 23) Roorenka gimbanninke wote woy taashsho xeꞌino coye assinanninke wote Kiristoosi lawishsha qaaga hasiissannonke. Togoori tuncu yaannonke wote ninkeneeto togo yine xaꞌma hasiissannonke: ‘Yesuusa ikkoommero maa assanno?’ Leehi yinanni rodoo mitto coye assitara albaanni tenne xaꞌmo balaxxe hedase lowo geeshsha kaaꞌlitinose. Ise togo yitino: “Mitte ledoꞌya loossannoti ane daafiranna loosiꞌya daafira gara ikkinokkire loosinke miillara iimeeletenni borreessite sokku. Tini lowo geeshsha dadillissinoe. Ikkollana aneneeto togo yee xaꞌmumma: ‘Tini mancho assitinoere gatona yee saꞌꞌate Yesuusi faale haꞌra dandeemmahu hiittoonniiti?’ Yesuusi assinori daafira hedummahu gedensaanni, iillinoere gatona yee saꞌꞌatenna mulluri gede asse agurate murciꞌrumma. Gedensaanni ise buuto xiwantinotanna baasa yaaddanni noota afumma. Hakkiinni ise ane daafira hatto yite borreessitinohu anera bunshe hedde ikka hoogara dandaanno yee hedumma. Yesuusi gawajjitanosirira nafa baxille leellishinota hedaꞌya anino ledoꞌya loossanno manchora baxille leellishate kaaꞌlitinoe.” Ee, Yesuusi faale haꞌneemmoha ikkiro aye woteno baxille leellinsheemmo.
Sayikkihunni, addu Kiristaani baxxe egennamannohu meessi hoꞌro baxillunni agurate akati lexxannoꞌne gede assidhe. (Yoh. 13:34, 35) Qullaawa Borro Yesuusira noo “hedo” heedhannonke gede amaaltanno. Isi iimi heeshsho agure ninke daafira “umosi mullicho asse” “reyate nafa” maahoyye yiino. (Fil. 2:5-8) Meessi horo baxillunni agurate Yesuusi faale haꞌneemmoha ikkiro, hendeemmorinni Kiristoosi lambeemmorenna ninke horo agurre wolooutu horo balaxisiinseemmore ikkineemmo. Baxillinke lexxanno gede assiꞌra wole hiittenne horo afiꞌnanni gede assitanno?
BAXILLE LEELLINSHIRO AFIꞌNANNI HORO
Baxille leellinshiro lowo horo afiꞌnanni. Hanni lame lawishsha laꞌno:
-
ALAMETE DOYICHOHA RODUUWU MAAMARA: Roduuwinke ledo baxammeemmo daafira, alamete doyichora noota aye songono haꞌnummoro roduuwinke hagiidhitanni haadhannonketa anfoommo. ‘Gobba baalate noo roduuwinke’ ledo baxamanke lowo atooteeti. (1 Phe. 5:9) Yihowa Farciꞌraasine agurranna togoo baxilli wolewa nooni?
-
SALAAME: ‘Mimmitonke baxillunni duqqa’ ‘mitteenni keerunni’ heeꞌneemmo gede kaaꞌlitannonke. (Efe. 4:2, 3) Togoo salaame songote gambooshshiwanna wolu jajjabbu gambooshshiwa illenkenni laꞌnoommo. Togoo salaame tenne bebbeehantino alame giddo baxxinoommore ikkineemmo gede assitinonke. (Far. 119:165; Isa. 54:13) Tenne salaame seekkine hasiꞌne roduuwanke lubbora banxeemmota leellinsho; tini iimi Anninke ayirranno gede assitanno.—Far. 133:1-3; Mat. 5:9.
“BAXILLU DHAAWANNO”
Phaawuloosi “baxillu . . dhaawanno” yee borreessino. (1 Qor. 8:1) Baxillu dhaawannohu hiittoonniiti? Phaawuloosi umi Qorontoosi fooliishsho 13te, Qorontoosi heeꞌranno Kiristaanira borreessino sokkara baxillu dhaawanno gara xawisino; mitootu tenne sokka “Baxillu Faarso” yite woshshitanno. Baxillu noosi manchi umisira diroorsiꞌranno. (1 Qor. 10:24; 13:5) Qoleno, baxillu wolootu daafira hedanno, cincannohonna shaqqadoho, hattono maatete mereero baxillu heeꞌrannonna songote giddo mittimma heedhanno gede assanno.—Qol. 3:14.
Maganoho noonke baxilli baalunku coyinni roorinohonna dhaawannoho. Togoo baxilli addi addi garinni lophino manni, addi addi gaꞌrenna babbaxxino afoo coyiꞌranno manni “mitteenni” Yihowara hagiirrunni soqqamanno gede assanno. (Sof. 3:9) Konne muxxe ikkinoha Maganu ayyaani gumi akata barru baala leellishate murciꞌno.
a Kuni birxichi aante aantete fultannote qullaawu ayyaani gumi akattare xawissannote honse birxichuwa giddo umiho.