1. Filiphisiyusi songo xintitinori ayeooti?

SOQQAMAASINCHU Phaawuloosi, Silaasi, Luqaasinna Ximootewoosi Filiphisiyusi katama hadhu yannara, Maganu Mangiste sokka macciishsha hasiˈrannohu lowo manninni xaaddino. Kuri shoolunku roduuwi hakko katamira songo xintitino; hakkiinni baalanti rosaano gambooshshe assiˈra hanaffino; insa gamba yitannohu wosina adha baxxannote Liidiya yinanni Kiristaancho mine ikkikki digatino.—Soq. 16:40.

2. Bayichonko Filiphisiyusi songora mayi iillino?

² Bayichonko tenne haaro songora dartu iillino. Sheexaanu halaale giwanno manna kayise, Phaawuloosinna soqqanshote jaallasi loossannoha sabbakate looso effidhe gibbanno gede assino. Phaawuloosinna Silaasi amande dullunni ganninsa gedensaanni usurroonninsa. Insa usuru mininni fultuti, haaro rosaanowa marte jawaachishshinonsa. Hakkiinni Phaawuloosi, Silaasinna Ximootewoosi katamunni fulte hadhuta, Luqaasi kayinni hakko gatinoha ikkara dandaanno. Haarote xintantino songo maa assituyya? Qullaawu ayyaani kaaˈlinonsa daafira, Maganoho diinaggaabbe soqqama diagurtino. (Fil. 2:12) Insa Phaawuloosi hagiidhanno gede assitinositi dihuluullissannote!

3. Filiphisiyusi Sokka 1:9-11 kultanno garinni Phaawuloosi Magano marichi daafira huuccino?

³ Mitu tonnu diri gedensaanni, Phaawuloosi Filiphisiyusi songora sokka borreessino. Tenne sokka nabbambeemmo woyite, Phaawuloosi insa mageeshshi geeshsha baxannonsaro huwata dandiineemmo. Isi “Kiˈne baalanka Kiristoosi Yesuusi  baxannoˈne garinni baxeemmoˈne” yee borreessino. (Fil. 1:8) Hattono insa daafira Magano huuccannota kulinonsa. Phaawuloosi, baxillinsa lexxanno gede, roore hasiisannore badde affanno gede, minshe nookkire ikkitanno gede, wolootaho guficho ikkitannokki gedenna keeraanchimmate guma laala agurtannokki gede kaaˈlansara Yihowa huucciˈrino. Phaawuloosi coyiˈrinorinni lowore ronseemmoti dihuluullissannote. Konnira hanni Phaawuloosi Filiphisiyusi Kiristaanira borreessino sokka nabbambo. (Filiphisiyusi Sokka 1:9-11 nabbawi.) Hakkiinni isi xawisino hedo xiinxallineemmo hattono tenne hedo harunsa dandiineemmo gara ronseemmo.

4. (a) Umi Yohaannisi 4: 9, 10 kultanno garinni Yihowa baxannonketa leellishinohu hiittoonniiti? (b) Magano mageeshshi geeshsha baxa hasiissannonke?

⁴ Yihowa Beettisi ninke cubbi daafira uullara daye reyanno gede asse bayira baxillesi leellishinonke. (1 Yohaannisi 4:9, 10 nabbawi.) Maganu baxilli iso banxeemmo gede assannonke. (Rom. 5:8) Magano mageeshshi geeshsha baxa hasiissannonke? Yesuusi Farisicha hasaawisi woyite tenne xaˈmora dawaro qolino; togo yiino: “Mooticha Maganokki woˈmu wodanikkinni, woˈma [lubbokkinninna] woˈma hedokkinni baxi!” (Mat. 22:36, 37) Magano lamu wodaninni baxa dihasiˈneemmo. Hatteentenni isira noonke baxilli barru baala lexxanni haˈrano gede assiˈneemmo. Phaawuloosi Filiphisiyusi Kiristaanira ‘baxillinsa lede lede lopha hasiissannota’ kulinonsa. Maganoho noonke baxilli lexxanno gede maa assa dandiineemmo?

5. Baxillinke lexxanno gede maa assa hasiissannonke?

⁵ Magano baxate iso afa hasiissannonke. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Maganu baxilleho; baxillu nookkihu Magano diegennino.” (1 Yoh. 4:8) Soqqamaasinchu Phaawuloosi “halaalu egennonna woˈma wodancha” heedhunkero, Maganoho noonke baxilli lexxannota xawisino. (Fil. 1:9) Umo Qullaawa Maxaafa xiinxalla hananfummo woyite, Maganu daafira gunde anfoommokkiha ikkirono, iso baxa hananfoommo. Hakkiinni Yihowa daafira roore ronsanni haˈnummota isira noonke baxilli kaajjanni haˈrino. Qullaawa Maxaafa ganyine nabbawanna hiinca hasiissannonkehu iseraati.—Fil. 2:16.

6. Umi Yohaannisi 4:11, 20, 21 noo hedonni baxillinke lexxanno gede assiˈrate daafira maa ronseemmo?

⁶ Maganu leellishinonkehu bayiru baxilli roduuwanke banxeemmo gede assannonke. (1 Yohaannisi 4:11, 20, 21 nabbawi.) Roduuwanke baxa diqarrissannonke yine hendammora dandiineemmo. Korkaatuno, Yihowara soqqammanninna isi lawishsha harunsate sharrammanni heeˈnoommo. Qoleno Yesuusi lawishsha harunsineemmo; isi lowo geeshsha baxinonke daafira heeshshosi ninke daafira sayise uyino. Ikkirono, mito woyite Yesuusi mimmitonke banxammora hajajinonke hajajo agadha qarra ikkitankera dandiitanno. Hanni Filiphisiyusi songora ikkinore laˈno.

7. Phaawuloosi Ewoodiyanna Siinxiki amaalino amaalenni maa ronseemmo?

⁷ Ewoodiyanna Siinxiki soqqamaasinchu Phaawuloosi “ledo” diinaggaawe soqqamino. Ikkirono, lamentera coyi kawa kaˈaa higinsakki digatino. Phaawuloosi Ewoodiyanna Siinxiki soqqamanno songora sokka borreessi woyite, lamenti “sumuu” yee heeˈrano gede amaalinonsa. (Fil. 4:2, 3) Qoleno isi songo togo yee amaalino: “Loossinannire baala gungummenna moronsho nookkiha asse.” (Fil. 2:14) Tini kaajjado amaale Ewoodiyanna Siinxiki calla ikkikkinni, woˈmanti songo mimmitinsa ledo albinni roore baxantanno gede kaaˈlitinonsati dihuluullissannote.

8. Roduuwanke banxeemmokki gede guficho ikkannonkehu qaru coyi maati? Konne fonqolo qeela dandiineemmohu hiittoonniiti?

 ⁸ Roduuwinke soˈro calla illachinsheemmoha ikkiro, Ewoodiyanna Siinxiki gede mimmitoho baxille leellisha qarra ikkitankera dandiitanno. Ninke baalunku barru baala soˈneemmo. Wolootu soˈro illachinsheemmoha ikkiro, insara noonke baxilli qiidara dandaanno. Lawishshaho, mittu rodii hawe Gambooshshu Addaraashe feya kaaˈla hooginkero hanqineemmoha ikkara dandaanno. Isi loosinota wole soˈro kiira hananfummoro, roore giirammammoranna isira noonke baxilli baˈˈara dandaanno. Atera togoo akati nooheha ikkiro, aante noo hedo hiinci: Yihowa ninke loonseemmo soˈrono ikko roduuwinke loossanno soˈro laˈˈanno. Soˈro loonseemmoha ikkirono, isi ninkeno ikko roduuwanke baxannonke. Konnira Yihowa lawishsha harunsanna roduuwinketa dancha akatta illachisha hasiissannonke. Roduuwanke baxate sharrammummoro, mereeronke noo aante kaajjitanno.—Fil. 2:1, 2.

9. Phaawuloosi Filiphisiyusi Kiristaanira borreessino sokkara roore hasiisanno coye yiiri giddo gamu maati?

⁹ Phaawuloosi qullaawu ayyaaninni, Filiphisiyusi heeˈrannohano ikko wole baalanka Kiristaana “woyyanno coye” woy roore hasiisano coye badde affanno gede amaalino. (Fil. 1:10) Roore hasiisanno coye yiniri giddo gamu, Yihowa suˈmi qullaambe, eino qaali woˈma hattono songote salaamenna mittimmaati. (Mat. 6:9, 10; Yoh. 13:35) Heeshshonke giddo kuri coyibba balaxisiinseemmoha ikkiro, Yihowa banxeemmota leellinsheemmo.

10. Maganu minshe nookkiri gede asse laˈˈankera hasiˈnummoro maa assa hasiissannonke?

¹⁰ Phaawuloosi “minshanniri nookkire ikke” yeeno amaalino. Hatto yaa kayinni guuta ikka hasiissannonke yaa diˈˈikkino. Maganu Yihowa geeshsha minshe nookkire ikka didandiineemmo. Ikkirono, baxillinke lexxanno gede dandiinummore baala assinummoronna roore woyyanno coye bande anfummoro, Yihowa minshanniri nookkiri gede asse laˈˈannonke. Baxille leellinsheemmo doogga giddo mitte, wolootaho guficho ikkineemmokki gede qorophate.

11. Wolootaho guficho ikkineemmokki gede qoropha hasiissannonkehu mayiraati?

¹¹ Wolootaho guficho ikkineemmokki gede qoropha hasiissannonke. Mannaho guficho ikkinammora dandiineemmohu hiittoonniiti? Doodhineemmo boohaarshi, uduunni, wole agurina loonseemmo loosi nafa wolootaho guficho ikkara dandaanno. Assinoommori cubbo ikka hoogara dandaanno. Ikkollana, doodhineemmo doorshinni kainohunni wolootu koffi yite gufidhuro tini shotinse laˈnanni hajo diˈˈikkitino. Yesuusi rodiinke gufiˈranno gede assinammonte, lowo daamma haxote usudhine baaru diimera baˈˈa woyyitannota coyiˈrino.—Mat. 18:6.

12. Suwisaano ikke soqqamanno minaanninna minaama lawishshinni maa ronseemmo?

¹² Hanni mittu suwisaano ikke soqqamanno minaanninna minaama Yesuusi uyino qorowishsha harunsino gara laˈno. Songonsara, furro fuuqqo hooltanno maate giddo lophinori haarote cuuamino minaanninna minaama no. Kuri haarote cuuamino minaanninna minaama, Kiristaanu dancha ikkituro nafa filme laˈˈa dihasiissannonsa yee ammananno. Konnira, insa suwisaano ikkino minaanninna minaama filme laˈˈannota afiti lowo geeshsha masino. Hakkunni gedensaanni suwisaano ikkino minaanninna minaama, kuri haarote cuuantinori tiiˈˈansa seekkite qajeelsidha geeshsha filme laˈˈa agurino. (Ibi. 5:14) Suwisaano ikke soqqamanno minaanninna  minaama, uminsa hasatto facci asse agure haarote cuuamino roduuwansa baxannota coyiˈrannorinni calla ikkikkinni assannorinnino leellishino.—Rom. 14:19-21; 1 Yoh. 3:18.

13. Wolootu cubbo loossanno gede xixxiimbammora dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹³ Roduuwinke gufidhanno gede assinammora dandiineemmoti wole doogo, cubbo loossanno gede xixxiiwate. Kuni ikkara dandaannohu hiittoonniiti? Hanni konne lawishsha hedi: Mittu Qullaawu Maxaafi rosaanchi, lowo diro shellegami gedensaanni agu araadosi qeeˈlino. Isi, layinkita agattote yinannire kisiˈra hoogate murciˈrino. Hakkiinni heeshshosi biddi assiˈre cuuamino. Yannate gedensaanni mittu Kiristaanchi minisira roduuwa sagalete koyisino; hakkiinni haarote cuuamino rodii ago aganno gede jawaachishanni togo yiino: “Xaate ati Kiristaancho ikkootto daafira, Yihowa ayyaani nooheho. Qullaawu ayyaani gumi giddo mitte, meessaneeto eemadhate. Ateneeto eemadhattoha ikkiro, shiima calla agge agura dandaatto.” Haarote cuuamino rodii tenne gara ikkitinokki amaale macciishshe agisira higiro tini lowo geeshsha dadillissannote!

14. Kiristaanu gambooshshi Filiphisiyusi Sokka 1:10 noo amaale harunsate kaaˈlannonkehu hiittoonniiti?

¹⁴ Kiristaanu gambooshshinke Filiphisiyusi Sokka 1:10 noo amaale addi addi doogganni harunsate kaaˈlannonke. Umihunni, gambooshshunniwa shiqqannoti falakkinoti ayyaanaamittete sagale, Yihowa roorse laˈˈanno coyi maatiro afate kaaˈlitannonke. Layinkihunni, minshe noonkekkire ikkate ronsoommore loosunni leellisha dandiineemmo  gara ronseemmo. Sayikkihunni, ‘baxillehonna danchu loosira mimmitonke’ jawaachinsheemmo. (Ibi. 10:24, 25) Roduuwinke jawaachishshunke kiiro, Maganohonna insara noonke baxilli lexxanni haˈranno. Yihowanna roduuwanke godowinta banxeemmoha ikkiro, roduuwinkera guficho ikkineemmokki gede dandiinummore baala assineemmo.

15. ‘Keeraanchimmate gumi woˈminore’ ikkate yaa mayyaate?

¹⁵ Phaawuloosi, Filiphisiyusi katamira heeˈranno Kiristaanira, ‘keeraanchimmate gumi woˈmannonsa’ gede Magano jaate huucciˈrino. (Fil. 1:11) “Keeraanchimmate guma” yiniri giddo mittu, Yihowaranna mannisira noonsa baxille ikkinoti dihuluullissannote. Qoleno, Yesuusira noonsa ammananna hexxonsa daafira wolootaho kulansano keeraanchimmate gumaati. Filiphisiyusi Sokka 2:15te ‘gobba baalate aana beeddahimma xawa’ yitanno yaatto no. Tini yaatto, Yesuusi rosaanosi “Kiˈne alamete caabbichooti” yiinota qaangeemmo gede assitannonke. (Mat. 5:14-16) Qoleno isi harunsaanosi manna ‘rosaano assitanno’ gede hajajinonsa, hattono ‘gobbate qacce geeshsha naqaashesi’ woy farciˈraasinesi ikkitannota coyiˈrino. (Mat. 28:18-20; Soq. 1:8) Konne lowo geeshsha hasiisanno looso diinaggaambe loonseemmoha ikkiro, “keeraanchimmate guma” laallanni heeˈnoommo.

16. Filiphisiyusi Sokka 1:12-14 qarru iillinkerono beeddahimma xawa dandiineemmota leellishshannohu hiittoonniiti? (Aaniidi qoolira noo misile lai.)

¹⁶ Heeshshonke gari ikkihano ikkiro, beeddahimma xawa dandiineemmo. Mito woyite, dancha duduwo dudumbeemmokki gede guficho ikkannoha lawanno coyi, sabbakate faro fanankera dandaanno. Lawishshaho, soqqamaasinchu Phaawuloosi Filiphisiyusi Kiristaanira  sokka borreessi woyite Roomaho usurame no. Ikkirono, tini agartinosiriranna laˈˈasira daanno mannira sabbakannokki gede diassitinosi. Phaawuloosi togoo yannara diinaggaawe sabbakasi, roduuwu ‘Maganu qaale waajja nookkiha kulate jawaante’ afidhanno gede kaaˈlitinonsa.—Filiphisiyusi Sokka 1:12-14 nabbawi; 4:22.

17. Qarru iillinkerono keeraanchimmate guma laala dandiineemmota leellishanno woˈnaalsha kuli.

¹⁷ Xaa yannarano lowo roduuwinke Phaawuloosi gede worbuulle ikkitinota leellishshino. Insa heedhannohu faajjetenni sabbaka woy minunni mine farciˈra dandiinannikki gobbuwara ikkino daafira, dancha duduwo duduwate wole faro hasidhanno. (Mat. 10:16-20) Kuri gobbuwa giddo mittete, woradu aliidi laˈˈaanchi mittu mittunku halashshaanchi fiixisira, olliichisira, ledosi rossannoriranna loossannorira, hattono wolu egennino mannira farciˈranno gede amaalino. Lamu diri giddo hakko woradira nooti songuwate kiiro lexxitino. Ninke heeˈnoommo gobbara, faajjetenni sabbankeemmota hoolloonninkekkiha ikkara dandaanno. Ikkirono, kuri hayyootu roduuwi lawishshinni lowore ronseemmo: Yihowa aye geeshshihano guficho ikkanno coye qeelleemmo gede wolqa aannonke daafira, woˈmante yannara farciˈneemmo faro hasiˈno.—Fil. 2:13.

18. Maa assate murciˈra hasiissannonke?

¹⁸ Xa albinni roore, Phaawuloosi Filiphisiyusi Kiristaanira borreessino sokka loosunni leellishate murciˈno. Roore hasiisanno coye bande anfo, minshe noonkekkire ikkino, wolootaho guficho ikkineemmokki gede qorophino, hattono keeraanchimmate gumi woˈminonkere ikkino. Hatto assanke baxillinke lexxannonna shaqqadu Anninke Yihowa ayirranno gede assitanno.