XIINXALLOTE BIRXICHO 33
‘Macciishshitannoˈneri’ Gattanno
“Ateneenna rosiisatto roso seekkite agadhi; konne coye jaatte assi. Hatto assittoro, ateneenna macciishshitannohere gatisatto.”—1 XIM. 4:16.
FAARSO 67 “Qaale Kuli”
GUULCHO *
1. Ninke baalunku maatenkera maa halchineemmo?
POOLIINI * yinanni rodoo togo yitino: “Halaale rosa hanafumma yannanni kayise, maateˈya gudisante ane ledo Gannate eˈara halchoomma. Roorenkanni minaanniˈya Weeyininna wedellichu beettinke ledo Yihowara soqqama hasiˈroomma.” Ate maate giddono Yihowara soqqantannokkiri nooha ikkiro, Pooliini gede atino insa ledokki Yihowara soqqantara halchattoha ikkara dandaanno.
2. Konni birxichira hiikkuri xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo?
2 Maatenke dancha duduwo macciishshitanno gede giddeessa didandiineemmo; ikkirono Qullaawu Maxaafi sokka macciishshitanno gede jawaachinshammonsara dandiineemmo. (2 Xim. 3:14, 15) Maatenkera farciˈra hasiissannonkehu mayiraati? Hedonsa huwatate woˈnaala hasiissannonkehu mayiraati? Maatenke ninke gede Yihowa baxxanno gede kaaˈlate maa assa dandiineemmo? Songonkera noo roduuwi kaaˈlitankera dandiitannohu hiittoonniiti?
MAATENKERA FARCIˈRA HASIISSANNONKEHU MAYIRAATI?
3. Layinki Pheexiroosi 3:9 kultanno garinni maatenkera farciˈra hasiissannonkehu mayiraati?
3 Muli yannara Yihowa tenne alame hunanno. Hatte yannara “hegere heeshsho afiˈrate gara ikkitinoti wodanu dooˈˈo noonsari” calla gattanno. (Soq. 13:48, NW) Qoqqowinkera heeˈrannohura anfoommokki mannira sabbakate sharrammeemmonte gede, ledonke Yihowara soqqantanno gede maatenkerano farciˈra hasiissannonke. Baxillaanchu Anninke Yihowa ‘baalunku aagintaawe higara ikkinnina ayeno baˈˈara dihasiˈranno.’— 2 Pheexiroosi 3:9 nabbawi.
4. Maatenkera farciˈneemmo woyite mayi soˈro loonsammora dandiineemmo?
4 Gatote sokka sabbankeemmoti gara ikkitinotinna gara ikkitinokki doogo noota dea dihasiissannonke. Anfoommokki mannira hayyotenni farciˈneemmoha ikkirono, maatenkera kayinni qorophinummokki farciˈneemmoha ikkara dandaanno.
5. Maatenkera halaale farciˈnammora albaanni maa heda hasiissannonke?
5 Umo maatenkera farciˈnoommo gari dancha ikka hoogiro, ‘Mayi hakkawoyite hayyotennilla farciˈro’ yine gaabbineemmoha ikkara dandaanno. Soqqamaasinchu Phaawuloosi Kiristaana togo yee amaalino: “Mittu mittunkura labbanno dawaro qola dandiitinanni gede, coyiˈne woˈmanka woyite coomminohanna gumu nooha ikko.” (Qol. 4:5, 6) Maatenkera farciˈneemmo woyite tenne amaale qaaga danchate. Hatto assa hoongummoro, macciishshitannonke gede kaaˈlantenni koffi assinammonsara dandiineemmo.
MAATENKE KAAˈLATE MAA ASSA DANDIINEEMMO?
Wolootu hedo huwatate woˈnaalaˈnenna danchu akatiˈne mannu halaale macciishshano gede assara dandaanno (Gufo 6-8 lai) *
6-7. Yihowa Farciˈraasincho ikkinokki minaannira woy minaamara hedonsa huwata hasiissannota leellishanno lawishsha kuli.
6 Hedonsa huwatate woˈnaallo. Aleenni kulliti Pooliini togo yitino: “Umi qara minaanniˈya ledo Maganunna Qullaawu Maxaafi daafira calla hasaawa hasiˈreemma. Barru hoshshare dihasaambeemmo.” Ikkollana, minaannise Weeyinira gariti Qullaawu Maxaafi egenno noosikki daafira, ise yitannori dileellinosi. Weeyinira, minaamasi ammaˈnosere calla heddannoha lawinosi. Qoleno isi minaamasi soˈrisiisaanote miila ikkitino yee yaadino.
7 Pooliini duucha woyite hawarro hawarro hattono Qidaamenna Sambata gambooshshe hadhanni, farcidhanni, hattono roduuwa minensa marte xaˈmitanni insa ledo yanna sayissannota coyidhino. Pooliini, “Mite yannara Weeyini qaera daanno woyite mine mittuno heeˈrannokki daafira callatanno” yitino. Weeyini minaamasinna qaaqqisi qaete heeˈrara hasiˈrannoti dihuluullissannote. Isi, insa hiittoo manni ledo hossannoro diafino; qoleno minaamasi isinni roore haaro jaallase roorsidhinoha lawinosi. Konnira isi, adhamansa diigannota kule Pooliini waajjishiishino. Pooliini minaannise hedo huwattannota leellishate maa assa dandiitannoha lawannohe?
8. Umi Pheexiroosi 3:1, 2 kultanno garinni, maatenke roore woyite maa huwattanno?
8 Dancha lawishsha ikke. Duucha woyite maatenke coyiˈneemmorinni roore assineemmore wodanchitanno. (1 Pheexiroosi 3:1, 2 nabbawi.) Pooliini galte hossanni tenne huwattino. Ise togo yitino: “Weeyini baxannonketanna adhamanke diigeemmo yiinohu godowinta ikkinokkita afoomma. Kayinni isi hatto yee waajjishiishiehu gedensaanni Yihowa minaanniranna minaamara uyino biddishsha harunsa hasiissannoeta huwatumma. Lowore coyiˈrantenni akatiˈyanni dancha lawishsha ikka hasiissinoe.” Pooliini, Weeyini Qullaawu Maxaafire hasaawanno gede xixxiiwa agurte, ise isi ledo barru hoshshare hasaawa hanaffino. Weeyini minaamasi salaame nooseta ikkitinotanna beettinsa shooshaqanna hajajamannoha ikkinota huwatino. (Law. 31:18, 27, 28) Weeyini Qullaawu Maxaafi sokka maatesi woyyeessitino gara laiti, isino Qullaawa Maxaafa xiinxallate sumuu yiino.—1 Qor. 7:12-14, 16.
9. Maatenke kaaˈlate sharrama agura hasiissannonkekkihu mayiraati?
9 Maateˈne kaaˈlate sharrama agurtinoonte. Mannu dancha duduwo macciishshe hegere heeshsho afiˈranno gede “marro marro” hige faro fane Yihowa dancha lawishsha ikkinonke. (Erm. 44:4) Soqqamaasinchu Phaawuloosi, Ximootewoosi woloota kaaˈla agurannokki gede amaalino. Mayira? Korkaatuno isi hatto assiro, isonootonna macciishshannosi manna gatisanno. (1 Xim. 4:16) Maatenke banxeemmo daafira, Maganu Qaali giddo noo halaale affara hasiˈneemmo. Pooliini coyidhinorinna assitinori gale hose maatese halaale macciishshitanno gede assino. Xa ise minaannise ledo Yihowara hagiirrunni soqqantanni no. Xa insa lamunku suwisaano ikke soqqamanni no; qoleno Weeyini songote cimeessa ikkino.
10. Cincineemmore ikka hasiissannonkehu mayiraati?
10 Cincitinannire ikke. Albi ammaˈnonke agurre Yihowa biddishsha harunsa hananfeemmo woyite, maatenkera tenne ammane adha qarra ikkitansara dandiitanno. Insa xaate ledonsa ammaˈnote ayyaanna ayirrinseemmokkitanna poletiku hajora anga wodhineemmokkita huwattanno. Konnira umi qara mite maatenke miilla hanqitara dandiitanno. (Mat. 10:35, 36) Ikkirono, hexxo mudhine insa kaaˈla agura dihasiissannonke. Ammananke huwattanno gede kaaˈlate sharrama agurrummoro, hegere heeshsho afiˈra dihasiissannonsareeti yine yoo yinanni heeˈnoommohu gedeeti. Yihowa yoo yaate silxaane diuyinonke; tenne silxaane uyinohu Yesuusiraati. (Yoh. 5:22) Cincineemmore ikkinummoro, maatenke galte hosse Qullaawu Maxaafi sokka macciishshitara dandiitanno.—“Webisayitenke Horoonsidhine Rosiisse” yitanno saaxine lai.
11-13. Aliise maatesera assitinorinni maa ronseemmo?
11 Shaqqadda ikke; kayinni maateˈne ammanaˈne soorritara wodhitinoonte. (Law. 15:2) Hanni Aliise lawishsha laˈno. Ise Yihowa daafira rossinohu maatesewiinni xeertidhe wole gobba hadhe heedheeti; maatese Maganu noota ammantannokkitenna poletika baxxannote. Ise rossinoha dancha coye dandaamisero, maatesera mulenni kula hasiissannoseta huwattino. Aliise togo yitino: “Ronsoommoha haaro coye maatenkera keeshshine kulleemmonsaha ikkiro, gedensoonni affanno woyite roore hanqitara dandiitanno.” Ise maatese afa hasidhanno yite heddanno hajo doortuhu gedensaanni lawishshaho, baxillu daafira Qullaawu Maxaafi kulannore xawisse sokka borreessitanno; hakkiinni insa hedo xaˈmitanno. (1 Qor. 13:1-13) Ise maatese loossitinosenna towaattinose daafira galattanno, hattono mitore hirte sokkannonsa. Ise maatese laˈara martanno woyite, mini giddo amasera looso kaaˈlitanno. Aliise maatesera haaro ammaˈnose daafira kultunsata umi qara insa dihisatino.
12 Aliise maatesewa heedhanno woyiteno Qullaawa Maxaafa barru baala nabbawa diagurtanno. Ise togo yitino: “Hatto assaˈya, amaˈya Qullaawa Maxaafa lowo geeshsha baxeemmata huwattanno gede kaaˈltinose.” Aliise annino beettosi heddanno gari soorraminohu mayiraatiro huwatatenna Qullaawu Maxaafi soˈro afate xiinxallo hanafate murciˈrino. Aliise togo yitino: “Qullaawu Maxaafi ledo ammansiissanno hedo borreesse oommasi.” Tini kaaˈlitinori nooyya? Aliise anni Maganu Qaali giddo soˈro diafino; isinni nabbawinori lowo geeshsha hagiirsiisinosi.
13 Fonqolu iillinkerono, hayyootanna shaqqadda ikka hasiissannonke. (1 Qor. 4:12) Lawishshaho, Aliise amase gibbuserono hexxo dimudhitino. Ise togo yitino: “Cuuamummata amaˈya dihajajantannote yitinoe.” Aliise maa assituyya? Ise togo yitino: “Ammanaˈya daafira hasaawa agurantenni Yihowa Farciˈraasincho ikke heeˈrate murciˈroommatanna agureemmakkita ayirrinyunni kulummase. Qoleno amaˈya xaano ikkiro baxeemmaseta kulummase. Hakkiinni lamenti wiˈlinummo; gedensaanni dancha sagale worummase. Hatte yannanni kayisse amaˈya Qullaawu Maxaafi heeshshoˈya woyyeessinota huwattino.”
14. Maatenke Yihowara soqqammeemmokki gede assitankera wodha hasiissannonkekkihu mayiraati?
14 Maatenke, Yihowara soqqama ninkera mageeshshi geeshsha hasiissinota ikkitinoro mulenni huwata hooggara dandiitanno. Lawishshaho, Aliise maate ise kaffi yiino roso rossara hasidhanno; ise kayinni suwisaancho ikkite soqqamate murcidhino; amase tenne affuti xaano wirro wiˈlitino. Aliise kayinni hexxo dimudhitino. Ise togo yitino: “Maatenke mitto doodhinoommo coye agurreemmo gede assitankera wodhinummoro, xaano wole coye hoolate woˈnaaltara dandiitanno. Kayinni shaqqadda ikkinummoronna hexxo mudha hoongummoro maatenke giddo mitu macciishshitankera dandiitanno.” Aliise woˈnaalshi tenne leellishanno. Xa Annisenna amase suwisaano ikke soqqamanni no; qoleno annise songote cimeessaati.
SONGONKERA NOO RODUUWI KAAˈLITANKERA DANDIITANNOHU HIITTOONNIITI?
Songote roduuwi Yihowa Farciˈraasine ikkitinokkita maatenke miilla kaaˈla dandiitannohu hiittoonniiti? (Gufo 15-16 lai) *
15. Maatewoosi 5:14-16 nna 2 Pheexiroosi 2:12 kultanno garinni, wolootunnihu ‘danchu loosi’ maatenke kaaˈlannohu hiittoonniiti?
15 Yihowa Kiristaanu songohu ‘danchu loosi’ widoonni qole mannu isiwa daanno gede assanno. (Maatewoosi 5:14-16 nna 1 Pheexiroosi 2:12 nabbawi.) Galtekki Yihowa Farciˈraasincho ikkitinokkiha ikkiro, songokkira noo roduuwi ledo egensiisate woˈnaalootto? Aleenni kulliti Pooliini roduuwa minisera koyissanno daafira minaannise Weeyini roduuwu ledo egennamino. Weeyini, mittu rodii Yihowa Farciˈraasine hiittoo mannaatiro huwatanno gede kaaˈlate assinosire qaage togo yiino: “Isi ane ledo televizhiinetenni kaase laˈˈate yee looso hosino. Insano wolu manni gedeere ikkitinota huwatummo.”
16. Maatenke gambooshsheho koyisa hasiissannonkehu mayiraati?
16 Maatenke kaaˈlineemmoti mitte kaajja doogo ninke ledo gambooshshe hadhanno gede koyisate. (1 Qor. 14:24, 25) Weeyini mite yee gambooshshe dayinohu Qaagooshshu Ayyaani barraati; korkaatuno konne gambooshshe assinannihu loosu yanna gedensaanniiti; hattono pirogiraame haranchote. Isi togo yiino: “Shiqqino lallawo woˈmunni woma dihuwatoommo; mannu ikkito kayinni horo dihaweemmo. Insa faasiiqqe anga cuˈmite keere haadhinoe. Insa dancha mannaati.” Mittu minaanninna minaama Pooliininna beettisira baxxino shaqqille leellishino; insa isenna qaaqqose gambooshshunniwanna soqqanshonniwa kaaˈlannonsa. Gedensaanni Weeyinni Pooliinite haaro ammaˈno daafira roore afa hasiˈrino daafira hakku minaanni Qullaawa Maxaafa xiinxallisannosi gede xaˈmiˈrino.
17. Ninkeneeto bushiisha hasiissannonkekkihu mayiraati? Maatenke kaaˈlate sharrama agura hasiissannonkekkihu mayiraati?
17 Maatenke baalanti ninke ledo Yihowara soqqantara halchineemmo. Maatenke Maganoho soqqantanno gede dandiinummore baala assinoommoha ikkirono, halaalu minira daa hooggara dandiitanno. Hatto ikkiro tennera ninkeneeto bushiisha dihasiissannonke. Korkaatuno ayeno ammananke harunsanno gede giddeessa didandiineemmo. Ikkirono, Yihowara soqqamaˈnenni hagiirraamma ikkitinoonnita afansa kaaˈlitannonsata deˈinoonte. Insa daafira huuccatto asse; hattono hayyotenni hasaawissensa. Maateˈne kaaˈlate woˈnaala agurtinoonte. (Soq. 20:20) Yihowa maateˈne kaaˈlate assitinannirira maassiˈrannoˈneta horo huluullantinoonte. Maateˈne kiˈne macciishshituha ikkiro gattanno!
FAARSO 57 Duuchunku Gari Mannira Sabbaka
^ GUFO 5 Maatenke Yihowa affara hasiˈneemmoha ikkirono, isira soqqama woy soqqama hooga doodhitannori insaati. Konni birxichira, fiixinkera kulleemmonsa sokka macciishshanno gede maa assa dandiineemmoro ronseemmo.
^ GUFO 1 Mite suˈmuwa soorrinoonni. Konni birxichira “maate” yaanno qaale horoonsiˈnoonnihu, xaa yannara Yihowara soqqantannokki maatenkenna fiixanke kulateeti.
^ GUFO 53 MISILLATE XAWISHSHA: Mittu wedellichu rodii Yihowa Farciˈraasincho ikkinokki annisi makeena biddi assiˈranni noowa farciˈranni no. Isi injiitanno yannara jw.org® aaninni viidiyo leellishanni no.
^ GUFO 55 MISILLATE XAWISHSHA: Mitte rodoo Yihowa Farciˈraasincho ikkinokki minaannise barru hoshshasi daafira kulannase seekkite macciishshitanni no. Ise gedensaanni maatese ledo boohaartanni no.
^ GUFO 57 MISILLATE XAWISHSHA: Ise songote roduuwa minisera koyisse no. Insa minaannise ledo hasaabbanni no. Gedensaanni isi minaamasi ledo Qaagooshshu Ayyaana ayirrisanni no.
