1. Daawiti Yihowa umosi heeshshi assannoha ikkinota xawisinohu hiittoonniiti?

YIHOWA umosi heeshshi assannoho yaa dandiineemmo? Ee, dandiineemmo. Daawiti togo yee borreessino: “Gargadhinannita wonqokki oottoe; towanyokkino [“umo heeshshi assattoha ikkakki,” NW] jawa assitinoe.” (2 Sam. 22:36; Far. 18:35) Daawiti tenne hedo borreessinohu masaalaanchu Saamueeli albillitte Israeelete moote ikkannoha buurara annisi minira dayi yanna hedanni ikkara dandaanno. Daawiti annisite sette ooso giddo maaˈne ikkirono, Yihowa moote Saaooli riqiwe moohanno gede doorinohu isooti.—1 Sam. 16:1, 10-13.

2. Konni birxichira maa ronseemmo?

² Mittu faarsaasinchi Yihowa daafira togo yee borreessino: “Iimaanni heeˈre gordonna baatto woro qole laˈˈanno. Buxane bukote aaninni kayisanno; qarraataammano buluulu aaninni gotti assanno. . . . Roorrootu ledo ofoshshiishannonsa.” Daawitino tenne huwatinoti dihuluullissannote. (Far. 113:6-8) Balanxe konni birxichira Yihowa umosi heeshshi assannoha ikkinota leellishino gara xiinxalline konni akati daafira ronseemmo. Hakkiinni Moote Saaooli, masaalaanchu Daanieelinna Yesuusi lawishsha xiinxalline dhukanke afate daafira maa ronseemmoro laˈneemmo.

3. Yihowa ninke magarinni laˈˈannonke? Tini maa leellishshanno?

³ Yihowa iso magansiˈrannoha guuntete xeˈne noonsa manna laˈˈanno gari umosi heeshshi assannoha ikkinota leellishanno. Isi magansiˈneemmosi gede calla ikkikkinni jaallasi ikkineemmo gede fajjinonke. (Far. 25:14) Yihowa isi ledo jaalooma kalaqiˈra dandiineemmo gede Beettisi cubbinkera wodote kakkalo ikke  reyanno gede assino. Isi maarinonkenna mararinonke gari addiiti!

4. Yihowa maa uyinonke? Mayira?

⁴ Hanni Yihowa umosi heeshshi assannoha ikkinota leellishinota wole doogo laˈno. Yihowa Kalaqaancho ikkino daafira hiittoo heeshsho heeˈneemmoro doodha dandiineemmokki gede asse kalaqankera dandaanno. Isi kayinni hatto asse dikalaqinonke. Yihowa danisinni kalaqinonke hattono doodhate dandoo uyinonke. Yihowa hendiro ninke shiimmaaddanna dhukiweeloota ikkinummorono isi woˈmu wodaninkenni soqqammammosira hasiˈranno; isira soqqammeemmohu banxeemmosinna hajajammummoro horo afiˈneemmota huwantoommo daafiraati. (Mar. 10:12; Isa. 48:17, 18) Yihowa umosi heeshshi assannoha ikkino daafira galanteemmosi.

5. Yihowa umonke heeshshi assineemmore ikkineemmo gede rosiisannonkehu hiittoonniiti? (Aaniidi qoolira noo misile lai.)

⁵ Yihowa ninke ledo noosi aantenni umosi heeshshi asse ninkeno hattoore ikkinammora rosiisinonke. Kalqete alame giddo Yihowa geeshshi hayyichi dino. Ikkirono isi wolootu yitannore macciishshanno. Lawishshaho, Yihowa baalankare kalaqi woyite Beettisi ledosi loosanno gede assino. (Law. 8:27-30; Qol. 1:15, 16) Isi woˈmanka dandaannoha ikkirono wolootaho looso aanno. Lawishshaho, isi Yesuusa Mangistesira Moote asse shoomino; isi ledo gashshitannorira 144,000 buuramino Kiristaanirano silxaane aannonsa. (Luq. 12:32) Yihowa Yesuusi Mootenna Kakkalaanote Biilo ikkanno gede qajeelsinosi. (Ibi. 5:8, 9) Isi Yesuusi ledo gashshitannoreno qajeelsannonsa; isi insara silxaane uyinsahu gedensaanni kayinni loossanno gara diˈˈillaalisanno. Hatteentenni insa fajjosi wonshitannota addaxxanno.—Aju. 5:10.

6-7. Wolootaho looso aate daafira iimi Anninkewiinni maa ronseemmo?

⁶ Kaaˈlo hasiissannosikkihu iimi Anninke  wolootaho looso aannoha ikkiro, kaaˈlo hasiissannonkeri ninke roorenkanni hatto assa dihasiissannonke? Lawishshaho, ati maatete umooti? Woy songote cimeessaati? Yihowa lawishsha harunsitine wolootaho looso uyiyye hattono loossanno gara illaallissinoonte. Yihowa lawishsha harunsittoro loosu loosamanno gede assattoha calla ikkikkinni woloota qajeelsatto hattono dandoonsa lexxitanno gede kaaˈlatto. (Isa. 41:10) Qoosso noonsari Yihowa lawishshinni wolere maa rosa dandiitanno?

⁷ Qullaawu Maxaafi xagge Yihowa sokkaasinesi yitannore macciishshannota leellishshanno. (1 Mot. 22:19-22) Annuwunna amuuwu Yihowa lawishsha harunsa dandiitannohu hiittoonniiti? Hasiisannoha ikkiro oosoˈne mitto looso magarinni loonsiro woyyannoro mite hedo kultannoˈne gede xaˈme. Kultinoˈne hedo maltinota ikkituro adhe.

8. Yihowa Abirihaaminna Saara cince hasaawisinohu hiittoonniiti?

⁸ Yihowa cincannoha ikkasino umosi heeshshi assannoha ikkinota leellishshanno. Lawishshaho, Yihowa soqqamaanosi isi mitto coye assannohu mayiraatiro huluullante ayirrinyunni xaˈmitanno woyite cince dawarannonsa. Maganu Soddoomunna Gomooru katama hunara kai woyite Abirihaami huluullisinosire kuˈli yannara Yihowa macciishshinosi. (Kal. 18:22-33) Yihowa Abirihaami galte Saara ayirrisino garano heda dandiineemmo. Maganu Saara geedhimmase yannara godobbannota kuliseta osoˈlitino; isi kayinni tennera koffi diyiino woy dihanqino. (Kal. 18:10-14) Hatteentenni Saara ayirrinyunni hasaawisinose.

9. Annuwunna amuuwu hattono songote cimeeyye Yihowa lawishshinni maa rosa dandiitanno?

⁹ Annuwunna amuuwu hattono songote cimeeyye Yihowa lawishshinni maa rosa dandiitanno? Oosoˈne woy songote giddo noori mitu roduuwi assitinoonniri gara ikkinokkita coyidhuro mayi macciishshamannoˈne? Bayichonko insa sodhinota ammansiisate woˈnaaltinanninso, mayitara hasidhinoro huwatate sharrantinanni? Qoosso noonsari Yihowa lawishsha harunsansa maatensanna songote miilla kaaˈlitanno. Xaa geeshsha umo heeshshi assate daafira Yihowa lawishshinni maa ronseemmoro laˈnoommo. Konninni aanchine kayinni Maganu Qaali giddo kulloonni manni lawishshinni dhukanke anfe heeˈrate daafira maa ronseemmoro xiinxallineemmo.

10. Yihowa wolu manni lawishshinni rosiisannonkehu hiittoonniiti?

¹⁰ Bayiru rosiisaanchinke Yihowa ninke rosiisankera Qaalisi giddo batinye xagge borreessiisino. (Isa. 30:20, 21) Qullaawu Maxaafi giddo kulloonnihu dhukansa afinonna wole dancha akatta noonsa manni lawishsha hiinca kaaˈlitannonke. Togoo akatta noonsakki mannira iillinore xiinxallankeno qorophineemmo gede kaaˈlitannonke.—Far. 37:37; 1 Qor. 10:11.

11. Saaoolihu bushu assootinni maa ronseemmo?

¹¹ Hanni Moote Saaoolira iillinore laˈno. Umi qara isi dhukasi afino manchooti. Isi dhukasi afino daafira silxaane uyinisita adha waajjino. (1 Sam. 9:21; 10:20-22) Ikkollana isi gedensaanni booˈnaleessa ikkino. Saaooli moote ikkihunni shiima yanna gedensaanni kuni bushu akati noosita leellishino. Mitte yannara isi masaalaancho Saamueeli cince agara hoogino. Saaooli umosi heeshshi asse Maganu mannasi gatisannota addaxxa agure giirre kakkallanni kakkalo shiqishino; isira hatto assate qoosso dinosi. Konninni kainohunni Yihowa dadillisino hattono gedensoonni mootimmasi hoogino. (1 Sam. 13:8-14) Tenne xaggenni essannonkekkiwa ea hasiissannonkekkita ronseemmo.

12. Daanieeli dhukasi afinoha ikkinota leellishinohu hiittoonniiti?

¹² Hanni xa masaalaanchu Daanieeli lawishsha  laˈno. Daanieeli heeshshosi diro woˈma umosi heeshshi assannohonna dhukasi afinoha ikkinota leellishino; hattono isi duuchanka woyite Yihowa biddishsha afiˈrate sharramanno. Lawishshaho isi Yihowa kaaˈlonni Naabukadanatsoori haaqiiˈrino haaqee tiri woyite galatu hasiisannoehu aneeti diyiino. Hatteentenni Daanieeli dhukasi afinoha ikkino daafira galata uyinohu Yihowaraati. (Dan. 2:26-28) Tennenni ninke maa ronseemmo? Lallawo dancha gede assine shiqinsheenna roduuwu galattunkero woy soqqanshonkenni dancha guma afiˈnummoro tennera ayirrinye adha hasiissannosihu Yihowa ikkinota dea dihasiissannonke. Yihowa kaaˈla hoogoommenkero tenne assa dandiineemmokkita umonke heeshshi assine ammanne adha hasiissannonke. (2 Qor. 4:7) Qoleno hatto assineemmoha ikkiro Yesuusi lawishsha harunsinanni heeˈnoommo. Hiittoonni?

13. Yesuusi Yohaannisi 5:19, 30 coyiˈrino hedonni dhukanke anfe heeˈrate daafira maa ronseemmo?

¹³ Yesuusi guuta Maganu Beetto ikkirono Yihowa addaxxino. (Yohaannisi 5:19, 30 nabbawi.) Isi iimi Annisi silxaane adhate horo woˈnaale diegennino. Filiphisiyusi Sokka 2:6, Yesuusi “Maganu dana afiˈre heeˈrenni, afiˈrino wolqa kuˈle, Maganu ledo taalamara dihasiˈrino” yitanno. Yesuusi dhukasi afinohonna Annisi silxaane ayirrisannoho owaata Beettooti.

14. Yesuusi wolqasira aleenni ikkinore assara xaˈminisi woyite maa assino?

¹⁴ Hanni Yesuusi rosaano Yaiqoobinna Yohaannisi amansa ledo Yesuusiwa marte isi wolqara aleenni ikkinore assannonsa gede xaˈmitusi woyite Yesuusi maa assinoro laˈno. Yesuusi bayichonko Maganu Mangistera Yesuusira guraanna qiniiteenni ayi ofollannoro murannohu Yihowa ikkinota coyiˈrino. (Mat. 20:20-23) Yesuusi silxaanesira dannu noota huwatino. Isi dhukasi afinoho. Yesuusi Yihowa assi yiinosikkire horo asse diegennino. (Yoh. 12:49) Isi lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

15-16. Umi Qorontoosi 4:6 noota Qullaawu Maxaafi amaale harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁵ Umi Qorontoosi 4:6 noo amaale harunsineemmoha ikkiro Yesuusi gede dhukanke anfe heeˈneemmo. Qummeeshshu “Borreessine worroonnihunni saˈooti” yaanno. Konnira Mittu manchi amaale xaˈmiˈrinkero ninkera lawinonkere coyiˈneemmokki gede qoropha hasiissannonke. Hatteentenni Qullaawu  Maxaafinna borronke giddo noo hedo horoonsiˈne kaaˈla hasiissannonke. Konni garinni dhukanke anfoommota ammanne adhineemmo. Dhukanke anfoommore ikkinummoro, Woˈmanka Dandaanno Maganita ‘halaalu yoo’ naandeemmota leellinsheemmo.—Aju. 15:3, 4.

¹⁶ Dhukanke anfoommore ikkanke Yihowa ayirranno gede assitannotano agurranna wolurirano kaaˈlitannonke. Xa umonke heeshshi assanna dhukanke anfoommore ikka hagiirraamma ikkineemmonna wolootu ledo dancha aante heedhannonke gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniitiro ronseemmo.

17. Umonsa heeshshi assannohunna dhukansa afino manni hagiirraammaho yineemmohu mayiraati?

¹⁷ Umonke heeshshi assineemmorenna dhukanke anfoommore ikkinummoro roore hagiirraamma ikkineemmo. Hatto yineemmohu mayiraati? Dhukanke anfoommore ikkinummoro wolootu kaaˈlitannonke woyite hagiidhineemmo hattono tenne assitinonke daafira galanteemmonsa. Lawishshaho, hanni Yesuusi dhiigu dhibbi amadinonsare tonne manna hursi woyite ikkinore hendo. Konni bushu dhibbinni hurtinori giddo Yesuusa galatara dayinohu mitto callaho; isi konne dhibba umisinni hooˈle didandaanno. Kuni umosi heeshshi assannohunna dhukasi afino manchi Yesuusi kaaˈlinosi daafira galatino hattono tennera Magano guwisino.—Luq. 17:11-19.

18. Umonke heeshshi assineemmorenna dhukanke anfoommore ikkanke wolootu ledo sumuu yee heeˈrate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti? (Roomu Sokka 12:10)

¹⁸ Umonsa heeshshi assannohunna dhukansa afino manni wolootu ledo sumuu yee heeˈranno hattono lubbora jaalooˈmara dandaanno. Mayira? Togoo manni wolootaho noonsata dancha akatta naadanno hattono insa ammananno. Umonsa heeshshi assannohunna  dhukansa afino manni wolootu uyinoonninsa looso danchu garinni loossuro hagiidhanno, galatannonsa hattono ayirrisannonsa.—Roomu Sokka 12:10 nabbawi.

19. Naaxxa hasiissannonkekkihu mayiraati?

¹⁹ Naaxxanno manni kayinni uminsara ayirrinye hasiˈranno daafira woloota galata qarra ikkitannonsa. Togoo manni insaneeto wolootu ledo heewisiisanno daafira woloota roora hasidhanno. Insa woloota qajeelsite looso aantenni, “Loosu danchu garinni loosamanno gede ani loonsummoro woyyate” yite heddanno. Naaxxanno manchi duucha woyite woloota roora hasiˈranno; hattono hinaasanno. (Gal. 5:26) Qoleno geedanno jaalooma kalaqira qarra ikkitannosi. Naaxxineemmoti leeltunkero ‘wodaninke haarooˈmanno’ gede kaaˈlankera Yihowa seekkine huucciˈra hasiissannonke; hatto assinummoro kuni bushu akati dirumuxxannonke.—Rom. 12:2.

20. Umonke heeshshi assineemmorenna dhukanke anfoommore ikka hasiissannonkehu mayiraati?

²⁰ Yihowa dancha lawishsha ikkinonke daafira galanteemmosi. Isi soqqamaanosira assinorinni umosi heeshshi assannoha ikkinota ronsoommo, hattono isi lawishsha harunsa hasiˈneemmo. Qoleno Qullaawu Maxaafi giddo kulloonnihu dhukansa afe Maganu ledo haˈrino manni lawishsha harunsa hasiˈneemmo. Duuchanka woyite Yihowara hasiisannosi guweenyanna ayirrinye uyino. (Aju. 4:11) Hatto assinummoro umonsa heeshshi assitannorenna dhukansa affinore baxannohu iimi Anninke ledo haˈneemmo.