1. Batinyu roduuwi Yihowara albinni roore soqqamate sharrantanni noohu hiittoonniiti?

 ALAMETE goofimarchi gambise dayinote tenne yannara, loonseemmohu lowo loosi no. (Mat. 24:14; Luq. 10:2; 1 Phe. 5:2) Ninke baalunku Yihowara wolqanke assitu deerrinni soqqama hasiˈneemmo. Batinyu roduuwi soqqanshonsa halashshidhanni no. Mitu suwisaano ikkite soqqamate heddanni no. Wolootaho Beeteele eˈˈe soqqamate woy Maganu mine mina kaaˈlate mixo noonsa. Batinyu labballu roduuwi kayinni songote soqqamaano woy cimeeyye ikkite soqqamate ikkadda ikkate sharrantanni no. (1 Xim. 3:1, 8) Yihowa mannisi togo uminsa fajjonni isira soqqama hasiˈrannota laˈˈanno woyite lowo geeshsha hagiidhanno!—Far. 110:3; Isa. 6:8.

2. Mite ayyaanaamittete mixonke wonshiˈra hoongummoro, hiitto ikkinammora dandiineemmo?

² Ikkollana, mite ayyaanaamittete mixonke wonshiˈnummokki lowo yanna saˈuro, dadillinammora dandiineemmo. Qoleno, diru akkallenni woy wolu korkaatinni mite qoosso afiˈra hoongummoro, hexxo mudhinammora dandiineemmo. (Law. 13:12) Meliisarano togoo coyi tuncu yiinose. * Ise Beeteelete soqqama woy Maganu Mangiste Sawaakooti Rosi Mine eˈe rosa lowo geeshsha halchitanno. Ikkirono togo yitino: “Xa diru akkalle amaddinoe daafira, togoota soqqanshote qoosso afiˈra didandeemma. Hakko daafira, mito woyite hexxo mudheemma.”

3. Mitu roduuwi mite soqqanshote qoosso afiˈrate maa assa hasiissannonsaha ikkara dandaanno?

³ Wedella ikkitinorinna dancha ordu fayyimma noonsari mitu roduuwi, mite qoosso afiˈrate gikki yaanna mite akatta lossiˈra hasiissannonsaha ikkara dandaanno. Insa busulla, hobbi ruxxi yitannokkire, hattono loosate quqquxantannore ikkitara  dandiitanno; ikkirono, albinni roore cinca, uyinanninsa looso qorophite loosa, hattono manna ayirrisa rosa hasiissannonsaha ikkara dandaanno. Hasiissannohe akatta lossiˈrate sharramattoha ikkiro, soqqanshote qoosso hedoottokki yannara uyinahera dandiinanni. Hanni Niiki yinanni rodii woˈnaalsha laˈno. Isi 20 dirihu noo waro, songote soqqamaancho assine shooma hoongoonnisi daafira lowo geeshsha dadillino. “‘Shooma hoongoonniehu maikkeennaatikka?’ yee hedoommo” yiino. Ikkirono, Niiki hexxo dimudhino. Hatteentenni albinni roore sabbakatenna songote giddo soqqamate diinaggaawino. Xaa yannara isi Sinu Biiro Komite miila ikke soqqamanni no.

4. Konni birxichira maa ronseemmo?

⁴ Mixokki wonshiˈra hoogootto daafira hexxo mudhootto? Hatto ikkiro, giddokkita Yihowara hasaaphi. (Far. 37:5-7) Qoleno, soqqanshokki woyyeessiˈra dandaatto gara kultannohe gede gikki yitino roduuwa amaaˈli; hakkiinni, amaaltinohere assate sharrami. Hatto assittoro, hedootto qoosso afiˈrattora woy mixokki wonshiˈrattora dandaatto. Ikkollana, aleenni kullite Meliisa gede, halchootto qoosso afiˈra dandaattokkita ikkitara dandiitanno. Hatto ikkiro, hagiirrikki baikkinni heeˈra dandaattohu hiittoonniiti? Tenne xaˈmora dawaro qolate, konni birxichira (1) hagiidhineemmo gede assannonkeri maatiro, (2) hagiirrinke lexxanno gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniitiro, hattono (3) roore hagiirraamma ikkineemmo gede hiittoo mixo fushshiˈra dandiineemmoro ronseemmo.

5. Hagiirraamma ikkate maa illachisha hasiissannonke? (Rosiisaancho 6:9)

⁵ Rosiisaancho 6:9 hagiirraamma ikkineemmo gede kaaˈlannonkeri maatiro kultannonke. (Qummeeshsha nabbawi.) ‘Noosi coyinni hagiidhanno’ manchi, noosire naadanno. Afiˈra dandaannokkire lexxate haafamanno manchi kayinni, hagiirre diafiˈranno. Konni qummeeshshinni maa ronseemmo? Hagiirraamma ikkate, wonshiˈra dandiineemmokki mixo agurre noonke coye illachisha hasiissannonke.

6. Aanchine hiikkonne lawishsha xiinxallineemmo? Konni lawishshinni maa ronseemmo?

⁶ Ikkina addinta noonkerinni hagiidha dandiineemmo? Woˈmanka woyite haaro coye rosa hasiˈneemmo daafira, duuchu mannira kuni dandiinannikkire lawannonsa. Ikkirono, noonkerinni hagiidhinanni heeˈra dandiineemmo. Hiittoonni? Tenne afate, hanni Yesuusi Maatewoosi 25:14-30 coyiˈrinoha taalaantete * lawishsha laˈno. Konne lawishsha xiinxallineemmo woyite, hagiirre afiˈra dandiineemmo garanna noonke coyinni roore hagiidha dandiineemmo gara ronseemmo.

7. Yesuusi taalaantete daafira coyiˈrino lawishsha haransite kuli.

⁷ Konni lawishshira kulli manchi, doogo haˈrara kae no. Isi haˈrara albaanni borojjootasi woshshe, daddaltara taalaante uyinsa. * Kuni manchi borojjootisi dandoo hede, mittoho onte taalaante, mittoho lame, mittoho kayinni mitte uyino. Umiri lamu borojjooti uyinoonninsa woxinni seekkite daddalte, mootichinsa woxi lexxanno gede assitino. Sayikki borojjichi kayinni uyinoonnisi woxinni mittoreno diassino; hakko daafira, mootichisi daye iso loosunni hoolino.

8. Lawishshu giddo kullihu umi borojjichi hagiidhinohu mayiraati?

 ⁸ Umi borojjichi mootichisi onte taalaante uyinosi daafira lowo geeshsha hagiidhinoti dihuluullissannote. Onte taalaante lowo woxe ikkitino daafira, tini mootichisi iso lowo geeshsha ammanannosita leellishshanno! Layinki borojjichina? Woleteemmero isi uyinoonnisi taalaante umi borojjichira uyinoonnite geeshsha ikkitinokki daafira dadillara dandaanno. Isi kayinni ma assino?

9. Yesuusi lawishshu giddo kulihu layinki borojjichi mayyee digungumino? (Maatewoosi 25:22, 23)

⁹ Maatewoosi 25:22, 23 nabbawi. Yesuusi, layinki borojjichi lame taalaante calla uyinoonnisi daafira hanqino woy caaccaawino diyiino. Qoleno Yesuusi kuni borojjichi togo yee gungumino diyiino: ‘Anera tenne calla uyinayie? Onte taalaante uyini borojjichi ane ma rooranno! Mootichiˈya hakkeya naadannoekkiha ikkiro, tenne uyinoeta lame taalaante waame agure umiˈya looso loosiˈreemmo.’

10. Layinki borojjichi uyinoonnisi taalaantenni maa assino?

¹⁰ Umi borojjichi gede, layinki borojjichino uyinoonnisi looso lowo geeshsha ayirrisino; qoleno mootichisira diinaggaawe soqqamino. Hakko daafira, uyinoonnisi taalaantenni daddale woxe ero assino. Kuni borojjichi diinaggaawe loosino daafira, mootichisi baˈraasinosi. Mootichisi lowo geeshsha hagiidhino; qoleno wole looso nafa lede uyinosi!

11. Hagiirrinke lexxanno gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹¹ Hatteente gede, Yihowara soqqammammora uyinanninke loosi ikkihano ikkiro, wolqanke assitu deerrinni diinaggaambe loonsummoro, hagiirrinke lexxanno. Sabbakate looso  laalaatte loosi; hattono songoˈne ledo gamba yite loosi. (Soq. 18:5; Ibi. 10:24, 25) Songote gambooshshiwa jawaachishshanno dawaro qola dandaatto gede, seekkite qixxaabbe haˈri. Kiristaanu Heeshshonna Soqqansho gambooshshira uyinanniheta aye kifileno shiimuri gede assite laˈooti. Songote giddo mito looso kaaˈli yinihero, yannante marte kaaˈli; hattono ammaˈninanniha ikki. Uyinanniheha aye loosono loosatto woyite, mulla yannakki guxxitanni noottohu gede assite heddooti. Dandookki woyyeessiˈrate sharrami. (Law. 22:29) Yihowa loosira diinaggaawitto deerrinni, ayyaanaamittetenni rakke lophatto, hattono hagiirrikki lexxanno. (Gal. 6:4) Qoleno, ati halchootto qoosso wolootu afidhanno woyite, insa ledo hagiidha qarra diˈˈikkitannohe.—Rom. 12:15; Gal. 5:26.

12. Lamu roduuwi hagiirrinsa lexxanno gede maa assino?

¹² Aleenni kullita Beeteele eˈe soqqama woy Maganu Mangiste Sawaakooti Rosi Mine eˈe rosa halchitannota Meliisa yinanni rodoo qaagatto? Ise tenne qoosso afiˈra dandiitinokkiha ikkirono, togo yitino: “Suwisaancho ikke soqqameemma soqqansho woˈma giddoˈyanni soqqamate sharrameemma; qoleno duuchunku gari soqqansho soqqamate woˈnaaleemma. Tini lowo geeshsha hagiidheemma gede assitinoe.” Niiki songote soqqamaancho assine shooma hoongeennasi dadilli yannara ma assiyya? Isi togo yiino: “Assa dandeemmore illachishoommo; lawishshaho soqqanshotenna gambooshshunniwa jawaachishshanno dawaro qolate diinaggaawoommo. Qoleno, Beeteele eate forme wonsheenna layinki diro woshshinoonnie.”

13. Xa nooheha ayyaanaamittete looso diinaggaambe loosittoro, maa afiˈratto? (Rosiisaancho 2:24)

¹³ Xa nooheha ayyaanaamittete looso diinaggaabbe loosittoro, albillitte wole qoosso afiˈratto? Niiki gede atino afiˈrattoha ikkara dandaanno. Kayinni Meliisa gede wole qoosso afiˈra hoogittoro nafa, roore hagiirraamo ikka dandaatto; hattono Yihowara loossanni nootto loosinni tashshi yaannohe. (Rosiisaancho 2:24 nabbawi.) Qoleno, Mootichanke Yesuusi Kiristoosi hagiirsiissanni noottota afootto daafira, lowo geeshsha hagiidhatto.

14. Ayyaanaamittete mixo daafira hendeemmo woyite, maa qaaga hasiissannonke?

¹⁴ Xa noonke qoosso illachinsheemmo yaa, Yihowara soqqammeemmo soqqansho halashshiˈneemmo faro dihasiˈneemmo yaateni? Hatto yaa diˈˈikkino! Sabbakatenna rosiisate dandoonke woyyeessiˈrate kaaˈlitannonketanna roduuwanke albinni roore kaaˈlineemmo gede assitannonke mixo fushshiˈra dandiineemmo. Uminke hasatto agurre woloota kaaˈlate illachinsheemmoha ikkiro, tini mixonke woˈmitanno.—Law. 11:2; Soq. 20:35.

15. Hagiirrikki lexxanno gede kaaˈlitannoheti mite mixo hiikkuriiti?

¹⁵ Fushshiˈrattora dandaattoti mite mixo hiitteeti? Wonshiˈra dandaatto mixo hiitteetiro afatto gede kaaˈlahera Yihowa huucciˈri. (Law. 16:3; Yai. 1:5) Konni birxichira  umi gufora kulli mixo giddo mitte fushshiˈra lawishshaho, kaaˈlaancho suwisaancho woy woˈma yanna suwisaancho ikka, Beeteelete soqqama, woy Maganu mine mina kaaˈla dandaatto ikka? Woy dancha duduwo halashshate wole qaale rosa, wole agurina wole qooxeessa hadhe sabbaka nafa dandaattoha ikkara dandaanno. Tenne addi addi mixo daafira ledde afate, Yihowa Fajjo Assate Qinaawino Manna (Amaaru Afoo) yaanno maxaafa fooliishsho 10 nabbawanna songokki cimeeyye hasaawisa dandaatto. * Togoo  mixo wonshiˈrate sharramattoha ikkiro, ayyaanaamittete lophokki leeltanno, hagiirrikkino lexxanno.

16. Xaa yannara mitte mixo wonshiˈra dandaattokkiha ikkiro, maa assa dandaatto?

¹⁶ Kayinni aleenni kulli mixo xa wonshiˈra dandaattokkihalla ikki? Hatto ikkiro, wonshiˈra dandaattota wole mixo fushshiˈri. Hanni fushshiˈrattora dandaattota mite mixo laˈno.

17. Umi Ximootewoosi 4:13, 15 kultanno garinni, mittu rodii worba rosiisaancho ikkate maa assa dandaanno?

¹⁷ Umi Ximootewoosi 4:13, 15 nabbawi. Ati cuuamootto rodootiro, coyiˈratenna rosiisate dandookki woyyeessiˈrate sharrama dandaatto. Mayira? Nabbawate, coyiˈratenna rosiisate ‘diinaggaawattoha’ ikkiro, macciishshanno manni lowo horo afiˈranno. Nabbawatenna Rosiisate Dandiittore Baala Assi yitanno birosherera noota mitte mittenta xiinxallote naxiwe nabbawatenna harunsate mixo fushshiˈri. Mitte higge mitte naxiwe calla xiinxalli, hattenne hedo mine rosiisiˈri, hattono kifile shiqishatto woyite hattee amaale harunsi. Kaaˈlaancho amaalaancho woy “qaale kultanninna rosiissanni [daafurtannore wole] cimeeyye” amaale xaˈmiˈri. * (1 Xim. 5:17) Birosherete giddo kulloonni hedo huwatate calla ikkikkinni, macciishshanno manni ammana kaajjitanno gede kaaˈlatenna insa loosoho kakkayisate sharrami. Hatto assittoro, atehuno insa hagiirrino lexxanno gede assatto.

18. Qanchu soqqanshora fushshiˈnoommo mixo wonshiˈrate kaaˈlannonkeri maati?

¹⁸ Ninke baalunkura sabbakatenna manna rosaano assate looso uyinoonninke. (Mat. 28:19, 20; Rom. 10:14) Konni lowo geeshsha hasiisanno loosira dandookki woyyeessiˈra hasiˈratto? Nabbawanna Rosiisa yitanno biroshere  xiinxallatto woyite, rosoottore harunsate kaaˈlitannohe mixo fushshiˈri. Qoleno, Kiristaanu Heeshshonna Soqqansho—Xiinxallote Maxaaficho aananna Kiristaanu Heeshshonna Soqqansho gambooshshiwa shiqqannote lawishsha ikkanno hasaawa leellishshanno viidiyubbanni dancha amaale afiˈra dandaatto. Qooxeessiˈnera roore kaaˈlitannoti hiitteetiro afate, addi addi hayyo woˈnaali. Tenne amaale harunsite soqqamattoha ikkiro, soqqanshote fullahoottoha ikkatto daafira lowo hagiirre afiˈratto.—2 Xim. 4:5.

19. Magano hagiirsiissanno akatta lossiˈra dandaattohu hiittoonniiti?

¹⁹ Fushshiˈra hasiissannohete lowo geeshsha hasiissanno mixo giddo mitte, Magano hagiirsiissanno akatta lossiˈra ikkitinota habbooti. (Gal. 5:22, 23; Qol. 3:12; 2 Phe. 1:5-8) Tenne mixo wonshiˈrate maa assa dandaatto? Lawishshaho, hanni ammanakki albinni roore kaajjitara hasiˈrootto yine hendo. Ammanakki kaajjishiˈrate kaaˈlitannohe amaale kultanno birxichuwa borronke giddonni nabbawa dandaatto. Qoleno roduuwinke addi addi qarri giddo heedhenni kaajjado ammana noonsata leellishshino gara kultanno woˈnaalshuwa JW Biroodikaastera laˈˈakkino lowo geeshsha kaaˈlitannohe. Woˈnaalshansa laittohu gedensaanni, heeshshokki giddo insa faale haˈra dandaatto doogga hedi.

20. Hagiirrinke lexxanno gede assiˈranna dadillisannonkere ajisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

²⁰ Ninke baalunku Yihowara xa soqqammanni heeˈnoommohunni roore soqqama halchineemmoti dihuluullissannote. Maganu abbannote haaro alamera, isira hasiˈnoommo deerrinni soqqama dandiineemmo. Hakka geeshsha kayinni, dandiineemmore assate wolqanke assitu geeshsha sharrammeemmoha ikkiro, hagiirrinke lexxanno gede assiˈranna dadillisannonkere ajisha dandiineemmo. Roorenka kayinni, ‘hagiirraamu Maganinke’ Yihowa ayirranno gedenna guweenya adhanno gede assineemmo. (1 Xim. 1:11, NW) Konni daafira, noonke qoossonni hagiidhino!