1. “Halaale” macciishshinoommohu hiittoonniitiro hasaawanke kaaˈlitannonkehu ma garinniiti?

 “HALAALE macciishshoottohu hiittoonniiti?” Tenne xaˈmora dawaro duucha higge qoloottoti dihuluullissannote. Mittu ammanate rodiinke ledo egennammeemmo woyite isi umo xaˈmannonke xaˈmo giddo mitte tenneeti. Ammanate roduuwinke Yihowa affinohunna baxxinohu hiittoonniitiro kultannanke macciishshanna ninkeno insara halaale macciishshinoommohu hiittoonniitiro kula banxeemmo. (Rom. 1:11) Togoo hasaawi halaalu mageeshshi geya muxxe ikkinoro qaangeemmo gede assannonke. Qoleno ‘halaalunni heeˈrate’ yaano Yihowa atoote afiˈneemmo gede assanno garinninna iso hagiirsiisanno garinni heeˈrate albinni roore murciˈneemmo gede assannonke.—3 Yoh. 3.

2. Konni birxichira maa ronseemmo?

² Konni birxichira, halaale banxeemmo gede assinonke coyi giddo mito laˈneemmo. Hakkiinni, tenne muxxe elto woˈmanka woyite banxeemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniitiro ronseemmo. Tini Yihowa halaalunniwa dangeemmo gede assinonketa albinni roore naandeemmo gede assitannonketi dihuluullissannote. (Yoh. 6:44) Qoleno wolootaho halaale kulate hasattonke lexxitanno gede assitanno.

3. Halaale banxeemmo gede assannonkehu qaru coyi maati?

³ Halaale banxeemmo gede assannonkehu duuchu korkaati no. Baalunkunni roore, halaalu Buicho ikkinoha Magano Yihowa lowo geeshsha banxeemmo. Qaalisi Qullaawu Maxaafi widoonni Yihowa iimanna uulla Kalaqinoha wolqaataamo Magano ikkinota calla ikkikkinni, shaqqillunni towaatannonkeha  baxillaancho iimi Annanke ikkinota anfoommo. (1 Phe. 5:7) Maganinke ‘maarannoha, hanqoho muddamannokkihanna mararaancho Magano ikkinota hattono ammanamasinna bagamannokkihu baxillisi batiˈra’ ikkinota anfoommo. (Ful. 34:6) Yihowa taashsho baxannoho. (Isa. 61:8) Isi ninke qarrammanna laˈˈanno woyite lowo geeshsha xissiisiˈranno; hattono hirqino yannara qarra baala hoolate qixxaawinoho, qoleno tenne assate quqquxamanno. (Erm. 29:11) Hattee hagiirsiissanno yanna quqquxamme agadhineemmo! Yihowa lowo geeshsha banxeemmoti dihuluullissannote!

4-5. Soqqamaasinchu Phaawuloosi hexxonke mokkollichu ledo heewisiisinohu mayiraati?

⁴ Halaale banxeemmo gede assannonkehu wolu korkaati maati? Halaalu lowore kaaˈlannonke. Hanni mitto lawishsha laˈno. Qullaawu Maxaafi halaali albillittete hexxonke daafirano kulanno. Tini hexxo afidhino waaga kulate soqqamaasinchu Phaawuloosi togo yee borreessino: “Tini hexxo heeshshonkera milli miqqi yaannokkihu addaxxinanni mokkollichi gedeete.” (Ibi. 6:19) Mokkollichu yowolo milli miliqqi yitannokki gede kaaˈlannonte gede, Qullaawu Maxaafi aana xintantino hexxonkeno addi addi qarri iillannonke woyite hembeelammeemmokki gede kaaˈlitannonke.

⁵ Phaawuloosi konni qummeeshshira coyiˈranni noohu buuramino Kiristaanira noonsate iimi hexxo daafiraati. Kayinni isi coyiˈrino hedo gannate ikkitanno uullara hegerera heeˈrate quqquxamanno Kiristaanirano kaaˈlitannote. (Yoh. 3:16) Addanko hegere heeshsho hexxo daafira rosanke hagiirru noo heeshsho heeˈneemmo gede kaaˈlitinonke.

6-7. Ivooni albillittete hexxo daafira rosase kaaˈlitinosehu hiittoonniiti?

⁶ Hanni Ivooni yinanni rodoo woˈnaalsha laˈno. Ise lophitinohu halaalu mine diˈˈikkino; hattono anje heedhe reyo waajjitanno. Ise mitte yannara nabbabbinota, “Gaˈa yinanniri heeˈrannokki yanna dagganno” yitanno yaatto hawa didandiitino. Ise togo yitino: “Tini yaatto albillittete yanna daafira hedanni goxummakkinni galeemma gede assitinoe. ‘Heeshshote yaa tenne calla dilabbinoe.’ ‘Kalaqammoommohu isi mayiraati?’ yee hedumma. Reya horo dihasiˈreemma!”

⁷ Gedensoonni ise wedellitte heedhe Yihowa Farciˈraasine ledo xaaddu. Ise, “Albillitte Gannate ikkitino uullara hegerera heeˈra dandeemmata afumma” yitino. Halaale rosase rodoonke kaaˈlitinosehu hiittoonniiti? Ise ledde togo yitino: “Xa albillittete yanna daafira woy reyote daafira yaadanni goxummakki digaleemma.” Ivooni Qullaawu Maxaafi halaale baxxannoti dihuluullissannote; ise albillittete hexxo daafira wolootaho kula lowo geya baxxanno.—1 Xim. 4:16.

8-9. (a) Yesuusi kulinohu mittu lawishshira mittu manchi afiˈrino jiro mageeshshi geeshsha naadino? (b) Ati halaale mageeshshi geeshsha naadatto?

⁸ Qullaawu Maxaafi halaali Maganu Mangistehu danchu duduwi daafirano kulanno. Yesuusi Maganu Mangiste halaale maanxoonni jiro ledo heewisiisino. Isi Maatewoosi 13:44te togo yiino: “Gordu Gashshooti, loosu giddo maanxoonni jiro lawanno. Mittu manchi tenne jiro afiˈre kae wirri asse maaxi. Lowo geeshsha hagiidhino daafira haˈre noosire baala hire mare hakkonne bayicho hidhi.” Kuni manchi hattee jiro hasiˈranni nookkita wodanche. Kayinni afiˈri woyite tenne jiro umisita assiˈrate lowore assino. Isinni, noosire baala hirino. Mayira? Tini jiro lowo waaga afidhinota afino. Tini jiro isi agurannoha baalanka coye roortanno.

⁹ Atino halaale konni garinni laˈˈatto? Konni  garinni laˈˈattoti dihuluullissannote! Xaa yannara Yihowara soqqamme afiˈneemmo hagiirrenna albillitte Gashshootisi hunda afiˈneemmota hegere heeshsho hendiro tini alame uyitannohu aye coyino gariha ikkinokkita anfoommo. Yihowa ledo noonkehu muli jaaloomi tennera yine agurroommoha aye coyeno rooranno. Ninke hagiirri “woˈmante doogonni” iso hagiirsiisate.—Qol. 1:10.

10-11. Mayikili heeshshosi giddo lowo coye biddi assiˈranno gede kakkayisinosiri maati?

¹⁰ Ninke giddo batinyu Yihowa hagiirsiisate yine lowore agurroommo. Mitootu lowo woxe baantanninsa looso agurtino. Wolootu kayinni jiro shorra agurtino. Mitu qolte Yihowa daafira rossuti heeshshonsa woˈmunni woˈma biddi assidhino. Mayikili yinanni manchino hatto assino. Isi lophinohu halaalu mine diˈˈikkino. Wedellichu heeˈre isi kaaraate rosino. Isi togo yiino: “Dancha manninatu uurrinsha nooe daafira hagiidheemmo. Mito woyite, ane ikkannohu dino yee hedeemmo.” Kayinni Mayikili Qullaawa Maxaafa rosa hanafiti Yihowa finqille giwannota rosino. (Far. 11:5) Isi Qullaawa Maxaafa xiinxallisinosi minaanninna minaama daafira coyiˈranni togo yiino: “Insa sammi yite Qullaawu Maxaafi halaale rosiissinoe ikkinnina kaaraate aguri yite horo diegentinoe.”

¹¹ Mayikili Yihowa daafira rosanni haˈrita Isira noosi baxilli lexxino. Isira Yihowa mannasi mararanno gari roore dhagge ikkinosi. Gedensoonni Mayikili heeshshosi biddi assiˈra hasiissannosita wodanchino. Isi togo yiino: “Kaaraate agurate geeshsha qarra ikkinoeri dino. Ikkirono togo assaˈya Yihowa hagiirsiisannota afoommo; qoleno Yihowara soqqama aguroommo coye baala roortannota ammanoommo.” Mayikili afiˈrino halaale lowo geeshsha naadino; tini heeshshosi giddo lowo coye biddi assiˈranno gede kakkayissinosi.—Yai. 1:25.

12-13. Qullaawu Maxaafi halaali Mayiili kaaˈlinosehu hiittoonniiti?

¹² Qullaawu Maxaafi, halaalu afiˈrino waaga kulate, halaale tunsichoho xawanno xawaabbi ledo heewisiisanno. (Far. 119:105; Efe. 5:8) Azeribajaanete heedhannoti Mayiili Maganu Qaali giddonni afidhino kaaˈlo lowo geeshsha naaddanno. Ise lophitinohu ammaˈnotenni bebbeehantino maate giddooti. Annise Isilaamaho amase Yihudu ammaˈno harunsitannote. Ise togo yitino: “Maganu noota huluullame egennoommakkiha ikkirono kayi, huluullitannoeti lowo xaˈmo nooe. ‘Maganu manna kalaqinohu mayiraati? Mittu manchi heeshshosi diro woˈma qarrame kae gedensoonni hegerera sioolete giiramannohu mayiraati?’ yee hedeemma. Mannu, baalunkuri ikkannohu Maganu fajjo garinniiti yaanno daafira, ‘Maganu manna baxita assiˈranni, mannu qarramanna laˈˈanni hagiidhanno yaate?’ yee hedeemma.”

¹³ Mayiili xaˈmuwasera dawaro hasiˈra diagurtino. Ise gedensoonni Qullaawa Maxaafa xiinxallite Yihowa Farciˈraasincho ikkitino. Ise togo yitino: “Qullaawu Maxaafi kulannoti ammansiissanno taje hagiirraame ikkeemma gede kaaˈlitinoe. Qoleno Maganu Qaalinni rosoommari giddoyidi keere afiˈreemma gede assinoe.” Mayiili gede ninke baalunku tunsichunni “maalaˈlinanni caabbichiwa [woshshinonkeha]” Yihowa guwinseemmo.—1 Phe. 2:9.

14. Halaale albinni roore baxa dandiineemmohu hiittoonniiti? (“ Halaalu Ledo Heewisiinsoonniha Wole Coye” yitanno saaxineno lai.)

¹⁴ Halaalu afiˈrino waaga kulanno lawishshi giddo kuni gamaholla. Kiˈneno wole batinye lawishsha qaagginanniti dihuluullissannote. Halaale baxa hasiissannonkehu mayiraatiro  kulannoha wole korkaata afate, hojju xiinxallo assidhe. Halaale banxummo kiiro, albinni roore halaale banxeemmota leellinsheemmo doogga afiˈneemmo.

15. Halaale banxeemmota leellisha dandiineemmoti mitte doogo hiitteeti?

¹⁵ Ganyine Qullaawa Maxaafanna Qullaawu Maxaafi aana xintantino borro xiinxalline halaale banxeemmota leellisha dandiineemmo. Qoleno halaalu mine keeshshinoommo diri ikki geeshshihano ikkiro, woˈmanka woyite rosa hasiissannonke. Umo attammoonniti Agarooshshu Shae togo yitanno: “Halaalu dubbino ishini giddo itamate shiimuri gate noohu shiimu awawi gedeeti; konne awawa afiˈrate seekkitine hasiˈra hasiissannoˈne. Hasidhine afidhiniro hakko awawa adhate heeshshi yaa hasiissannoˈne; mitto awawa calla afidhine kassi yitinoonte. Roore gamba assiˈrate hasiˈra agurtinoonte.” Xiinxalla shaaˈˈa looso diˈˈikkitino; kayinni kiissanno.

16. Ate kaaˈlitinoheti xiinxallote hayyo hiitteeti? (Lawishsha 2:4-6)

¹⁶ Nabbawanna xiinxalla banxeemmori ninke baalanko yaa diˈˈikkino. Ikkirono Yihowa halaale seekkine huwanteemmo gede egenno  ‘jawaante hasiˈnammora’ koyisinonke. (Lawishsha 2:4-6 nabbawi.) Togo assate sharramanke woˈmanka woyite kaaˈlitannonke. Koori yinanni rodii Qullaawa Maxaafa nabbawanno woyite mitto mittonka qummeeshsha seekke illachishannota coyiˈrino. Isi togo yiino: “Mitto mittonka lekkaalliidi qaagiishshanna fiixxanno hedo kultanno qummeeshshuwano laeemmo hattono lede xiinxalleemmo. . . . Konni garinni nabbawaˈya lowo geya kaaˈlitinoe!” Ninke xiinxallineemmohu konni garinni woy wolu garinnino ikko, yanna gaaˈmine xiinxallate sharrammeemmoha ikkiro halaale naandeemmota leellinsheemmo.—Far. 1:1-3.

17. Halaalunni heeˈrate yaa mayyaate? (Yaiqoobi 1:25)

¹⁷ Hige halaale xiinxalla calla ikkitannokkita anfoommo. Woˈma horo afiˈrate halaalunni heeˈra yaano ronsoommore loosu aana hosiisa hasiissannonke. Halaalu addu hagiirre afiˈneemmo gede kaaˈlannonkehu hatto assinummoro callaati. (Yaiqoobi 1:25 nabbawi.) Halaalu giddo heeˈnoommota buuxiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Mittu rodii, loosu aana hosiinsanni heeˈnoommori maatironna woyyeessiˈra hasiissannonkeri maatiro afate, ninkeneeto layiˈra hasiissaanketa coyiˈrino. Soqqamaasinchu Phaawuloosi tenne daafira kulanni togo yiino: “Kulloonninke garinni heeˈnoommowiinni alba hinge qaanfo.”—Fil. 3:16.

18. ‘Halaalunni heeˈrate’ dandiinummore baala assineemmohu mayiraati?

¹⁸ Hanni ‘halaalunni heeˈrate’ dandiinummore baala assinummoro afiˈneemmo horo hendo! Hatto assineemmoha ikkiro uminke heeshsho woyyaabbannoha calla ikkikkinni, Yihowanna ammanate roduuwinkeno hagiidhitanno gede assineemmo. (Law. 27:11; 3 Yoh. 3) Halaale banxeemmonna halaalunni heeˈneemmo gede assannonkehu qaru coyi konneeti.