1. Yooseefira iillinosi fonqoli maati? Isi ma assiyya?

 YAIQOOBI beetti Yooseefira buutote fonqoli iillinosi. Iso mootichisi Phoxifaari minaama “Ane ledo goxi” yitinosi. Yooseefi ise yitinosire giwino. Xaa yannara mittu manchi, ‘Yooseefi tennera maahoyye yaa giwinohu mayiraati?’ yee hedara dandaanno. Phoxifaari qaete dino. Hakkiino sae Yooseefi hakko mini giddo borojjichoho; tini mancho ise yitinota giwiro qarra iillishshasira dandiitanno. Ledose fooranno gede ise barru baala wotto wortusirono Yooseefi giwino. Mayira? Isi togo yiino: “Maganu albaanni tenne jawa bunshenna konne cubbo hiitto asse looseemmo?”—Kal. 39:7-12.

2. Yooseefi foorre Maganu albaanni cubbo ikkitinota afinohu hiittoonniiti?

² Yooseefi Maganisi foorre ‘jawa bunshe’ gede asse laˈˈannota afinohu hiittoonniiti? “Foortinoonte” yee xawise kulannoha Muse Seera borreessinoonnihu lamu xibbi diri gedensaanniiti. (Ful. 20:14) Ikkirono Yooseefi Yihowa seekke afino daafira, Isi foorre baxannokkita afino. Lawishshaho Yooseefi, Yihowa adhama xintinohu mittu manchinna mancho mereero calla ikkinota afinoti dihuluullissannote. Qoleno isi Yihowa lame hige ahaahesi Saarara minaannisera ammanantannokki gede assanno fonqoli iillise yannara agarinose gara macciishshino. Yisihaaqi minaama Ribiqarano hattoo qarri iillise yannara Yihowa agarinose. (Kal. 2:24; 12:14-20; 20:2-7; 26:6-11) Yooseefi tenne hiincasi Maganu albaanni gara ikkinorinna gara ikkinokkiri maatiro bade afanno gede kaaˈlitinosi. Yooseefi Maganosi Yihowa baxanno daafira Yihowaha keeraancho seerano baxino; hattono konne seera agadhate murciˈrino.

3. Konni birxichira maa xiinxallineemmo?

³ Atina keeraanchimma baxatto? Baxattoti dihuluullissannote. Kayinni baalunku guuntete xeˈne noonkere ikkinoommo  daafira qoropha hoongummoro garanna gara ikkinokkiri daafira tenne alame lawishsha harunsinammora dandiineemmo. (Isa. 5:20; Rom. 12:2) Hakko daafira keeraanchimmate yaa mayyaateronna keeraanchimma baxa kaaˈlitannonke gara xiinxallineemmo. Hakkiinni albinni roore Yihowa seera banxeemmo gede kaaˈlannonkeha sase coye laˈneemmo.

4. Keeraanchimmate yaa mayyaa diˈˈikkitino?

⁴ Alamete aana lowo manni naaxxanno, woloota mishanno hattono wolootunni roore keeraano ikkinohu gede asse hedanno. Maganu kayinni togoo akatta dibaxanno. Yesuusi uullate noo yannara, hakka waro noori ammaˈnote massagaano keeraanchimmate daafira uminsa seera fushshitannohura rufinonsa. (Ros. 7:16; Luq. 16:15) Yihowa albaanni gara ikkinore assanno manchi wolootunni roore keeraancho ikkinohu gede asse horonta dihedanno.

5. Qullaawu Maxaafi kulanno garinni keeraanchimmate yaa mayyaate? Lawishsha kuli.

⁵ Keeraanchimma baxisanno akataati. Haranchunni keeraanchimmate yaa Maganu Yihowa albaanni gara ikkinore assate yaate. Qullaawu Maxaafi giddo “keeraanchimma” yine tirroonni qaali, Yihowa biddishshi garinni heeˈra yitanno tiro afiˈrinoho. Lawishshaho Yihowa daddalaasine ‘halaalaancho keenaasincho’ horoonsidhanno gede kulinonsa. (Mar. 25:15) Hundiha Ibiraawootu afiiha “halaalaancho” yine tirroonni qaale “keeraancho” yineno tira dandiinanni. Hakko daafira Maganu albaanni keeraancho ikka hasiˈranno Kiristaanchi, daddaˈlanno woyite woˈmunni woˈma halaalaancho ikka hasiissannosi. Qoleno keeraanchu manchi taashsho baxanno; isi manna miincannita dibaxanno. Hattono keeraanchu manchi “woˈmante doogonni” Yihowa hagiirsiisa hasiˈranno daafira mitto coye doodhanno woyite seekke hedanno.—Qol. 1:10.

6. Garanna gara ikkinokkiri daafira Yihowa fushshino seera addaxxa dandiineemmohu mayiraati? (Isayaasi 55:8, 9)

⁶ Qullaawu Maxaafi Yihowa keeraanchimmate Buicho ikkinota kulanno. Hakko daafira iso ‘halaalaanchu qanchi’ [“keeraanchimmate qae” NW] gede assine kulloonni. (Erm. 50:7) Yihowa Kalaqaancho ikkino daafira gara ikkinorinna gara ikkinokkiri daafira seera fushsha dandaannohu iso callaati. Ninke guuntete xeˈne noonkereetinna cubbaataammaho; Yihowa kayinni guutaho; hakko daafira isira garanna gara ikkinokkiri daafira noosi lao ninketewiinni lowo geeshsha baxxitinote. (Law. 14:12; Isayaasi 55:8, 9 nabbawi.) Ikkirono Maganu daninni kalaqammoommo daafira isi fushshinohu keeraanchu seeri garinni heeˈra dandiineemmo. (Kal. 1:27) Hattono isi seeri garinni heeˈra banxeemmo. Anninkera noonke baxilli isi lawishsha harunsate dandiinummore baala assineemmo gede kakkayisannoke.—Efe. 5:1.

7. Addaxxinanni biddishshi hasiisannonkehu mayiraati? Lawishsha kuli.

⁷ Garanna gara ikkinokkiri daafira Yihowa fushshino seera harunsa kaaˈlitannonke. Togo yineemmohu mayiraati? Hanni akimootu manna akkantanno woyite harunsa hasiissannonsa biddishsha harunsa hoogguro mayi kalaqamannoro hedi. Dhiwaminohu mitu manni reyara dandaanno. Addanko addaxxinanni biddishsha harunsa agarooshshe ikkitanno. Hatteente gede Maganu garanna gara ikkinokkiri daafira fushshino biddishshi agarooshshe ikkannonke.

8. Gara ikkinore assitannori afidhanno atooti maati?

⁸ Yihowa isi fushshino seeri garinni heeˈrate sharrantannore maassiˈranno. Isi togo yee  qaale eino: “Keeraano baatto ragidhanno; ise aanano hegerera heedhanno.” (Far. 37:29) Hanni tenne hedi: Baalunku manni Yihowa seera harunsanno woyite mittimma, keerunna hagiirru heeˈranno. Yihowa hattoo heeshsho heeˈrattora hasiˈranno. Ninke mittu mittunku keeraanchimma banxeemmo gede assannohu ikkadu korkaati noonke! Ikkina konne akata albinni roore baxa dandiineemmohu hiittoonniiti? Hanni assa dandiineemmoha sase coye laˈno.

9. Keeraanchimma banxeemmo gede kaaˈlannonkeri maati?

⁹ Umihunni, Seera fushshinoha baxxe. Keeraanchimma baxate, garanna gara ikkinokkiri daafira seera fushshinoha baxa hasiissannonke. Yihowa banxummo kiiro albinni roore isi fushshinohu keeraanchu biddishshi garinni heeˈra hasiˈneemmo. Lawishshaho Addaaminna Heewani Yihowa baxxoommero isi seerira hajajama horo qarra diˈˈikkitannonsa.—Kal. 3:1-6, 16-19.

10. Abirihaami albinni roore Yihowa hedo afate maa assino?

¹⁰ Ninke Addaaminna Heewani loossino gedee soˈro loosa dihasiˈneemmo. Yihowa daafira agurrummokki ronseemmoha, akattasi naandeemmohanna isi hedo afate woˈnaalleemmoha ikkiro insate gedee soˈro loosa abbitanno qarrinni ganteemmo. Qoleno Yihowara noonke baxilli lexxanno. Hanni Abirihaami lawishsha laˈno. Isi Yihowa addinta baxanno. Yihowa murino coyi leella hoogisi woyite nafa isi difinqilino. Hatteentenni isi Yihowa seekke afate woˈnaalino. Lawishshaho Yihowa Soddoomanna Gomoora hunate murciˈrinota afiti Abirihaami umi qara, “gobba baalate gashshaanchi” keeraano cubbaataammu ledo hunanno yee waajjino. Abirihaami kuni ikkaakki coyeeti yee hedino; hakko daafira isi shaqqillunni, Yihowa duucha xaˈmo xaˈmino. Yihowano cince xaˈmosira dawaro qolinosi. Jeefote Abirihaami Yihowa mittu mittunku manchi wodana laˈˈannotanna Isi horonta keeraano cubbaataammu ledo qorichishannokkita wodanchino.—Kal. 18:20-32.

11. Abirihaami Yihowa baxannotanna addaxxannota leellishinohu hiittoonniiti?

¹¹ Abirihaami Soddoomunna Gomooru katami daafira Yihowa ledo hasaawino hasaawi lowo geeshsha kaaˈlinosi. Isi Annasi albinni roore baxinotinna ayirrisinoti dihuluullissannote. Lowo diri gedensaanni Abirihaamira Yihowa addaxxannota leellisha qarra ikkitanno gede assanno fonqoli iillinosi. Yihowa isi baxanno beettosi Yisihaaqi kakkalo asse shiqishanno gede kulinosi. Xa kayinni Abirihaami Maganosi seekke afino daafira iso mitte xaˈmono dixaˈmino. Abirihaami Yihowa assi yiinosire assate kaino. Ikkirono isi Yisihaaqi kakkalo asse shiqishate qixxaawi woyite mageeshshi geeshsha dadillinoro heda dandiineemmo! Abirihaami Yihowa daafira afino coye seekke hedinoti dihuluullissannote. Isi Yihowa horonta gara ikkinokkire assannokkita afino. Soqqamaasinchu Phaawuloosi yiino garinni Abirihaami Yihowa muxxe beettosi Yisihaaqi reyotenni kayisa dandaannota afino. (Ibi. 11:17-19) Qoleno Yihowa, Yisihaaqi mitte gosara anna ikkannota kule qaale eino; ikkirono hatte yannara Yisihaaqi ooso diˈˈilino. Abirihaami Yihowa baxino; hakko daafira Annisi gara ikkinore assannota addaxxino. Coyi shota ikka hoogirono ammana Abirihaami hajajamanno gede kakkayissinosi.—Kal. 22:1-12.

12. Abirihaami lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? (Faarso 73:28)

¹² Abirihaami lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? Isi gede ninkeno Yihowa  daafira agurrummokkinni rosa hasiissannonke. Hatto assinummoro albinni roore Yihowawa shinqeemmo hattono isira noonke baxilli lexxanno. (Faarso 73:28 nabbawi.) Tiiˈˈinke qajeelanno daafira Yihowa hedo maatiro anfeemmo. (Ibi. 5:14) Tini qolte gara ikkinokkire assineemmo gede xixxiimbanninke woyite qeelammeemmokki gede kaaˈlitannonke. Annanke dadillisannohanna isi ledo noonke jaalooma hunara dandaannoha aye coyeno assate nafa dihendeemmo. Ikkina keeraanchimma banxeemmota leellishate wolere maa assa dandiineemmo?

13. Keeraanchimma harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? (Lawishsha 15:9)

¹³ Layinkihunni, barru barrunkunni keeraanchimma baxxinannita leellishannore asse. Bisonke kaajjishiˈrate ganyine ispoorte loosa hasiissannonte gede, Yihowaha keeraanchimmate seera baxateno sharrama hasiissannonke. Barru barrunku tenne assa qarra diˈˈikkitannonke. Yihowa quwa disaˈˈannoho; isi horo assa dandiineemmokkire assinammora dihasiˈranno. (Far. 103:14) Isi “danchummate [“keeraanchimmate” NW] hoode haˈrannoha” baxannota buuxisinonke. (Lawishsha 15:9 nabbawi.) Yihowara soqqamate mitte mixo fushshiˈnoommoha ikkiro hattee mixonke wonshiˈrate sharrammeemmo. Keeraanchimma harunsateno hatto assa hasiissannonke. Qoleno Yihowa keeraanchimma harunsate yannate kiiro sharrammeemmo woyite cince kaaˈlannonke.—Far. 84:5, 7.

14. ‘Keeraanchimmanniti gagasu uddano’ maati? Hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁴ Yihowa gara ikkinore assa duha ikkitinokkita shaqqillunni kulinonke. (1 Yoh. 5:3) Isinni gara ikkinore assa barru baala agarooshshe ikkitannonke. Hanni soqqamaasinchu Phaawuloosi kulinoha ayyaanaamittenniha olu uduunne qaango. (Efe. 6:14-18) Olamaanchu wodana agarannohu hiikkonne olu uduunnichooti? ‘Gagasu uddanooti’ yaano keeraancho Yihowa biddishshaati. Gagasu uddano olamaanchu wodana agartannonte gede, Yihowahu keeraanchu biddishshi lawishshu wodananke yaano giddoyidi ayimmanke agaranno. Hakko daafira olu uduunniˈne giddo  keeraanchimmanniti gagasu uddano nooˈnetanna teˈee buuxidhe!—Law. 4:23.

15. Keeraanchimmannita gagasu uddano uddiˈra dandaattohu hiittoonniiti?

¹⁵ Keeraanchimmannita gagasu uddano uddiˈra dandaattohu hiittoonniiti? Barru barrunku assatto coye lainohunni Yihowa maa assattoro hasiˈrannoro hedde tenne assa dandaatto. Maa coyiˈrattoro, hiittoo muuziiqa macciishshattoro, hiittoo boohaarsha boohaarattoro woy hiittoo maxaafa nabbawattoro doodhattora albaanni ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Wodaniˈya giddora eara doodheemmo coyi hiittooho? Kuni coyi Yihowa fajjo ledo sumuu yaannohonso Yihowa albaanni keeraancho ikkinokki coye lawishshaho foorre, finqille, hafuurrenna meessaneeto calla banxanni gede assannoho?’ (Fil. 4:8) Assatto coyi Yihowa fajjo ledo sumuu yaannoha ikkiro, Yihowahu keeraanchu biddishshi wodanakki agarannohe gede assidhanni nootto.

16-17. Isayaasi 48:18 hegerera Yihowahu keeraanchu biddishshi garinni heeˈra dandiineemmota buuxissannonkehu hiittoonniiti?

¹⁶ Barru barrunku hattono diru dirunku Yihowahu keeraanchu biddishshi garinni heeˈra dandeemmo ikka yite huluullante egennootto? Hanni Yihowa Isayaasi 48:18 kulino lawishsha laˈno. (Qummeeshsha nabbawi.) Yihowa ‘keeraanchimmanke baaru dambali gede’ ikkitannota kulinonke. Hanni halaˈladu baari qaccera uurrite dambalu uurrikkinni daanna laˈanni nootto yine hendo. Hakkiicho heedhe kuni dambali barrunni mitto barra iimi uullanni kae uurranno yite yaadattoni? Diyaadatto! Kuni dambali lowo kume diro heeˈrinotanna albillitteno heeˈrannota afootto.

¹⁷ Keeraanchimmakkino hakkunni baaru dambali gede ikka dandiitanno! Hiittoonni? Mitto coye assattora albaanni balaxxe Yihowa maa assattora hasiˈrannoro hedi. Hakkiinni hakko coye assi. Assatto coyi shaaˈˈa ikka hoogirono baxillaanchu Annikki barru baala isihu keeraanchu biddishshi ledo sumuu yaanno garinni heeˈratto gede woˈmanka woyite kaaˈlannohe.—Isa. 40:29-31.

18. Uminke biddishshi garinni wolootaho yoo yaa qoropha hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁸ Sayikkihunni, yoo Yihowara agurre. Yihowahu keeraanchu biddishshi garinni heeˈrate sharrammeemmo woyite, wolootaho yoo yineemmokki gedenna insanni roore keeraano ikkinoommohu gede assine hendeemmokki gede qoropha hasiissannonke. Hatteentenni uminke biddishshi garinni wolootaho yoo yaate silxaane noonkekki daafira woloota woffi assine laˈˈa agurre “gobba baalate gashshaanchi” woy Daanyi Yihowa ikkinota qaango. (Kal. 18:25) Yihowa wolootaho yoo yaate silxaane diuyinonke. Isinni Yesuusi, “Kiˈnera yoo yinanniˈnekki gede, kiˈneno woleho yoo yitinoonte” yee hajajino.—Mat. 7:1. *

19. Yooseefi Yihowa yoo addaxxannota leellishinohu hiittoonniiti?

¹⁹ Hanni lende keeraanchu manchi Yooseefi lawishsha laˈno. Isi wolootu lowo geeshsha miiccinosiha ikkiro nafa insara yoo diyiino. Iso roduuwisi beebba assidhinosi, borojjimmate hirtinosi hattono Yooseefi reyino yite annansa ammansiissino. Lowo diri gedensaanni Yooseefi galagale maatesi ledo xaadino. Xa Yooseefi wolqaataamo gashshaancho ikkino daafira roduuwisira kaajjado yoo yaanna insa rabbisiˈra dandaanno. Yooseefi roduuwi assitino bunshera addinta maaro eˈinoha ikkirono insa isi hatto assannonke yite waajjitino. Yooseefi  kayinni, “Waajjitinoonte! Bado qolammora ani Magano diˈˈikkoommo!” yee jawaachishinonsa. (Kal. 37:18-20, 27, 28, 31-35; 50:15-21) Yooseefi umosi heeshshi asse yoo Yihowara agurino.

20-21. Wolootunni roore keeraano ikkinoommohu gede assine heda qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti?

²⁰ Ninkeno Yooseefi gede yoo Yihowara agurreemmo. Lawishshaho roduuwinke mitto coye assitanno gede kakkayisinonsari maatiro anfoommohu gede assine heda dihasiissannonke. Mannu wodanita afa didandiineemmo; “wodanu muˈra [laˈˈannohu]” Yihowa callaati. (Law. 16:2) Isi budinsanna lophino gari addi addiha ikkirono baalunku gari manna baxanno. Qoleno Yihowa ‘wodana halaˈlineemmo’ gede jawaachishinonke. (2 Qor. 6:13) Ayyaanaamittete maatenke baala banxeemmonsa ikkinnina yoo diyineemmonsa.

²¹ Togo yaa qole Yihowa Farciˈraasine ikkinokki mannirano yoo diyineemmo yaate. (1 Xim. 2:3, 4) Yihowa Farciˈraasincho ikkinokki fiixakki “Isi horonta halaalu minira didaanno” yite yoo yite egennootto? Hatto yaa digaraho. Tini booˈnatenna wolootunni roore keeraano ikkinoonnihu gede assine hedate. Yihowa xaa geeshsha “gobba baalate noo manni” maaro eanno faro fane no. (Soq. 17:30) Wolootunni roore keeraano ikkinoonnihu gede assine heda Yihowa albaanni keeraanchimma ikkitinokkita woˈmanka woyite qaango.

22. Keeraanchimma baxate murciˈroottohu mayiraati?

²² Yihowaha keeraancho biddishsha baxanke hagiirraammanna wolootaho dancha lawishsha ikkineemmo gede assitannonke; tini qolte wolootu ninkewanna Yihowawa shiqqanno gede assitanno. ‘Keeraanchimmate daafira hudiˈranna gooˈra’ horo agurroonke. (Mat. 5:6) Yihowa assitinannire laˈˈannotanna gara ikkinore assate sharrantinanni woyite woˈmanka woyite hagiidhannota huluullantinoonte. Tenne alamera noo manni keeraanchimmatewiinni roore xeertiˈranni haˈrirono, kiˈne kayi hexxo mudhitinoonte! Yihowa “halaalaancho manna [baxannota]” woˈmanka woyite qaango.—Far. 146:8.