1. Baabiloonootu masaalaancho Daanieeli dhagge assidhinohu mayiraati?

 BAABILOONOOTU Daanieeli gobbasinni qafadde haadhe hadhu yannara isi wedellichaho. Kayinni qafadde haadhe hadhusiri Daanieeli dhagge assidhinoti dihuluullissannote. Insa “aaniido” yaano Daanieeli ‘guutanna dana xuma’ ikkinota hattono ayirrado maatenni ilaminota affino. (1 Sam. 16:7) Hakko daafira insa Daanieeli mootete mine soqqamanno gede qajeelsitinosi.—Dan. 1:3, 4, 6.

2. Yihowa Daanieeli ma garinni laꞌꞌanno? (Hiziqeeli 14:14)

² Yihowa Daanieeli baxinosihu danasinna mootete mini giddo noosi qoosso lae ikkikkinni, kuni wedellichi Isira ammanaminoha ikka doodhino daafiraati. Isinni Yihowa Daanieeli, Nohinna Iyyoobi ledo qummi assi woyite Daanieelira 20 diri ballalla ikkannosi; Nohinna Iyyoobi Yihowara lowo diro ammanante soqqantinoreeti. (Kal. 5:32; 6:9, 10; Iyo. 42:16, 17; Hiziqeeli 14:14 nabbawi.) Daanieeli seedanna dhagge ikkitanno heeshsho heeꞌrino; Yihowano iso heeshshosi diro woꞌma baxinosi.—Dan. 10:11, 19.

3. Konni birxichira maa ronseemmo?

³ Konni birxichira, Yihowa Daanieeli baxannosi gede assinoha lame akata xiinxallineemmo. Umo, Daanieeli tenne akatta leellishinohu hiitte yannaraatiro ronseemmo. Hakkiinni isira tini akatta heedhannosi gede kaaꞌlinosiri maatiro laꞌneemmo. Jeefote, ninke isi lawishsha harunsa dandiineemmohu ma garinniitiro ronseemmo. Konne birxicho wedella hende qixxeessinoonniha ikkirono, ninke baalunku Daanieeli lawishshinni rosa dandiineemmo.

4. Daanieeli worba ikkinota leellishinohu hiittoonniiti? Lawishsha kuli.

⁴ Worbu manchi waajjara dandaanno; ikkirono togoo manchi waajje gara ikkinore assa diaguranno. Daanieeli lowo geeshsha worba wedellichaati. Hanni isi worba ikkasi leellishinota lame yanna laꞌno. Umo worba ikkasi leellishinohu Baabiloonootu Yerusaalame huntuhunni lamu diri gedensaanni ikkikki digatino. Baabiloonete Moote Naabukadanatsoori mitte jawa misile haaqeetenni laino; tini haaqee lowo geeshsha waajjishshannote. Isi  haaqiiꞌrino haaqeenna tirose kula hoogguro hayyoolle baalanta shaannota kule waajjishiishino; hatto ikkiro Daanieelino shinanni yaate. (Dan. 2:3-5) Daanieeli rahe mittore assa hasiissinosi; hatto ikka hoogiro lowo manna shinanni. Isi “hakkawoyintenni eꞌꞌe haaqee tirate shiima yanna uyinannisi gede moote [huucciꞌrino].” (Dan. 2:16) Tenne assate worba ikkanna ammana hasiissanno. Qullaawu Maxaafi Daanieeli hakkuyira albaanni haaqee tire egenninota dikulanno. Isi jaallasi Sidiraaqi, Misaaqinna Abidinaago b “gordu Magani marare maaxamino coye xawisansara huuccidhanno gede” kulinonsa. (Dan. 2:18) Yihowano huuccattonsara dawaro qolino. Maganu kaaꞌlinosi daafira Daanieeli Naabukadanatsoori haaqiiꞌrino haaqee tiro kulino. Daanieelinna jaallasino dishinoonni.

5. Daanieeli worba ikkinota leellisha hasiissinositi wole yanna hiittenneeti?

⁵ Daanieeli, moote jawa misile daafira haaqiiꞌrino haaqee tirihunni boode yanna gedensaanni xaano worba ikka hasiissinosi. Naabukadanatsoori wole waajjishshanno haaqee haaqiiꞌrino. Isi haaqeetenni mitte jawa haqqicho laino. Daanieeli worbimmatenni haaqeete tiro mootete xawise kulino; wole agurina isi moote macharaarannotanna mite yanna geeshsha zuufaanesinni hoꞌlannota kulino. (Dan. 4:25) Moote tini ganote yee hedaranna Daanieeli shinanni gede assara dandaanno. Ikkirono Daanieeli worba ikkinota leellishino hattono mootete haaqeete tiro xawise kulino.

6. Daanieeli worba ikkanno gede kaaꞌlinosiri maa ikkara dandaanno?

⁶ Daanieeli heeshshosi diro woꞌma worba ikkanno gede kaaꞌlinosiri maa ikkara dandaanno? Daanieeli wedellichu noo yannara amasinna annisi lawishshinni rosinoti dihuluullissannote. Insa Yihowa Israeelete uyino biddishshira hajajantino; hattono qaaqqinsara Maganu Seera rosiissino. (Mar. 6:6-9) Daanieeli Tonne Hajajo calla ikkikkinni, Seeru kulannoha mitto mittonka coye lawishshaho Israeele ittannonna ittannokki sagale daafira seekke afino. c (Lew. 11:4-8; Dan. 1:8, 11-13) Qoleno Daanieeli Maganu  manni xaggenna insa Yihowara hajajama gibbuta mayi iillinonsaro afino. (Dan. 9:10, 11) Daanieelira heeshshosi diro woꞌma iillinosiri, Yihowanna wolqaataame sokkaasinesi kaaꞌlitanni noosita buuxanno gede assinosi.—Dan. 2:19-24; 10:12, 18, 19.

7. Daanieeli worba ikkanno gede kaaꞌlinosiri woluri maati? (Misileno lai.)

⁷ Lawishshaho Daanieeli Maganu masaalaano borreessitinore xiinxallino; tenne masaalo giddo mitte Ermiyaasi borreessinote. Daanieeli tenne masaalo xiinxalle gedensoonni, Baabiloonete seeda yanna qafadame keeshshinohu Yihudu manni keere fulanno yanna gambissinota wodanchino. (Dan. 9:2) Daanieeli Qullaawu Maxaafi masaalo woꞌmitanna laꞌꞌasi Yihowa albinni roore addaxxanno gede assitinositi dihuluullissannote; Magano seekkite addaxxitannori qolte lowo geeshsha worbuulle ikka dandiitanno. (Roomu Sokka 8:31, 32, 37-39 ledo heewisiisi.) Baalunkunni roore Daanieeli iimi Annisiwa ganye huucciꞌranno. (Dan. 6:10) Isi cubbisira maaro eino; hattono giddosita fushshe Yihowara hasaaphino. Qoleno isi kaaꞌlannosi gede Yihowa huucciꞌrino. (Dan. 9:4, 5, 19) Daanieeli ninke gedee mancho ikkino daafira worbimma adhe ilaminota diꞌꞌikkitino. Hatteentenni isi xiinxalle, huuccatto assiꞌrenna Yihowa addaxxe kuni akati heeꞌrannosi gede assiꞌrino.

8. Worbuulle ikka dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁸ Worbuulle ikkate maa assa hasiissannonke? Annuwinkenna amuuwinke worbuulle ikkineemmo gede jawaachishshankera dandiitanno; kayinni kuni akati raggetenni afiꞌnanniha diꞌꞌikkino. Worba ikka haaro dandoo rosate gedeeti. Mitte dandoo rosa dandiinanniti mitte doogo rosiisaanchu assannore seekkine laꞌꞌatenna isi lawishsha harunsate. Ninkeno worbuulle ikkate wolootu konne akata leellishshanno gara seekkine laꞌꞌanna insa lawishsha harunsa dandiineemmo. Ikkina Daanieeli lawishshinni maa ronsoommo? Ninkeno isi gede Maganu Qaale seekkine xiinxalla hasiissannonke. Woꞌmanka woyite giddonketa Yihowara fanne hasaaphine isi ledo muli jaalooma kalaqiꞌra hasiissannonke. Isi woꞌmanka woyite kaaꞌlanni noonketa ammanne iso addaxxa hasiissannonke. Hatto assinummoro, ammananke fonqolannori tuncu yaannonke woyite worbuulle ikkineemmo.

9. Worbuulle ikkinummoro afiꞌneemmo horo maati?

⁹ Worbuulle ikkinummoro duuchu garinni horo afiꞌneemmo. Hanni Beeni yinanni rodii woꞌnaalsha laꞌno. Jarmanete isi rosanno rosi mine, baalunkuri dayinohu suutu soorronniiti hattono Qullaawu Maxaafi kalaqamu daafira kulannori adda diꞌꞌikkino yine rosiinsanni. Mitto barra Beeni kifilete rosaanote albaanni fule heeshsho dagginohu kalaqanteeti yee ammanannohu mayiraatiro kulanno gede faro uyinisi. Isi worbimmatenni ammanasi daafira xawise kulino. Tini mayi guma abbituyya? Beeni togo yiino: “Rosiisaanchu seekke macciishshino; hattono hedoꞌya xawisate qixxeessiꞌroommo woraqata attame kifilete noo rosaano baalantera uyino.” Beeni ledo rossanno ooso ma assituyya? Beeni togo yiino: “Insa ani coyiꞌroommore macciishshitino; hattono naaddannoeta kultinoe.” Beeni woꞌnaalshi leellishannonte gede worba ikka wolootu ayirrissannonke gede assitanno. Qoleno suwashshu wodani noonsa manni Yihowawa daanno gede assitara dandiitanno. Addanko, worbuulle ikka hasiꞌneemmo gede assannonkehu ikkadu korkaati no.

10. Ammanamate yaa mayyaate?

¹⁰ Qullaawu Maxaafi giddo “ammanama” woy “ammanamino baxille” kulate horoonsiꞌnoonniti Ibiraawootu afii yaatto duucha woyite Maganu soqqamaanosira leellishanno baxille kultannote. Konne qaale Maganu manni mimmitoho leellishanno baxille kulateno horoonsiꞌnoonni. (2 Sam. 9:6, 7) Galle honsanni albinni roore ammanammoommore  ikka dandiineemmo. Hanni Daanieeli xagge tenne leellishshannohu hiittoonniitiro laꞌno.

11. Daanieelira geedhimmasi yannara ammanama qarra ikkitannosi gede assannohu hiikku fonqoli iillinosi? (Aaniidi qoolira noo misile lai.)

¹¹ Daanieelira heeshshosi diro woꞌma Yihowara ammanama qarra ikkitannosi gede assanno fonqoli iillinosi. Kayinni isira roore buutote fonqoli iillinosihu 90 diro saꞌꞌannosi yannaraati. Hatte yannara Meedooninna Faarsi manni Baabiloonoota qafade no; qoleno gashshe noo moote Daariyoosiiti. Mootete mini gashshaanono Daanieeli dibaxxanno; hattono isi magansiꞌranno Magano diayirrissanno. Hakko daafira insa Daanieeli shaate gano gantino. Insa Daanieeli ammanamannohu Maganisiraatironso mooteteetiro fonqole laꞌꞌate lallawa lallambanni gede assitino. Daanieeli mootete ammanaminotanna wolootu ledo sumuu yiinota leellishate 30 barra calla Yihowa huucciꞌra agura hasiissannosi. Isi kayinni Yihowara ammaname heeꞌrate murciꞌrino. Hakko daafira iso doobbiyu balera tungoonni. Yihowa Daanieeli doobbiyu afiinni gatise ammanamasira baꞌraasinosi. (Dan. 6:12-15, 20-22) Daanieeli gede Yihowara ammanamme heeꞌra dandiineemmohu hiittoonniiti?

12. Daanieeli Yihowara ammaname heeꞌrinohu hiittoonniiti?

¹² Aleenni laꞌnummonte gede Yihowara ammaname heeꞌrate iso lubbora baxa hasiissannonke. Daanieeli iimi Annasi lubbora baxanno daafira Isira ammaname heeꞌrino. Daanieeli togoo baxilli heeꞌrannosi gede assiꞌrinohu Yihowa akatta daafiranna Isi tenne akatta leellishino gara seekke hiincinohura ikkinoti dihuluullissannote. (Dan. 9:4) Qoleno Daanieeli Yihowa isiranna mannisira assinoha dancha coye baala hiince galatu noosita leellishino.—Dan. 2:20-23; 9:15, 16.

13. (a) Wedellaho ammanama qarra ikkitannonsa gede assannohu hiikku fonqoli tuncu yaannonsa? Lawishsha kuli. (Misileno lai.) (b) Viidiyo leellishshannonte gede, mittu manchi ‘Yihowa Farciꞌraasine labbaahu labbaahu ledo woy meyati meyate ledo adhantanno gede fajjitanno?’ yee xaꞌmihero mayite qolatto?

¹³ Daanieelinte gede xaa yannara noo wedellooti Yihowanna biddishshasi ayirrisannokki manni batiꞌrino alamera heedhanno. Kuni manni insatenni baxxitino ammaꞌno woy hedo noonsa manna giwanno. Wole agurina mitootu, wedellu Yihowara ammanantannokki gede assate woꞌnaaltanno. Hanni lawishshaho Awustiraaliyaho heeꞌrannohu Gireemi yinannihu wedellichu rodiira mayi tuncu yiinosiro laꞌno. Isi layinki  dirimi roso rosanni heeꞌreenna fonqolo ikkannori tuncu yiinosi. Rosiisaancho, “Mittu jaaliꞌne ani labbaahu ledo adhameemmo yiiꞌnero mayitine qoltinanni?” yite rosaano xaꞌmitino. Hakkiinni rosiisaancho, labbaahu labbaahu ledo adhama qarra diafidhino yitanno rosaano mitto widoonni uurritanno gede, tini digaraho yitannori kayinni wole widoonni uurritanno gede kultu. Gireemi togo yiino: “Anenna Yihowa Farciꞌraasincho ikkino jaalaꞌya agurranna kifilete giddo noo rosaano baala labbaahu labbaahu ledo adhama qarra diafidhino yitanno rosaano widoonni uurritino.” Hakkiinni aane ikkinori Gireemi Yihowara ammanama qarra ikkitannosi gede assannoreeti. Isi togo yiino: “Hakkiinni aanchine mitte saate woꞌma ronsummo woyite rosaano wole agurina rosiisaancho qacifattinonke hattono xontinonke. Wodanaaꞌme hattono ammansiisanno garinni coyiꞌre ammanaꞌyara gaaramate danduummore baala assoommoha ikkirono insa ani coyiꞌroommore horo dimacciishshitino.” Tini Gireemira mayi macciishshamannosi gede assitino? Isi togo yiino: “Ledoꞌya rossannori xontinoe daafira dadilloommo; kayinni ammanaꞌyara gaaramoommohuranna Yihowara ammanamoommo daafira lowo geeshsha hagiidhoommo.” d

14. Yihowara ammanamme heeꞌra dandiineemmoti mitte doogo hiittenneeti?

¹⁴ Ninkeno Daanieeli gede Yihowa lubbora banxeemmoha ikkiro, Isira ammanamme heeꞌra dandiineemmo. Yihowa akatta daafira seekkine xiinxalline isira noonke baxilli lexxanno gede assiꞌra dandiineemmo. Lawishshaho isi kalaqinori daafira xiinxalla dandiineemmo. (Rom. 1:20) Albinni roore Yihowa baxanna ayirrisa hasiꞌrattoha ikkiro, “Kalaqinohu No?” yaannoha aante aantete fulanno birxicho nabbawa woy viidiyubba laꞌꞌa dandaatto. Qoleno Heeshsho Dagginohu Kalaqanteeti? (Amaaru Afoo) yitannotanna Heeshshote Kaima—Dawaronsa Afa Hasiissannota Onte Xaꞌmuwa yitanno biroshere nabbawa dandaatto. Hanni Denimaarkete heedhannoti Isteri yinanniti wedellitte rodoo kuri borruwa daafira mayitinoro laꞌno; ise togo yitino: “Tenne borrora kulloonniri ammansiisannoreeti. Kuri birosherubba giddo mayine ammana hasiissannonkero dikulloonni; tini borro kaaꞌlitanno mashalaqqe kultanno, maa assa hasiissannonkero doodhineemmori kayinni ninkeeti.” Aleenni kullihu Beeni togo yiino: “Tini borro ammana kaajjishshannote. Heeshsho kalaqinohu Magano ikkinota buuxeemmo gede assitinoe.” Atino tenne borro xiinxallittohu gedensaanni, aante noote Qullaawu Maxaafi hedora sumuu yaattoha ikkara dandaanno; qummeeshshu togo yaanno: “Mootichankenna Maganonke! Baalanka kalaqoottona, . . . atera ayirrinyu, guweenyunna wolqa ikkitohe!”—Aju. 4:11. e

15. Yihowa ledo muli jaalooma kalaqiꞌra dandiineemmoti wole doogo hiittenneeti?

¹⁵ Yihowa albinni roore baxa dandiineemmoti wole doogo Beettisi Yesuusi heeshsho daafira seekkine xiinxallate. Jarmanete heedhannoti Samiira yinanniti wedellitte rodoo hatto assitino. Ise, “Yesuusi heeshsho daafira xiinxalle Yihowa daafira roore afoomma” yitino. Ise shiima noo waro, Yihowa jaalase ikkannotanna baxannoseta huwata qarra ikkitinose. Kayinni Yesuusi daafira huwata qarra diꞌꞌikkitinose. Ise ledde, “Yesuusi huxuxxi yinikkinni shinqannihanna qaaqquulle baxannoha ikkinota afummati iso baxoomma” yitino. Ise Yesuusi daafira rossanni hadhuti albinni roore Yihowa afanna iso baxa dandiitino. Mayira? Ise togo yitino: “Yesuusi Annisi lawishsha guutu garinni harunsannota gale hose huwatoomma. Yesuusi gudisire Annisi gedeeho. Yesuusi uullara dayinohu  mittu korkaati, mannu ooso Yihowa seekkite affanno gede kaaꞌlate ikkinota huwatoomma.” (Yoh. 14:9) Yihowa ledo noohe jaaloomi kaajjara hasiꞌrittoro yanna gaaꞌmite Yesuusi daafira xiinxalla dandaatto. Hatto assittoro Yihowara noohe baxilli lexxanno; hattono isira albinni roore ammanamatto.

16. Ammanammoommore ikkinummoro afiꞌneemmo horo maati? (Faarso 18:25; Mikiyaasi 6:8)

¹⁶ Ammanammoommore ikkinummoro wolootu ledo kalaqiꞌnoommo jaaloomi geedonniha ikkanno. (Rut. 1:14-17) Qoleno Yihowara ammanammoommore ikkinummoro giddoyidi keere afiꞌneemmo. Korkaatuno isi ammanantinosirira ammanaminoha ikkannota kule qaale eino. (Faarso 18:25; Mikiyaasi 6:8, NW nabbawi. f) Hanni tenne hedi: Woꞌmanka Dandaanno Kalaqaanchi ninke ledo muli jaalooma kalaqiꞌrate maahoyye yiino! Isi ledo togoo jaalooma kalaqiꞌnummoro, qarru, giwannonke manni, wole agurina reyo nafa isiwiinni baddankera didandiitanno. (Dan. 12:13; Luq. 20:37, 38; Rom. 8:38, 39) Daanieeli lawishsha harunsanna Yihowara ammaname heeꞌra lowo geeshsha hasiissannote!

17-18. Daanieeli lawishshinni wolere maa rosa dandiineemmo?

¹⁷ Konni birxichira Daanieeli leellishinoha lame akatalla xiinxallinoommo. Kayinni isiwiinni ronseemmohu lowo rosi no. Lawishshaho Yihowa Daanieeli duucha hige ajuujanna haaqee laꞌꞌanno gede assinosi; qoleno tini ajuujanna haaqee afidhino tiro kulate dandoo uyinosi. Kuri masaalo giddo batinye konni albaanni woꞌmitino. Wole masaalo qolte albillitte ikkannohu mittu mittunku coyi daafira kultannote; tini masaalo uullate aana heeꞌrannohu baalunku manni afa hasiissannote.

¹⁸ Aananno birxichira Daanieeli borreessinote lame masaalo daafira xiinxallineemmo. Tenne masaalo tiro huwatanke, ninke baalunku ajuno akkaluno xaa yannara dancha doorsha doodhineemmo gede kaaꞌlitannonke. Qoleno tini masaalo albinni roore worbuullenna ammanammoommore ikkineemmo gede kaaꞌlitannonke daafira, albillitte iillannonke fonqolira xaanni qixxaawa dandiineemmo.