1. Qullaawu Maxaafi masaalo xiinxalla banxeemmo gede kaaꞌlannonkeri maati?

 BEENI yinannihu wedellichu rodii “Qullaawu Maxaafi masaalo xiinxalla baxeemmo” yiino. Atino baxattonso Qullaawu Maxaafi masaalo huwata qarrisannoha lawannohe? Qullaawu Maxaafi masaalo xiinxalla ceeꞌmishshannota labbahera nafa dandiitanno. Ikkirono, Yihowa Qaalisi giddo masaalo borreessinanni gede assinohu mayiraatiro rossanni haꞌritto kiiro, masaalo xiinxalla baxattora dandaatto.

2. Konni birxichira maa xiinxallineemmo?

² Konni birxichira Qullaawu Maxaafi masaalo xiinxalla hasiissannonkehu mayiraatiro calla ikkikkinni, ma garinni xiinxalla dandiineemmorono ronseemmo. Hakkiinni Daanieeli maxaafi giddo borreessinoonnita lame masaalo xiinxalline tenne masaalo huwatanke xaa yannara kaaꞌlitannonkehu hiittoonniitiro laꞌneemmo.

3. Qullaawu Maxaafi masalo huwatate maa assa hasiissannonke?

³ Qullaawu Maxaafi masaalo huwatate kaaꞌlo hasiissannonke. Hanni aane noo lawishsha laꞌno. Hanni hadhe egennoottokki bayicho daaꞌꞌatate haꞌrootto yine hendo; kayinni ledokki haꞌrinohu jaalikki konne bayicho seekke afino. Isi mamiicho heedhinoonnironna mitte mittenti doogo hiikkira massitannoro seekke afino. Jaalikki ledokki haꞌrate sumuu yiino daafira lowo geeshsha hagiidhattoti dihuluullissannote! Hatteente gede, Yihowa hiittenne yannara heeꞌnoommoronna albillitte hiittoo heeshsho heeꞌneemmoro seekke afino. Hakko daafira Qullaawu Maxaafi masaalo huwatate umonke heeshshi assine Yihowa kaaꞌlo xaꞌmiꞌra hasiissannonke.—Dan. 2:28; 2 Phe. 1:19, 20.

4. Yihowa Qaalisi giddo masaalo borreessiisinohu mayiraati? (Ermiyaasi 29:11) (Misileno lai.)

 ⁴ Mittu danchu anninte gede Yihowano oososi albillitte hagiirru noo heeshsho heedhara hasiꞌranno. (Ermiyaasi 29:11 nabbawi.) Mittu anni albillittete daafira afa didandaanno; Yihowa kayinni albillittete daafira mittoreno soꞌrikkinni kulankera dandaanno. Isi Qaalisi giddo masaalo borreessinanni gede assinohu albillitte ikkannohu lowo geeshsha hasiisanno coyi daafira balanxe anfeemmo gedeeti. (Isa. 46:10) Qullaawu Maxaafi giddo noo masaalo iimi Anninke baxillunni uyinonke eltooti. Ikkina Qullaawu Maxaafi giddo noo masaalo addinta woꞌmitannota addaxxa dandaattohu hiittoonniiti?

5. Wedellootu Maaksi woꞌnaalshinni maa rosa dandiitanno?

⁵ Yihowa Farciꞌraasine ikkitino wedellooti rosu mine Qullaawa Maxaafa ayirrissannokkiri ledo rossanno. Insa coyidhannorinna assitannori Yihowa Farciꞌraasine ikkitino wedellooti ammaꞌnonsa huluullantanno gede assara dandaanno. Hanni Maaksi yinanni rodii woꞌnaalsha laꞌno. Isi togo yiino: “Shiimu noommo waro anniꞌyanna amaꞌya addu ammaꞌno daafira rosiissinoeri halaale ikkinota hattono Qullaawu Maxaafi Maganu ayyaaninni borreessaminoha ikkinota huluullama hanafoommo.” Annisinna amasi ma assiyya? Isi, “Insa tenne daafira yaaddinoha ikkirono, wodanaaꞌmite hasaawissinoe” yiino. Maaksi anninna ama xaꞌmosira dawaro Qullaawu Maxaafinni qoltinosi. Maaksino anga xaaxiꞌre diofollino. Isi togo yiino: “Ani umiꞌyanni Qullaawu Maxaafi masaalo xiinxalloommo; hattono rosoommore wolootu wedellootira kuloommo.” Tini mayi guma abbituyya? Maaksi, “Hakkunni gedensaanni Qullaawu Maxaafi Maganu borreessiisinoha ikkinota ammanoommo” yiino.

6. Huluullamattoha ikkiro maa assa hasiissannohe? Mayira?

⁶ Maaksi gede atino Qullaawu Maxaafi kulannori halaale ikkinota huluullama hanafittoro ateneeto busha assitooti. Kayinni sammi yite ofolla dihasiissannohe. Huluullo siwiilu cile baꞌꞌanno gede assanno coyi gedeeti. Sammi yine agurriro siwiilu sunu sununni cile baꞌꞌara dandaanno. Huluullo ammanakki huntannokki gede assiꞌrate ateneeto aante noo xaꞌmo xaꞌma hasiissannohe: ‘Qullaawu Maxaafi albillittete daafira kulannore ammaneemmo?’ Tenne huluullamattoha ikkiro, alba woꞌmitinota Qullaawu Maxaafi masaalo xiinxalla hasiissannohe. Tenne assa dandaattohu hiittoonniiti?

7. Masaalo xiinxallate Daanieeli dancha lawishsha ikkannonkehu hiittoonniiti? (Daanieeli 12:10) (Misileno lai.)

⁷ Masaalo xiinxallate Daanieeli ninke baalunkura dancha lawishsha ikkinonke. Daanieeli masaalo xiinxallinohu gara ikkitino hedonni kaeeti; isi halaale afa hasiꞌrino. Qoleno Daanieeli umosi heeshshi assannoha ikkino daafira, Yihowa Iso affinoriranna seerisi garinni heedhannorira wodancha aannonsata afino. (Dan. 2:27, 28; Daanieeli 12:10 nabbawi.) Isi kaaꞌlannosi gede Yihowa addaxxe umosi heeshshi assannoha ikkinota leellishino. (Dan. 2:18) Qoleno Daanieeli masaalo seekke xiinxallino. Isi  hakkawaro noota Qullaawa Borro xiinxallino. (Erm. 25:11, 12; Dan. 9:2) Ati Daanieeli lawishsha harunsa dandaattohu hiittoonniiti?

8. Mitootu Qullaawu Maxaafi masaalo woꞌmitannota ikkinota ammantannokkihu mayiraati? Ninke maa assa hasiissannonkeyya?

⁸ Qullaawu Maxaafi masaalo xiinxallattohu mayiraatiro hedi. Qullaawu Maxaafi masaalo xiinxallattohu halaale afate lowo hasatto noohe daafiraati? Hatto ikkiro, Yihowa kaaꞌlannohe. (Yoh. 4:23, 24; 14:16, 17) Mitootu masaalo xiinxallitannohu mayiraatiyya? Insa Qullaawu Maxaafi Maganu ayyaaninni borreessaminokkita leellishshanno taje afiꞌneemmo yite heddeeti. Insa Qullaawu Maxaafi Maganu Qaale ikka hoogiro garanna gara ikkinokkiri daafira uminsa seera fushshiꞌranna konni seeri garinni heeꞌra dandiitannoha lawannonsa. Ikkirono ninke masaalo xiinxallineemmohu mayiraatiro heda hasiissannonke. Qoleno Qullaawu Maxaafi masaalo huwatate mittu kaajju akati hasiisannonke.

9. Qullaawu Maxaafi masaalo huwatate hiikku akati hasiisannonke? Xawisi.

⁹ Umokki heeshshi assattoha ikki. Yihowa umonsa heeshshi assitannore kaaꞌlannonsata kule qaale eino. (Yai. 4:6) Hakko daafira Qullaawu Maxaafi masaalo huwanteemmo gede kaaꞌlankera Yihowa huucciꞌra hasiissannonke. Qoleno isi hasiissanno yannara ayyaanaamittete sagale shiqishanno gede horoonsiꞌranni noohu ammanaminohunna wodanaamu borojjichi kaaꞌlo hasiissannonketa ammanne adha hasiissannonke. (Luq. 12:42) Yihowa luulu Magano ikkinokki daafira Qaalisi giddo noo halaale huwanteemmo gede kaaꞌlate ammanaminohanna wodanaamo borojjicho calla horoonsiꞌrasi garankolla.—1 Qor. 14:33; Efe. 4:4-6.

10. Isteri woꞌnaalshinni maa rosootto?

¹⁰ Seekkite xiinxalli. Baxissannoheta mitte masaalo doorte xiinxalla hanafi. Isteri yinanni rodoo hatto assitino. Ise Buuramino Moote daannota kultanno masaalo xiinxalla baxxanno. Ise togo yitino: “Tonaa ontu diriti heeꞌre tini masaalo Yesuusi yannara albaanni borreessinoonnita ikkitinota leellishshanno taje afiꞌrate seekke xiinxalla hanafoomma.” Ise Reyote Baari Xaaxo nabbawase rossinore ammantanno gede assitinose. Isteri togo yitino: “Kuri giddo gama Yesuusi yannara albaanni borreessinoonnite; hakko daafira masaalo Maganuwiinni dagginote.” Isteri noore maaxxukki coyidhanni, “Tenne masaalo huwatate duucha hige nabbawa hasiissinoe” yitino. Kayinni tenne assate sharramasenni hagiidhitino. Ise duucha Qullaawu Maxaafi masaalo xiinxallituhu gedensaanni togo yitino: “Qullaawu Maxaafi halaale ikkasi ani umiꞌyanni buuxa dandoomma!”

11. Qullaawu Maxaafi halaale ikkinota ninke uminkenni buuxa kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹¹ Maganu Qaali giddo kulloonniti mite masaalo woꞌmitino gara huwantummoro, Yihowanna isi aannonke biddishsha albinni roore addaxxineemmo. Qoleno xaa yannara iillannonke qarri ikkihano ikkiro, Qullaawu Maxaafi masaalo albillittete hexxonke daafira dancha danchare hendeemmo gede kaaꞌlitannonke. Hanni xaa yannara woꞌmitanni noota Daanieeli borreessinota lame masalo haransine laꞌno. Tenne masaalo tiro huwatanke dancha doorsha doodhineemmo gede kaaꞌlitannonke.

12. ‘Doru ledo karsamino siwiilinni’ seekkinoonni lekka maa riqibbanno? (Daanieeli 2:41-43)

¹² Daanieeli 2:41-43 nabbawi. Daanieeli Moote Naabukadanatsoorira tirino haaqeera moote laino misile lekka seekkinoonnihu ‘doru ledo karsamino siwiilinniiti.’ Tenne masaalo Daanieeli maxaafinna Ajuujate maxaafi giddo kulloonnite wole masaalo ledo heewisiinse, lekka xaa yannara alamenniha wolqaataamo gashshoote ikkinohu Angilo Ameerikunniha buusamino gashshoote riqibbannota buuxa dandiineemmo. Daanieeli konni alamennihu wolqaataamu gashshooti daafira kulanni ‘gama darate jawaata gama darate wolqiweelo’ ikkanno yiino. Gama darate wolqiweelo ikkannohu mayiraati? Konni gashshooti giddo heeꞌrannohu dorunni lawinsoonni manni, kuni gashshooti siwiilu gede kaajjado ikke dandoosi horoonsiꞌrannokki gede assanno daafiraati. b

13. Tenne masaalonni hiikkonne hasiisanno halaale ronseemmo?

¹³ Daanieeli misilete daafira hakko iso tenne misile lekka daafira kulino xawishshinni batinye hasiisanno halaale ronseemmo. Umihunni, Alamennihu Wolqaataamu Gashshooti Angilo Ameeriku jawaata ikkinota leellishinota mite doogga laꞌneemmo. Lawishshaho Umihanna Layinkiha Alamete Ola qeele wolqaataamo ikkinota leellishino. Ikkirono konni gashshooti giddo heeꞌranno manni mimmitu ledo sumuu yaannokki daafira kuni gashshooti wolqiweelo ikke heeꞌranno. Layinkihunni, Maganu Gashshooti uullate aana nooha mannu gashshoote baala huna geeshsha heeꞌrannohu jeefote gashshooti konneeti. Wole daga mito woyite Angilo Ameeriku Gashshooti bayicho adhate woꞌnaaltinoha ikkirono konne gashshoote hoolte gashsha didandiitanno. Ninke kayinni ‘kinchunni’ lawinsoonnihu Maganu Gashshooti misilete lekka yaano Angilo Ameerikunniha buusamino gashshoote cancanannota anfoommo.—Dan. 2:34, 35, 44, 45.

14. Siwiilunna dorunni seekkinoonni lekka daafira kultanno masaalo huwatanke dancha doorsha doodhineemmo gede kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁴ Siwiilunna dorunni seekkinoonni lekka daafira kultannoti Daanieeli masaalo halaale ikkitinota ammanootto? Hatto ikkiro tini nootto gara layiꞌratto gede assitannohe. Tini busha alame mulenni baꞌannota afootto daafira maalaamittete jiro dishorratto. (Luq. 12:16-21; 1 Yoh. 2:15-17) Qoleno tenne masaalo huwatakki sabbakatenna rosiisate loosi lowo geeshsha hasiisannoha ikkinota wodanchatto gede kaaꞌlitannohe. (Mat. 6:33; 28:18-20) Tenne masaalo daafira xiinxallinummohu gedensaanni, ateneeto togo yite xaꞌmi: ‘Doodheemmo doorshi Maganu Mangiste mulenni mannu gashshoote baala huntannota ammanoommota leellishanno?’

15. Xaa yannara noohu “aliyye moote” ayeti? ‘Wodiidi moote ayetiyya?’ (Daanieeli 11:40)

¹⁵ Daanieeli 11:40 nabbawi. Daanieeli fooliishsho 11 alamenniha wolqaataamo gashshoote ikkate gaarantannori lame mootoolla woy lamu poletiku gashshooti daafira kultanno. Tenne masaalo Qullaawu Maxaafite wole masaalo ledo heewisiinse, xaa yannara noohu “aliyye moote” Ruusiyanna miillasi hattono “wodiidi moote” Alamenniha Wolqaataamo Gashshoote Angilo Ameerika ikkinota buuxa dandiineemmo. c

16. “Aliyye moote” gashshe noo gobbara noo roduuwinkera iillanni noonsa qarri maati?

 ¹⁶ “Aliyye moote” gashshe noo gobbara heeꞌrannoha Maganu manna kuni moote daramanno gede assanni no. Mito roduuwanke ammanansanni kainohunni gannoonninsa hattono usurroonninsa. “Aliyye moote” assinori ammanate roduuwinke waajjitanno gede assantenni ammanansa kaajjitanno gede assino. Mayira? Korkaatuno roduuwinke Maganu mannira iillanni noo darti Daanieeli maxaafi giddo kulloonni masaalo woꞌmitanno gede assanni noota affino. d (Dan. 11:41) Tenne afanke hexxonke seekkine cuꞌmiꞌneemmo gedenna Yihowara ammanamme heeꞌneemmo gede kaaꞌlitannonke.

17. “Wodiidi moote” gashshe noo gobbara noohu Maganu mannira iillanni noonsa qarri maati?

¹⁷ Alba ‘wodiidi mooteno’ Yihowa manna siꞌꞌino. Lawishshaho Umihunna Layinkihu Alamete Oli yannara, olaho haꞌra gibbino daafira batinye roduuwanke usurroonni; qoleno baandiira keere haaꞌra gibbino daafira mito Yihowa  Farciꞌraasine ikkitino qaaqquulle rosu mininni shorrinoonni. Muli diri kawa kayinni kuni moote gashshe noo gobbara noote Yihowa soqqamaanora Maganu Gashshootira ammanantannokki gede assannohu goꞌlino fonqoli iillanni noonsa. Lawishshaho gashshaano doorranni zamachi yannara, mittu Kiristaanchi mitte poletiku gaamora woy mittu gashshaanchira kaaꞌlamate fonqolamara dandaanno. Isi gashshaano doorranniwa mare doorannokkiha ikkirono surresinninna wodanisinni kayinni mitu widira kaaꞌlamannoha ikkara dandaanno. Assineemmorinni calla ikkikkinni hedonkennino poletikaho anga wodhinummokkinni heeꞌra lowo geeshsha hasiissannote!—Yoh. 15:18, 19; 18:36.

18. ‘Aliyyenna wodiidi moote’ mereero noo gaaro laꞌneemmo woyite maa assa hasiissannonke? (Misileno lai.)

¹⁸ Qullaawu Maxaafi masaalo ammanannokki manni ‘aliyyenna wodiidi moote’ mereero noo gaaro laꞌꞌanno woyite lowo geeshsha yaadanno. (Dan. 11:40) Lamente mootoollara uullate aana noo heeshsho baala hunara dandaannohu lowohu nukileerete bombi noonsa. Kayinni Yihowa togoori ikkara fajjannokkita anfoommo. (Isa. 45:18) ‘Aliyyenna wodiidi moote’ mereero noo gaari yaandeemmo gede assantenni ammananke kaajjishanno. Kuni gaari tenne busha alame goofimarchi gambisinota leellishanno.

19. Qullaawu Maxaafi masaalo daafira ammanne adha hasiissannonkeri maati?

¹⁹ Mite Qullaawu Maxaafi masaalo woꞌmitannohu hiittoonniitiro dianfoommo. Masaalaanchu Daanieeli nafa borreessinohu mittu mittunku coyi tiro dihuwatino. (Dan. 12:8, 9) Kayinni mitte masaalo woꞌmitanno gara dianfoommo yaa hatti masaalo diwoꞌmitanno yaa diꞌꞌikkino. Yihowa konni albaanni assinonte gede, afa hasiissannonke coye hasiissanno yannara anfeemmo gede assannota mittoreno dihuluullammeemmo.—Amo. 3:7.

20. Muli yannara woꞌmitanna laꞌneemmoti hagiirsiissannoti Qullaawu Maxaafi masaalo hiittenneeti? Woꞌmanka woyite assa hasiissannonke coyi maati?

²⁰ Muli yannara, “Keereho, qarru dino” yaanno lallawa lallambanni. (1 Tes. 5:3) Hakkiinni alamennihu poletiku gashshooti kaphu ammaꞌno sianno hattono hunanno. (Aju. 17:16, 17) Hakkunni gedensaanni Maganu manna sianno. (Hiz. 38:18, 19) Tini ikkito jeefote oli yaano Armagedooni oli hanafanno gede assitanno. (Aju. 16:14, 16) Kuni siꞌꞌi keeshshannohu shiima yanna calla ikkinota addaxxa dandiineemmo. Hakka geeshsha kayinni, Qullaawu Maxaafi masaalo illachinshenna wolootuno hatto assitanno gede kaaꞌline baxillaancho iimi Annanke galanteemmota leellinsho.