XIINXALLOTE BIRXICHO 32
FAARSO 44 Qarramino Manchi Huuccatto
Yihowa Baalunku Manni Maaro Eara Hasiꞌranno
‘[Yihowa] baalunku aagintaawe higara ikkinnina ayino baꞌꞌara dihasiꞌranno.’—2 PHE. 3:9.
GUULCHO HEDO
Maaro eate maa assa hasiissannoro, maaro ea hasiissannota ikkitinohu mayiraatironna Yihowa duuchunku gari manni maaro eanno gede kaaꞌlinohu hiittoonniitiro ronseemmo.
1. Maaro eate ma assa hasiissanno?
GARA ikkinokkire assinummoro maaro ea hasiissannonke. Qullaawu Maxaafi kulanno garinni, mittu manchi maaro eino yinannihu hedosi biddi assiꞌriro, assootesi agurironna alba loosino soꞌro galagale loosannokki gede murciꞌrirooti.—Mat. 3:8; Soq. 3:19; 2 Phe. 3:9.
2. Ninke baalunku maaro eate daafira rosa hasiissannonkehu mayiraati? (Nehimiya 8:9-11)
2 Baalunku manni maaro eate daafira rosa hasiissannonsa. Mayira? Korkaatuno ninke baalunku barru baala cubbo loonseemmo. Addaaminna Heewani sircho ikkinoommo daafira, ninke mittu mittunku cubbonna reyo ragiꞌnoommo. (Rom. 3:23; 5:12) Cubbu kisinokki manchi horo dino. Kaajjado ammana noonsa manni nafa lawishshaho, soqqamaasinchu Phaawuloosi cubbo qeelate sharramino. (Rom. 7:21-24) Hatto yaa cubbo loonseemmore ikkinoommo daafira woꞌmanka woyite dadillinanni heeꞌneemmo yaateni? Deeꞌni. Yihowa maarannoho; hattono isi hagiirraamma ikkinammora hasiꞌranno. Hanni Nehimiya yannara heedhino Ayihudooti woꞌnaalsha laꞌno. (Nehimiya 8:9-11 nabbawi.) Yihowa insa alba loossino cubbo heddanni yaaddara dihasiꞌrino; hatteentenni isi iso magansidhanni hagiirraamma ikkitara hasiꞌrino. Yihowa maaro eꞌniro hagiirraamma ikkinannita afino. Isi maaro eate daafira rosiisannonkehu iseraati. Cubbinkera maaro eꞌneemmoha ikkiro, maaranno Anninke gatona yaannonketa addaxxa dandiineemmo.
3. Konni birxichira maa ronseemmo?
3 Hanni maaro eate daafira lende ronso. Konni birxichira, sase coye xiinxallineemmo. Umihunni, Yihowa Israeelete maaro eate daafira maa rosiisinonsaro laꞌneemmo. Hakkiinni, Yihowa cubbo loossinori maaro eꞌanno gede kaaꞌlinonsahu hiittoonniitiro xiinxallineemmo. Jeefote, Yesuusi harunsaano maaro eate daafira maa rossinoro laꞌneemmo.
YIHOWA ISRAEELETE MAARO EATE DAAFIRA MAA ROSIISINONSA?
4. Yihowa Israeelete dagara maaro eate daafira maa rosiisinonsa?
4 Yihowa Israeelete daga qineessi yannara, insa ledo qaalu gondooro eino. Insa seerasi harunsituro agarannonsa; hattono maassiꞌrannonsa. Isi konni seeri daafira kulanni togo yiinonsa: “Techo eemmoꞌne hajajo lowo geeshsha digoꞌlitannote; woy hajajamateno diqarrissannote.” (Mar. 30:11, 16) Kayinni insa, isira finqiltannoha ikkiro lawishshaho wole maganna magansidhuro atootesi haaꞌre hoolanno; hattono qarrantanno. Ikkirono insa galagalte Magano hagiirsiisa dandiitanno. Insa, Yihowawa ‘higge isira hajajama’ dandiitanno. (Mar. 30:1-3, 17-20) Hatto yaa maaro ea dandiitanno yaate. Insa hatto assitannoha ikkiro, Yihowa insawa shiqqi yaanno; hattono galagale maassiꞌrannonsa.
5. Yihowa mannisira cincannota leellishinohu hiittoonniiti? (2 Mootoolla 17:13, 14)
5 Yihowati doorantino daga duucha higge isira finqiltino. Insa kaphu maganna magansidhinotano aguranna shagaggiꞌnanniha wole coyeno assitino. Hakko daafira insara qarru iillinonsa. Kayinni mannisi hajajama giwirono Yihowa hexxo dimudhino. Mannisi maaro eannonna isiwa higanno gede jawaachishshara hige hige masaalaano soyino.—2 Mootoolla 17:13, 14 nabbawi.
6. Yihowa mannisira maaro ea hasiissannota ikkitinota rosiisate masaalaano horoonsiꞌrinohu hiittoonniiti? (Misileno lai.)
6 Yihowa duucha hige masaalaanote widoonni mannasi qorowisiisino hattono seejjino. Lawishshaho Maganu Ermiyaasi widoonni togo yiino: “Ammanantinannikki Israeele, ane Kaaliiqiwa higge! Ani maaro batidhinoha ikkoommo daafira dihanqeemmo; kiꞌnera hegere geeshsha hanqoommo gedeenni diheeꞌreemmo. Kiꞌne saoꞌne calla ammanne.” (Erm. 3:12, 13) Qoleno Yihowa Iyyueeli widoonni, “Coꞌo yiino wodaninni, . . . anewa higge!” yiino. (Iyu. 2:12, 13) Isi Isayaasi widoonnino togo yino: “Keeraabbe. Busha loosoꞌne baala albiꞌyanni hoolle. Sao assa agurre.” (Isa. 1:16-19) Qoleno Hiziqeeli widoonni togo yee xaꞌmino: “Ani bushu manchi reyannota hagiidheemmoha lawannoꞌneni? Deeꞌni, ani hagiidheemmohu, cubbosi aagintaawe hige lubbotenni heeꞌrirooti.” (Hiz. 18:23, 32) Yihowa mannu hegerera heeꞌrara hasiꞌranno daafira, cubbaataammu maaro eꞌanno woyite tashshi yaannosi! Hakko daafira Yihowa cubbo loossinore kaaꞌlate insa maaro eꞌa geeshsha diagarino. Hanni tenne leellishanno lawishsha lende laꞌno.
Yihowa haxawarru mannisi maaro eanno gede kaaꞌlate duucha hige masaalaanosi soyino (Gufo 6-7 lai)
7. Yihowa masaalaanchu Hooseinna minaamasi xaggenni mannisira maa rosiisino?
7 Hanni Yihowa masaalaanchu Hoosei minaama Gomeeri xaggenni mannisira maa rosiisinoro wodanchi. Ise foortuhu gedensaanni, Hoosei agurte wole mancho baxxino. Yihowa ma assiyya? Mannu wodanita afinohu Yihowa Hooseira togo yiino: “Hadhe, Elise ledo foortanni noota albi ayiddaamakki galagalte baxise. Israeelete manni wole magannawa higirono, . . . ani kayinni xaano baxeemmonsahu gede, atino ise baxise.” (Hos. 3:1; Law. 16:2) Hoosei minaama xaano jawa cubbo loosa agurtinokkita wodanchi. Ikkirono Yihowa Hoosei ise gatona yaanno gedenna araaramanno gede kulinosi. a Hatteente gede Yihowa, hajajamannokki mannasi hexxo mudhe diagurino. Lowo cubbo loossinoha ikkirono, Yihowa insa baxanna maaro eꞌe busha doogonsa agurte higganno gede kaaꞌla diagurino. Kuni lawishshi, ‘mannu wodanita laꞌꞌannohu’ Yihowa jawa cubbo loossanni noori maaro eꞌanno gede kaaꞌlate sharramannota leellishanno? (Law. 17:3) Hanni tenne daafira lende laꞌno.
YIHOWA CUBBO LOOSSINORI MAARO EꞌANNO GEDE KAAꞌLANNO GARA
8. Yihowa Qaayeeli maaro eanno gede kaaꞌlate maa assino? (Kalaqama 4:3-7) (Misileno lai.)
8 Qaayeeli Addaamihonna Heewaniho umi beettooti. Isi insawiinni cubbo ragiꞌrino. Qoleno Qullaawu Maxaafi, ‘loosisi busha’ ikkinota kulanno. (1 Yoh. 3:12) Qaayeeli kakkalo shiqishiꞌri woyite, Yihowa “Qaayeeliwanna kakkalosi widira” lainokkihu isera ikkara dandaanno. Qaayeeli busha assootesi agurantenni ‘lowo geeshsha giiramino; albisino kolishshiꞌrino.’ Yihowa ma assiyya? Isi Qaayeeli coyishiishino. (Kalaqama 4:3-7 nabbawi.) Yihowa Qaayeeli shaqqillunni hasaawisinosita, assootesi biddi assiꞌranno gede kulinositanna cubbu gawajjannosita kule qorowisiisinosita wodanchi. Qaayeeli kayinni macciishshe adha giwino. Isi maaro eanno gede Yihowa kaaꞌlannosita giwino. Qaayeeli maahoyye yaa giwihu gedensaanni, Yihowa cubbo loosinohu wolu manni maaro eanno gede kaaꞌla agurinoni? Diagurino!
Yihowa Qaayeeli shaqqillunni hasaawisinosi, assootesi biddi assiꞌranno gede kulinosi hattono cubbu gawajjannosita kule qorowisiisinosi (Gufo 8 lai)
9. Yihowa Daawiti maaro eanno gede kaaꞌlinosihu hiittoonniiti?
9 Yihowa, Moote Daawiti lowo geeshsha baxanno. Isi Daawiti, ‘Giddoꞌya baxxinoho’ nafa yiino. (Soq. 13:22) Ikkirono Daawiti jawa cubbo loosino; isi foorino hattono lubbo shiino. Muse Seeri garinni, isi reya hasiissannosi. (Lew. 20:10; Kir. 35:31) Ikkirono Yihowa maaro eanno gede shaqqillunni kaaꞌlinosi. b Daawiti maaro einota leellishannore assinokkiha ikkirono, Yihowa masaalaanchosi Naataani Daawitiwa soyino. Naataani Daawiti jawa cubbo loosinota wodanchanno gede assanno lawishsha horoonsiꞌrino. Daawiti tenne wodanchiti maaro eino. (2 Sam. 12:1-14) Isi addinta maaro einota leellishshanno faarso borreessino. (Faarso 51 umoonni noo hedo) Tini faarso cubbo loosinoha batinye manna sheshifachishshino; hattono maaro eanno gede kakkayissinonsa. Yihowa baxanno soqqamaanchisi Daawiti maaro eanno gede shaqqillunni kaaꞌlinosita afanke dihagiirsiissannonke?
10. Yihowa cubbaataamma mannu ooso cincannotanna gatona yaannonsata afakki mayi macciishshamannohe gede assitanno?
10 Yihowa baalunku gari cubbo giwanno. (Far. 5:4, 5) Ikkirono isi ninke baalunku cubbaataamma ikkinoommota afino; hattono isi baxannonke daafira cubbo qeelleemmo gede kaaꞌlankera maahoyye yiino. Isi jawa cubbo loossinori nafa maaro eꞌanno gedenna isiwa shiqqanno gede kaaꞌlate sharramanni no. Tenne afa lowo geeshsha sheshifachishshannote! Yihowa cincanna maaro hiincineemmoha ikkiro, isira ammanamme heeꞌratenna cubbo loonsummoro bayichonkonni maaro eate murciꞌneemmo. Xa hanni Yesuusi rosaanosira maaro eate daafira rosiisinonsare laꞌno.
YESUUSI ROSAANO MAARO EATE DAAFIRA ROSSINORE
11-12. Yesuusi Annisi gatona yaannoha ikkinota rosiisinohu hiittoonniiti? (Aaniidi qoolira noo misile lai.)
11 Umi xibbi M.D. Buuraminohu daanno yanna gambissino. Sai birxichira ronsummonte gede, Yihowa maaro ea lowo geeshsha hasiissannota ikkitinota mannaho rosiisate, Cuuaancho Yohaannisinna Yesuusi Kiristoosa horoonsiꞌrino.—Mat. 3:1, 2; 4:17.
12 Yesuusi uullate aana soqqami yannara, mannaho Annisi maaro daafira rosiisino. Yesuusi qaetenni fule baino beetti daafira kulanno lawishsha coyiꞌri woyite, tenne daafira dhagge ikkanno garinni rosiisino. Kuni wedellichi mite yanna geeshsha cubbu doogo haꞌra doodhino. Ikkirono “wodanisi raga higita” isi annisi qae higino. Annisi ma assiyya? Yesuusi, “Annisino isi xeertote heeꞌreenna lai; hatte yannara annaho godowu shafamisi; hakkiinni dodanni mare hanqafe kimmi asse sunqisi” yiino. Beettu annisira soqqamaancho ikka dandaannoronna teꞌee xaꞌmiꞌrara hedino; annisi kayinni “beettiꞌya” yiinosi hattono galagale maatesiwa higanno gede assinosi. Annu, “Kuni beetti bainohu leellino” yiino. (Luq. 15:11-32) Yesuusi uullara daara albaanni iima heeꞌre, Annisi cubbo loosinoha batinye manna konni garinni gatona yaanna lainoti dihuluullissannote. Yesuusi kulinohu kuni lawishshi sheshifachishannoho; hattono Anninke Yihowa maarote dureessa ikkinota leellishannoho!
Yesuusi lawishshunni kulino anni, qaera higinoha beettosi dode mare rimmi asse hanqafinosi (Gufo 11-12 lai)
13-14. Soqqamaasinchu Pheexiroosi maaro eate daafira maa rosino? Isi wolootaho maaro eate daafira rosiisinori maati? (Misileno lai.)
13 Soqqamaasinchu Pheexiroosi maaro eate daafiranna gatona yaate daafira Yesuusiwiinni kaajja roso rosino. Pheexiroosi duucha hige soꞌro loosino; Yesuusino shaqqillunni gatona yiinosi. Lawishshaho, Pheexiroosi Mootichasi diegennoommo yee sase hige kaadihu gedensaanni, loosino soꞌrora lowo geeshsha xissiisiꞌrino. (Mat. 26:34, 35, 69-75) Kayinni Yesuusi reyotenni kaihu gedensaanni, Pheexiroosira leellinosi; leellinosihu callisi heeꞌreenna ikkara dandaanno. (Luq. 24:33, 34; 1 Qor. 15:3-5) Hatte yannara Yesuusi, konni maaro eino soqqamaasinchisira shaqqillunni gatona yiinosita buuxisinositi dihuluullissannote.—Maq. 16:7.
14 Xa Pheexiroosi maaro eatenna gatona yaate daafira seekke huwatinohura, wolootaho tenne daafira rosiisa dandaanno. Phenxeqosxete Ayyaana ayirrinsihunni shiima yanna gedensaanni, Pheexiroosi ammaninokkihu Yihudu mannira insa Buuraminoha shitinota xawise kulinonsa. Ikkirono isi insa togo yee jawaachishinonsa: “Maganu cubboꞌne feye hunanno gede maaro eꞌine higge; Yihowawiinnino haarooꞌmate diri daannoꞌne.” (Soq. 3:14, 15, 17, 19) Pheexiroosi konni garinni maaro ea mittu manchi hedosinna assootesi agure, Magano hagiirsiisannore assanno gede kakkayissannosita leellishino. Soqqamaasinchu Pheexiroosi Yihowa cubbonsa woꞌmunni woꞌma feye hunannotano kulino. Lowo diri gedensaanni Pheexiroosi Kiristaanaho togo yiino: “[Yihowa] baalunku aagintaawe higaranna ayino baꞌꞌara hasiꞌrinokki daafira kiꞌnera yee cincanno.” (2 Phe. 3:9) Jawa cubbo loonseemmo woyite nafa, Yihowa gatona yaannonketa afanke sheshifachishshannonke!
Yesuusi maaro einoha soqqamaasinchosi baxillunni gatona yiinosita buuxisinosi (Gufo 13-14 lai)
15-16. (a) Soqqamaasinchu Phaawuloosi maarote daafira rosinohu hiittoonniiti? (1 Ximootewoosi 1:12-15) (b) Aananno birxichira maa ronseemmo?
15 Xerseesi manchi Saaooli lowo bunshe loosino. Isi Kiristoosi harunsaano beebba assiꞌrannoho. Batinyu Kiristaani isi horo maaro eꞌꞌe disoorramanno yee hedinoha ikkara dandaanno. Ikkirono reyotenni kainohu Yesuusi isi soorrame maaro eannota afino. Yesuusinna Annisi Saaoolita dancha akatta laꞌino. Yesuusi, “Kuni manchi . . . doodhoommo [uduunnichooti]” yiino. (Soq. 9:15) Yesuusi Saaooli maaro eanno gede kaaꞌlate maalale nafa loosino. (Soq. 7:58–8:3; 9:1-9, 17-20) Kiristaancho ikkihu gedensaanni, Soqqamaasincho Phaawuloosi yinoonnisihu Saaooli, shaqqillenna maaro leellinshoonnisi daafira galatu noosita duucha hige xawisino. (1 Ximootewoosi 1:12-15 nabbawi.) Phaawuloosi, “Maganu shaqqillisinni maarote widira qolahera hedanni [no]” yiino.—Rom. 2:4.
16 Phaawuloosi, Qorontoosi songora heeꞌrannohu mittu Kiristaanchi fooreenna facci assine agurroonnita afiti maa assino? Isi assinorinni, Yihowa baxillunni seejjannonketanna maaro leellisha hasiissannota ikkitinota ronseemmo. Aananno birxichira tenne daafira seekkine xiinxallineemmo.
FAARSO 33 Duhakki Yihowara Tuqqi
a Tini hajajo baxxitinote. Xaa yannara Yihowa minaanninna minaama giddo mittu fooriro, baddalaminohu foorinohu ledo mitteenni heeꞌrona diyaanno. Isinni baddalaminohu hasiꞌriro adhama diigara dandaannota Beettisi widoonni kulino.—Mat. 5:32; 19:9.
b Bocaasa 15, 2012 Agarooshshu Shaera (Amaaru Afoo) qoola 21-23, gufo 3-10 nooha, “Yihowa Maaro Kaaꞌlitannohehu Hiittoonniiti?” yaanno birxicho lai.
