XIINXALLOTE BIRXICHO 31
FAARSO 12 Taalle Nookki Magano Yihowa
Yihowa Cubbaataamma Mannu Ooso Gatisate Assinore
“Maganu alame lowo geeshsha baxino daafira, . . . mitto Beettosi uyino.”—YOH. 3:16.
GUULCHO HEDO
Yihowa cubbo qeelleemmo gede kaaꞌlinonke garanna cubbunni wolaphine hegere heeshsho afiꞌneemmo faro faninonke gara ronseemmo.
1-2. (a) Cubbu maati? Cubbo qeela dandiineemmohu hiittoonniiti? (Qoleno “Harancho Xawishsha” lai.) (b) Konni birxichiranna tenne Agarooshshu Shaera noote wole birxichuwara maa ronseemmo? (Tenne metseetera nooha “Nabbawaanote Kaaꞌlitanno Hedo” yaannohano lai.)
MAGANU YIHOWA mageeshshi geeshsha baxannohero afa hasiꞌratto? Isi ate cubbunninna reyotenni gatisate assinore xiinxallakki tenne xaꞌmora dawaro afiꞌrate kaaꞌlitannohe. Cubbu a umikkinni qeela dandaattokkiho lowo geeshsha qarrisanno diinaati. Ninke baalunku barru baala cubbo loonseemmo; hakko daafira reyineemmo. (Rom. 5:12) Ikkirono danchu duduwi no. Yihowa kaaꞌlonni cubbo qeela dandiineemmo. Isinni, cubbo qeelleemmota horonta dihuluullammeemmo!
2 Maganu Yihowa mannu ooso cubbo qeeltanno gede mito 6,000 diro kaaꞌlanni keeshshino. Mayira? Korkaatuno isi ninke baxannonke. Isi hundinni kayise mannu ooso baxanno daafira, insa kaaꞌlate lowore assino. Maganu cubbu reyineemmo gede assannonketa afino; isi qole ninke reyinammora dihasiꞌranno. Hegerera heeꞌnammora hasiꞌranno. (Rom. 6:23) Yihowa atino hegerera heeꞌrattora hasiꞌranno. Konni birxichira sase xaꞌmuwa xiinxallineemmo: (1) Yihowa cubbaataammu mannu oosora hexxo uyinohu hiittoonniiti? (2) Hundi waro heedhinori cubbaataammu mannu ooso Yihowa hagiirsiisa dandiitinohu hiittoonniiti? (3) Yesuusi cubbaataamma mannu ooso gatisinohu ma garinniiti?
YIHOWA CUBBAATAAMMU MANNU OOSORA HEXXO UYINOHU HIITTOONNIITI?
3. Addaaminna Heewani cubbaataamma ikkinohu hiittoonniiti?
3 Yihowa umi mancho Addaaminna Heewani kalaqi woyite insa hagiirraamma ikkitara hasiꞌrino. Isi insara biifado qae uyinonsa, adhanna adhama elto asse uyinonsa hattono hagiirsiisanno looso uyinonsa. Insa sirchinsa uulla woꞌmanno gede assite, baatto woꞌma Edenete kaashshu base gedeeta assa hasiissannonsa. Yihowa insara qarrissannokkita mitte hajajo calla uyinonsa. Qoleno isi, insa affanni heedhenni isira finqilte tenne hajajo diigguro, cubbinsanni kainohunni reyitannota kule qorowisiisinonsa. Insa ma ikkitinoro anfoommo. Maganono insano baxannokkihu mittu ayyaanaamu kalaqami konne cubbo loossanno gede assinonsa. Addaaminna Heewani Sheexaanu yiinore assitino. Insa baxillaancho Annansa addaxxa agurte cubbo loossino. Anfummonte gede, Yihowa yiinori woꞌmino. Hakkunni gedensaanni insa loossinore mixxitino yaano geedhino hattono jeefote reyitino.—Kal. 1:28, 29; 2:8, 9, 16-18; 3:1-6, 17-19, 24; 5:5.
4. Yihowa cubbo giwannohunna qeelleemmo gede kaaꞌlannonkehu mayiraati? (Roomu Sokka 8:20, 21)
4 Yihowa ninke horo afiꞌnammora yee tenne xagge Qaalisi giddo borreessiisino. Tini xagge, Yihowa cubbo lowo geeshsha giwannohu mayiraatiro huwanteemmo gede kaaꞌlitannonke. Cubbu iimi Anninkewiinni xeertiꞌneemmonna reyineemmo gede assannonke. (Isa. 59:2) Cubbo baxannohunna tareessannohu Sheexaanu konne qarra baala kalaqinohu iseraati. Isi Addaaminna Heewani cubbo loossuhu gedensaanni lowo qeelle afiꞌrinohu gede asse hedinoha ikkara dandaanno. Kayinni isi Yihowa mannu ooso mageeshshi geeshsha baxannoro dihuwatino. Maganu Addaaminna Heewani sirchira hedinore horonta disoorrino. Isi mannu ooso baxanno daafira bayichonkonni baalunku mannira kaaꞌlitanno hexxo uyino. (Roomu Sokka 8:20, 21 nabbawi.) Yihowa Addaami sirchi giddonni gamu iso baxxannotanna cubbo qeelate isi kaaꞌlo hasidhannota afino. Isi Annansanna Kalaqaanchonsa ikkino daafira, cubbunni wolaphitannonna isiwa shiqqanno faro fanannonsa. Yihowa tenne assannohu hiittoonniiti?
5. Yihowa cubbaataammu mannu oosora mite yee hexxo uyinohu mamooteeti? Xawisi. (Kalaqama 3:15)
5 Kalaqama 3:15 nabbawi. Yihowa mannu oosora mite yee hexxo uyinohu Sheexaaneho yoo yii woyiteeti. Maganu mannu ooso gatisanno ‘sirchi’ daannota kulino. Kuni ‘sirchi gedensoonni Sheexaane cancananno; hattono Sheexaanu Edenete kaashshu basera abbino bunshe baala hunanno. (1 Yoh. 3:8) Ikkirono kuni sirchi tenne assa geeshsha qarramanno. Sheexaanu konne sircho madiissanno yaano reyanno gede assanno. Tennera Yihowa lowo geeshsha xissiisiꞌranno. Ikkollana kiirre tunqannikki manni cubbunninna reyotenni gatanno daafira tini xisso gaabbissannota diꞌꞌikkitino!
HUNDI WARO HEEDHINORI CUBBAATAAMMU MANNU OOSO YIHOWA HAGIIRSIISSINOHU HIITTOONNIITI?
6. Ammana noonsari lawishshaho Aabeelinna Nohi Yihowawa shiqate maa assitino?
6 Hakkuyi gedensaanni, Yihowa cubbaataammu mannu ooso isiwa shiqa dandiitannohu hiittoonniitiro sunu sununni xawisino. Edenete kaashshu basera finqille kaꞌuhu gedensaanni ammana noosita leellishinohu umi manchi Addaaminna Heewaniho layinki beetto Aabeeliiti. Aabeeli Yihowa baxanno daafira, Yihowa hagiirsiisatenna isiwa shiqate kakkalo shiqishino. Aabeeli geꞌreewo allaalannoho; hakko daafira isi geꞌreewisi giddonni mito gorre Yihowara kakkalo asse shiqishino. Yihowa ma assiyya? “Abeelinna kakkalosi widira lae, shiqishiꞌrinore [adhino].” (Kal. 4:4) Yihowa iso baxannonna addaxxanno manni shiqishiꞌrino kakkalono adhino; hakkuri giddo mittu Nohiiti. (Kal. 8:20, 21) Yihowa togoo kakkalo adhe cubbaataammu mannu ooso iso hagiirsiisanna isiwa shiqa dandiitannota leellishino. b
7. Abirihaami beettosi kakkalo asse shiqishate maahoyye yiinota kultanno xaggenni maa ronseemmo?
7 Yihowa, dhagge ikkitanno ammana noosi manchi Abirihaami shota ikkinokki coye assanno gede hajajinosi; Abirihaami beettosi Yisihaaqi kakkalo asse shiqishanno gede kulinosi. Tini Abirihaami lowo geya yaachishshinositi dihuluullissannote. Ikkirono isi tenne hajajo wonshate qixxaawino. Kayinni Yihowa Abirihaami Yisihaaqi gorrara kaita aguranno gede kulinosi. Konni lawishshinni ammana noonsa manni baalu kaajja roso rosanno. Yihowa baxanno Beettosi kakkalo asse aate maahoyye yaanno. Isi mannu ooso hakkeeshshi geeshsha baxanno.—Kal. 22:1-18.
8. Muse Seeri hajajanno garinni saadate kakkalo shiqisha maa leellishshanno? (Leewaawoota 4:27-29; 17:11)
8 Lowo xibbi diri gedensaanni Israeelete dagara uyinoonni seeri, insa cubbinsanni keeraaꞌmate saadate kakkalo shiqishiꞌra hasiissannonsata kulanno. (Leewaawoota 4:27-29; 17:11 nabbawi.) Saadate kakkalo, mannu ooso woꞌmunni woꞌma cubbunni keereensitannote hakkii roortanno kakkalora caaleho. Maganu masaalaano, daanno yinoonni sirchi yaano baxxinoha ikkannohu Maganu Beetti qarramannotanna reyannota masaaltino. Iso kakkalote shiqinshoonni geꞌrechi gede gorrinanni. (Isa. 53:1-12) Hanni tenne hedi: Yihowa baalanta mannu ooso hattono ateno cubbunninna reyotenni gatisate baxanno Beettosi kakkalo asse aanno!
YESUUSI CUBBAATAAMMA MANNU OOSO GATISINOHU HIITTOONNIITI?
9. Cuuaanchu Yohaannisi Yesuusi daafira mayino? (Ibiraawoota 9:22; 10:1-4, 12)
9 Umi xibbi M.D Maganu soqqamaanchi Cuuaanchu Yohaannisi, Naazireetete Yesuusiwa hige lae, “Kune alamete cubbo haaꞌre hoolannohu Maganu Geꞌrechi isooti!” yiino. (Yoh. 1:29) Yohaannisi qullaawu ayyaani massageennasi coyiꞌrinohu kuni qaali, Yesuusi daanno yine balanxe kulloonni sircho ikkinota leellishannoho. Isi masaalote balanxe kulloonninte gede, heeshshosi kakkalo asse aanno. Jeefote mannu ooso cubbo woꞌmunni woꞌma hunannohu Yihowa qixxeessino sirchi dayino.—Ibiraawoota 9:22; 10:1-4, 12 nabbawi.
10. Yesuusi cubbaataamma ‘woshshara dayinota’ leellishinohu hiittoonniiti?
10 Yesuusi roorenkanni cubbu duhu gede ayirrinonsare illachishino; hattono harunsaanosi ikkitanno gede koyisinonsa. Isi mannu qarrira kaimu cubbo ikkinota afino. Hakko daafira isi cubbinsanni kainohunni qarramino meentonna labballo kaaꞌlino. Yesuusi lawishsha horoonsiꞌre togo yiino: “Xagisaanchu hasiisannohu dhiwantinoriraati ikkinnina fayyu mannira diꞌꞌikkino.” Isi lede, “Ani dayoommohu keeraano ikkikkinni cubbaataamma woshshammoraati” yiino. (Mat. 9:12, 13) Yesuusi coyiꞌrinore assino. Isi hindiiddosenni lekkasi hayishshitino mancho cubbo shaqqillunni gatona yiino. (Luq. 7:37-50) Yesuusi Samaariyu mancho amanyoote baꞌino heeshsho heedhannota afinoha ikkirono, lowo geeshsha hasiisanno halaale rosiisinose. (Yoh. 4:7, 17-19, 25, 26) Yihowa Yesuusira cubbu abbino guma yaano reyo nafa hunanno gede wolqa uyinosi. Hiittoonni? Yesuusi meentono labballono hattono qaaqquulleno jajjabbano reyotenni kayisino.—Mat. 11:5.
11. Cubbaataammu mannu ooso Yesuusiwa shiqa baxxannohu mayiraati?
11 Lowo cubbo loosino manni nafa Yesuusiwa shiqansa dhagge diꞌꞌikkitannonke. Isi insara shaqqille leellishinonsa; hattono mararinonsa. Insa isiwa huxuxxi yitukkinni shiqqino. (Luq. 15:1, 2) Qoleno Yesuusi iso ammantannota leellishshino daafira galatinonsa hattono baꞌraasinonsa. (Luq. 19:1-10) Yesuusi Annisinte gede maarannoha ikkasi leellishino. (Yoh. 14:9) Isi coyiꞌrinorinninna assinorinni shaqqadunna maaranno Annisi manna baxannotanna cubbo qeeltanno gede kaaꞌlansara hasiꞌrannota leellishino. Yesuusi cubbaataamu manni heeshshonsa woyyeessiꞌranno gedenna iso harunsa hasiꞌranno gede kaaꞌlino.—Luq. 5:27, 28.
12. Yesuusi reyosi daafira maa rosiisino?
12 Yesuusi albillitte mayi iillannosiro afino. Isi harunsaanosira lame sase hige mannu angara sayinse uyinannisitanna haqqaho sunte shinannisita kulino. (Mat. 17:22; 20:18, 19) Isi Yohaannisinna wole masaalaano balaxxe kultinonte gede, isiti wodote kakkalo alamete cubbo huntanno afino. Qoleno Yesuusi heeshshosi kakkalo asse shiqishihu gedensaanni, “duuchunku gari manna” isiwa abbannota kulino. (Yoh. 12:32) Cubbaataammu mannu ooso Yesuusa Mootichansa assite adhitenna iso harunsite Yihowa hagiirsiisa dandiitanno. Insa hatto assitannoha ikkiro, jeefote ‘cubbu borojjimmanni wolaphitanno.’ (Rom. 6:14, 18, 22; Yoh. 8:32) Hakko daafira Yesuusi umisi fajjonninna worbimmatenni qarrame reyate maahoyye yiino.—Yoh. 10:17, 18.
13. Yesuusi reyinohu hiittoonniiti? Reyosi Maganu Yihowa daafira maa rosiissannonke? (Misileno lai.)
13 Yesuusa sayinse uyinoonnisi, mannu daye amadinosi, xonnoonnisi, suꞌmasi hunnoonni, jaddo loosino yinoonnisi hattono beebba assiꞌnoonnisi. Olanto iso shinanniwa haadhe massite haqqaho qolte misimaarenni gantinosi. Isi tenne shetto baala dandee sainoha ikkirono, Yihowa kayinni roore xissiisiꞌrino. Yihowa Beettisi qarramanonna reyannokki gede assate wolqa noosiha ikkirono, hatto diassino. Mayira? Shaqqadu Anni tenne assanno gede kakkayisinosiri maati? Baxilleho. Yesuusi togo yiino: “Maganu alame lowo geeshsha baxino daafira, Beettosi ammanannohu baalu hegere heeshsho afiꞌranno gede ikkinnina baꞌꞌannokki gede mitto Beettosi uyino.”—Yoh. 3:16.
Yihowa ninke cubbunninna reyotenni gatisate Beettisi reyanno gede assino; tennera isi lowo geeshsha xissiisiꞌrino (Gufo 13 lai)
14. Yesuusiti wodote kakkalo maa rosiissannohe?
14 Yesuusi kakkalo Yihowa Addaaminna Heewani sircho mageeshshi geeshsha baxannoro leellishshanno. Wodote kakkalo Yihowa mageeshshi geeshsha baxannohero leellishshanno. Isi ate cubbunninna reyotenni gatisate lowore assino; hattono lowo xisso dandee saino. (1 Yoh. 4:9, 10) Addaho, isi ninke mittu mittunku gaaramme cubbo qeelleemmo gede kaaꞌlankera hasiꞌranno!
15. Maganu uyinonkete Yesuusite wodote kakkalo eltonni horo afiꞌrate maa assa hasiissannonke?
15 Maganu qixxeessinonketi Beettisiti wodote kakkalo cubbinkera maaro afiꞌneemmo faro fantannonke. Kayinni Maganu maaro afiꞌrate ninke assa hasiissannonkeri no. Assa hasiissannonkeri maati? Cuuaanchu Yohaannisinna Yesuusi Kiristoosi umisi tenne xaꞌmora dawaro ikkannonkere kultino; insa, “Gordu Gashshooti gambisinona maaro eꞌe” yitino. (Mat. 3:1, 2; 4:17) Hakko daafira addinta cubbo qeelanna baxillaanchu Anninkewa shiqa hasiꞌnummoro, qaru coyi maaro eate. Ikkina maaro eate ma assa hasiissannonke? Maaro ea cubbo qeelleemmo gede kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti? Aananno birxichira kuri xaꞌmuwara dawaro qollanni.
FAARSO 18 Wodote Kakkalora Magano Galata
a HARANCHO XAWISHSHA: Qullaawu Maxaafi giddo “cubbo” yaanno qaali, gara ikkinokki assootenna Yihowa fushshinohu amanyootu seeri ledo sumuu yaannokki garinni heeꞌra kulannoha ikkara dandaanno. Kayinni “cubbo” yaanno qaali, Addaamiwiinni ragiꞌnoommota guuntete xeꞌneno kulanno. Ninke baalunku reyineemmohu cubbo ragiꞌnoommo daafiraati.
