1-3. Yihowara “woꞌmu wodaninni” soqqama yaa mayyaate? Xawisi.

 GUUNTETE xeꞌne noonkere ikkinoommo daafira, soꞌro loosa rakkannonke. Ikkollana, Yihowa “cubbinke deerrinni diqorochishannonke”; isi cubbinkera maaro eꞌnummoronna Yesuusite wodote kakkalo widoonni ammanatenni shinqummoro maarannonke. (Far. 103:10) Ikkirono, Daawiti Selemoonira kulinonte gede, Yihowa hagiirsiisanno garinni magansiꞌrate isira “woꞌmu wodaninni . . . soqqama” hasiissannonke. (1 Dud. 28:9) Ninke guuntete xeꞌne noonkere mannu ooso ikkinoommo daafira, tenne assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

² Tenne xaꞌmo dawaro afate, Moote Aasanna Moote Amesiyaasi xagge heewisiinse laꞌno. Lamunku Yihudu moote Yihowa hagiirsiisannore assitino; Aasa kayinni hatto assinohu woꞌmu wodaninniiti. (2 Dud. 15:16, 17; 25:1, 2; Law. 17:3) Lamunku moote guuntete xeꞌne noonsareeti; qoleno soꞌro loossino woti no. Ikkirono, Aasa Maganoho galino woy “woꞌmu wodaninni” soqqamino daafira, Maganu doogonni fulannokki gede sharramino. (1 Dud. 28:9) Amesiyaasi kayinni, Yihowara woꞌmu wodaninni disoqqamino. Isi mitte hige Maganu diinna qeeli yannara,  magannansa abbe magansiꞌrino.—2 Dud. 25:11-16.

³ Yihowara “woꞌmu wodaninni” soqqamate, iso lubbora baxanna iso magansiꞌnanni heeꞌra hasiissanno. Qullaawu Maxaafi giddo batinye basera “wodana” yaanno qaale, mittu manchita giddoyidi ayimmasi kulate horoonsiꞌnoonni. Kuni qaali hakko manchi hasatto, hedo, dooꞌꞌo, lao, dandoo, mitto coye assate kakkaꞌꞌanno gede assannosirenna mixosi leellishanno. Konni daafira, Yihowara woꞌmu wodaninni soqqamanno manchi, isira godowinta soqqamanno. Togoo manchi Yihowa magansiꞌrannohu, magansiꞌra hasiissannosihura woy woga wonshate geeshshira calla yee diꞌꞌikkino. Ninkena? Guuntete xeꞌne noonkere ikkinummorono, Magano banxeemmohanna iso magansiꞌneemmoha ikkiro, Isira woꞌmu wodaninni soqqama dandiineemmo.—2 Dud. 19:9.

4. Aanchine mayinnire ronseemmo?

⁴ Yihowara woꞌmu wodaninni soqqama mayyaatero huwatate, Aasatanna Maganoho woꞌmu wodaninni soqqantinote wole Yihudu moote, yaano Iyosaafiixi, Hiziqiyaasinna Iyosiyaasi xagge laꞌno. Insa shoolunku soꞌro loossino woti no; ikkirono, insa Yihowa hagiirsiisannore assitino. Yihowa insa woꞌmu wodaninsanni soqqantinosihu gede asse lainohu mayiraati? Ninke insa lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

5. Aasa moote ikkiti maa assino?

⁵ Tonne gaꞌre amadinohu aliyyehu Israeelete gashshooti baxxihu gedensaanni, Yihudaho sayikki moote ikkinohu Aasaati. Isi gashshino gobba giddo kaphu magannanna magansiꞌnanni darga foortannore gudino. Qoleno, Aasa ahaahesi Maaka “tiyyiꞌnanni misile seekkisiisidhino daafira mootimmatenni hoolino.” (1 Mot. 15:11-13) Hakkiinni saeno, isi mannisi Yihowa hasiꞌranno woy Isi “hedo wonshanno gedenna seerasinna hajajosi agadhanno gede” jawaachishino. Ee, Aasa addu magansiꞌra halaꞌlitanno gede assino.—2 Dud. 14:4.

6. Aasa Itiyophiyu olanto qassansara daggu yannara maa assino?

⁶ Aasa moote ikkihunni kayise tonnu diri geeshsha, Yihudu manni Yihowa maassiꞌreennansa salaametenni heeꞌrino. Gedensaanni, Zaara yinanni Itiyophiyichi 1,000,000 olantonna 300 faradi-gaare woy saragalla adhe Yihuda qasara marino. (2 Dud. 14:1, 6, 9, 10) Tenne quuxxote yannara Aasa maa assiyya? Isi woꞌmu wodaninni Yihowa addaxxannota leellishino. (2 Duduwo 14:11 nabbawi.) Yihowa Aasa Itiyophiyu olanto qeelannonna shakki asse gudanno gede asse isi huucciꞌrino huuccattora dawaro qolino. (2 Dud. 14:12, 13) Yihowa mannasi gashshitino moote, Isira ammanantukki gattu yannara nafa, Yihowa suꞌmisi daafira yee mannisi diinna qeelanno gede kaaꞌlino woti no. (1 Mot. 20:13, 26-30) Aasa kayinni Yihowa addaxxino; konnira Yihowa huuccattosira dawaro qolinosi. Aasa gara ikkinokkire assino woti no. Lawishshaho, isi mitto waro kaaꞌlo hasiꞌri yannara Yihowa agure Sooriyu moote xaꞌmiꞌrino. (1 Mot. 15:16-22) Ikkollana, xaphoomunni laꞌniro Aasa Yihowa albaanni “coꞌo yiino wodaninni” soqqamino. Ninke Aasa lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?—1 Mot. 15:14.

7, 8. Yihowara soqqamatto wote Aasa lawishsha harunsa dandaattohu hiittoonniiti?

⁷ Mittu mittunku Kiristaanchi Yihowara woꞌmu wodanisinni soqqamanni nooronna teꞌee layiꞌra hasiissannosi. Ateneeto togo yite xaꞌmi: ‘Yihowa hagiirsiisate, addu ammaꞌnora gaaramatenna mannasi  daafannore hoolate murciꞌroommo?’ Aasa, mootitte Maaka mootimmatenni hoolate waajjannokkiha ikka hasiissinosita hedi. Ati Ise gedee manninni xaadde egennoottokkiha ikkara dandaanno; ikkirono Aasa gede diinaggaabbe sharrama hasiissannohe coyi tuncu yaahera dandaanno. Lawishshaho, maatekki miili woy lubbora baxatto jaalikki cubbo loose maaro ea giwella bohami? Bohamihu ledo xaada giwate murciꞌratto? Wodanikki assi yaannoheri maati?

⁸ Mannu effire giwannohe wote, Aasa lawishsha harunsate woꞌmu wodanikkinni Yihowa addaxxa dandaatto. Rosu mine ledokki rossannori Yihowa Farciꞌraasincho ikkootto daafira, haariintannoheha woy qacifattannoheha ikkara dandaanno. Woy loosu basera ledokki loosanno manni, ayyaanaamittete coye assate fooliishsho wonshittoro woy roore woxe afiꞌrate lowo saate loosa giwittoro mishahera dandaanno. Hattoo coyi tuncu yaannohe wote, Aasa assinte gede Magano huucciꞌri. Waajjittokkinni Yihowa addaxxite, garanna dancha ikkinota afootto coye assi. Yihowa Aasa jawaachishinotanna kaaꞌlinota qaagi; Isi ateno jawaachishannohe.

9. Sabbankeemmo wote Yihowara woꞌmu wodaninni soqqammeemmota leellinsheemmohu hiittoonniiti?

⁹ Maganu soqqamaasine uminsara calla ikkikkinni wolu mannirano heddanno. Aasa addu ammaꞌno halashshino. Ninkeno mannu Yihowara “soqqamanno” gede kaaꞌla dandiineemmo. Yihowa banxeemmosihuranna mannu hegere heeshsho hexxo afiꞌrara giddonkenni hasiꞌneemmo daafira, isire sabbankanna laꞌꞌanno wote lowo geeshsha hagiidhanno!

10, 11. Iyosaafiixi lawishsha harunsa dandaattohu hiittoonniiti?

¹⁰ Aasa beetti Iyosaafiixi “annisi Aasa harino doogo” haꞌrino. (2 Dud. 20:31, 32) Isi tenne assinohu hiittoonniiti? Annisi gede, Iyosaafiixi mannu Yihowara soqqamanno gede jawaachishino. Isi Yihowaha “Seeru Maxaafa” rosiinsanni gede assino. (2 Dud. 17:7-10) Isi manna Yihowawa qolate Israeelennite aliyye mangisteha yaano Efireemi gobbaha ilaalaamo qooxeessa haꞌrino. (2 Dud. 19:4) Moote Iyosaafiixi woꞌmu wodanisinni Yihowara “soqqamino.”—2 Dud. 22:9.

¹¹ Ninkeno, yannankera manna rosiinsanni gede Yihowa qixxeessinoha rosiisate looso loosa dandiineemmo. Aganu kiiro Maganu Qaale manna rosiisatenna isira soqqantannore ikkitanno gede assate sharrantanni nootto? Dandiittore assittoro Maganu maassiꞌrannohe daafira Qullaawa Maxaafa xiinxallisatto manna afiꞌra dandaatto. Tenne hajo daafira huucciꞌratto? Fooliishshiꞌratto yanna mararittokkinni mannaho Qullaawa Maxaafa rosiisatto? Iyosaafiixi manna addu magansiꞌrawa qolate Efireemi qooxeessa haꞌrinte gede, ninkeno Yihowara soqqama agurino manna kaaꞌla dandiineemmo. Songote cimeeyye bohamino Kiristaancho kaaꞌla dandiitanno; hakku Kiristaanchi cubbo loosa agure nooha ikkara dandaanno.

12, 13. (a) Iyosaafiixi waajjishanno coyi tuncu yiisi yannara maa assino? (b) Wolqanke shiima ikkitinota kulle Iyosaafiixi lawishsha harunsa hasiissannonkehu mayiraati?

¹² Iyosaafiixi annisi Aasa gede, wolqansara aleenni ikkitino olanto waajjishiishshusi yannara nafa Yihowa addaxxannota leellishino. (2 Duduwo 20:2-4 nabbawi.) Isi waajjate wote waajjino! Ikkirono isi Yihowa ‘huucciꞌrate’ kaino. Iyosaafiixi huuccatto assiꞌri yannara mannisi “batiꞌra olanto hooꞌlate wolqa” afiꞌrinokkita, hattono isirano mannisirano assitannori bainonsata coyiꞌrino. Isi, “atewa hinge raarreemmo”  yee woꞌmunni woꞌma Yihowa addaxxannota leellishino.—2 Dud. 20:12.

¹³ Ninkeno mito wote, Iyosaafiixi gede assineemmori baꞌꞌankera woy waajjinammora dandiineemmo. (2 Qor. 4:8, 9) Iyosaafiixi mannu albaanni huucciꞌri wote isinna mannisi waajjinota coyiꞌrinota qaagi. (2 Dud. 20:5) Maatete umo ikkitinori, biddishsha afiꞌratenna maatensa giddo qarru tuncu yaannonsa wote dandiite heeꞌrate Yihowa addaxxite, Iyosaafiixi lawishsha harunsa dandiitanno. Maatekki ledo huuccatto assiꞌratto wote yaachishinohere qummi assa saalfattooti. Hatto assittoro insa ati Yihowa addaxxattota huwattanno. Maganu Iyosaafiixi kaaꞌlinonte gede ateno kaaꞌlannohe.

14, 15. Hiziqiyaasi Yihowa addaxxannota leellishinohu hiittoonniiti?

¹⁴ Hiziqiyaasi Yihowara ‘ammanaminoha’ ikkate, kaphu maganna magansiꞌrannohu annisi faale haꞌrannokki gede sharrama hasiissinosi; Iyosaafiixira kayinni hattoo qarri tuncu diyiinosi. Hiziqiyaasi “kaphu maganna magansiꞌnanni darguwa diigino; sooddiyyeno hiiqqaqqino”; magansiꞌnanni “mokkollono cancanino.” Hattono, mannu magansiꞌra hanafinota, albaanni “Muse camotenni seekkinota” hamashshu misile cancanino. Hiziqiyaasi Yihowa “Muse widoonni qole uyino hajajo” agadhe heeꞌrino daafira, Yihowa woꞌmunni woꞌma addaxxino.—2 Mot. 18:1-6.

¹⁵ Hiziqiyaasi hatte yannara wolqaataame ikkite nooti Asooru Mangiste Yihuda qassunna Yerusaalame diigate mixidhu yannara, woꞌmu wodanisinni Yihowa addaxxino. Asoorootu Moote Senaakireemi Yihowa mishe coyiꞌrino hattono Hiziqiyaasi waajje qeelamanno gede assate woꞌnaalino. Ikkollana, Hiziqiyaasi huuccatto assiꞌri yannara Yihowa gatisannonsata horo huluullamannokkita coyiꞌrino. (Isayaasi 37:15-20 nabbawi.) Yihowa mitto sokkaasincho soye 185,000 Asoorootu olanto gudanno gede asse, huuccattosira dawaro qolinosi.—Isa. 37:36, 37.

16, 17. Hiziqiyaasi lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁶ Gedensaanni Hiziqiyaasi dhiwame reyara kaino. Hatte yannara, isi hakkuyira albaanni assinore Yihowa qaagannosi gede eeggifatino. (2 Mootoolla 20:1-3 nabbawi.) Ninke heeꞌnoommohu Maganu maalale loose hursanno woy heeꞌnanni diro seedisanno yannara ikkinokkita anfoommo. Ikkirono, Hiziqiyaasi gede Yihowa “Atera ammaname woꞌmu wodaninni soqqamoommohetanna ati baxattore assoommota qaagie” yine huucciꞌra dandiineemmo. Yihowa lowo geeshsha dhiwamatto yannara nafa towaatannoheta ammanatto?—Far. 41:3.

¹⁷ Hiziqiyaasi lawishsha hiinca kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti? Mitu coyi Yihowa ledo noonke jaalooma hunara woy magansiꞌrankera guficho ikkankera dandaanno. Dagoomittete aante kalaqiꞌnanni webisayite widoonni mannaho hasiissannokki ayirrinye aannohu alamete manni faale haꞌra dihasiꞌneemmo. Mitu Kiristaani maatensa miilla woy jaallansa ledo hasaawate togoore horoonsiꞌranno. Ikkollana, alamete aana lowo manni togooha xaadooshshu buusa quwa sae horoonsiꞌranno; insa egenninokki manni faale nafa haꞌranno. Qoleno, insa hakko worroonni fotta laꞌꞌanni woy hakko manni daafira nabbawanni lowo yanna sayisanno. Togoohu lowo geeshsha hasiissannokki coyi yannanke gudannoho. Mitu Kiristaani insa hakko worino foto lowo manni baxinohura  naaxxara woy wolu manni hatto assa hoogiro koffi yaara dandaanno. Soqqamaasinchu Phaawuloosi woy Aqiilanna Phirisqilla yannankera heeꞌroommero, barru baala hattoo webisayitera foto abbe woranni hosannoha woy roduuwinsa insa assita assara hasiꞌrannoha lawannohe? Qullaawu Maxaafi Phaawuloosi Maganu Qaale ‘rosiisanni hosannota’ kulannonke. Aqiilanna Phirisqillano yannansa “Maganu doogore” mannaho ‘garunni kulate’ horoonsiꞌrino. (Soq. 18:4, 5, 26) Ninkeneeto togo yine xaꞌma dandiineemmo: ‘Mannu assire asseemmokki gedenna yannaꞌya gumiweelu coyiꞌra huꞌneemmokki gede qoropheemmo?’—Efesooni Sokka 5:15, 16 nabbawi.

18, 19. Iyosiyaasi lawishsha harunsa hasiꞌrattohu hiitte doogganniiti?

¹⁸ Hiziqiyaasi awura ikkannohu Moote Iyosiyaasino Yihowa hajajo “woꞌmu wodanisinni” wonshino. (2 Dud. 34:31) Isi anje heeꞌrenni, “annisiha moote Daawiti Magano” hasiꞌrino woy magansiꞌra hanafino;” Iyosiyaasi 20 dirihu heeꞌre Yihudu gobbanni kaphu maganna hunate kaino. (2 Duduwo 34:1-3 nabbawi.) Yihudaho mookkinote wole moote baalatenni roore Iyosiyaasi, Magano hagiirsiisanno coye assino. Qoleno, Iyosiyaasi Muse Higge noota hundi borro nabbambisi yannara, Maganu fajjo assate alba assinorinni sainore assa hasiissannosita huwatino. Hakkiinni saeno wolu mannino Yihowara soqqamanno gede jawaachishino. Tini, Iyosiyaasi yannara mannu Yihowawiinni ‘fafikki’ heeꞌranno gede assitino.—2 Dud. 34:27, 33.

¹⁹ Iyosiyaasi gede, wedellu Yihowara soqqama anjensanni hanafa hasiissannonsa. Maaro einohu Moote Minaase, Iyosiyaasira Maganu maarore rosiisikkinni digatino. Wedella, maateꞌnenna songoꞌne giddo noohu Yihowara ammaname keeshshinohu jajjabbu manniwa shiqqi yitine, Yihowa kaaꞌlinonsa gara rosse. Qoleno, Iyosiyaasi Qullaawa Borro nabbambanna macciishshasi, gara ikkinore assate kaꞌꞌanno gede assitinosita qaagge. Maganu Qaale nabbawaꞌne, Yihowara soqqamate murcidhinanninna isi ledo albinni roore jaalooꞌmitinanni gede assitaꞌnera dandiitanno; tini hagiirriꞌne lexxanno gedenna wole manna kaaꞌlitinanni gede assitannoꞌne. (2 Duduwo 34:18, 19 nabbawi.) Qullaawa Maxaafa xiinxallaꞌne, Yihowara soqqantinanni gara woyyeessidhinanni doogga huwattinanni gede assitaꞌnera dandiitanno. Xiinxallitinanni wote, Iyosiyaasi gede loosoho kakkayisannoꞌne garinni nabbabbe.

20, 21. (a) Xaggensa ronsummori shoolenta moote mitto assannonsari maati? (b) Aananno birxichira mayinnire ronseemmo?

²⁰ Yihowara woꞌmu wodaninsanni soqqantinote shoole Yihudu moote xagge xiinxallanke kaaꞌlitinoheha lawannohe? Insa Magano hagiirsiisannore assatenna iso magansiꞌrate diinaggaabbe soqqantino. Qoleno, Maganu fajjo assitino. Insa waajjishshanno diinna ledo gaarantu yannara nafa hatto assitino. Baalunku coyinni roore, insa Yihowara soqqamate kaꞌinohu iso baxxannohuraati.

²¹ Aananno birxichira ronseemmonte gede, kuri shoolenti moote gara ikkinokkire assitino woti no. Ikkirono, wodanita afano Magani, insa woꞌmu wodaninni soqqantinosihu gede asse laino. Ninkeno guuntete xeꞌne noonkereeti. Yihowa ninke laꞌꞌanno wote, woꞌmu wodaninkenni soqqammoommosihu gede asse kiiranke ikka? Aananno birxichira tenne hajore ronseemmo.