1. Hayyo afiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Tini hayyo kaaˈlitannonkehu ma garinniiti?

YIHOWA hayyote Buichooti; qoleno wolootaho hayyo aanno. Yaiqoobi 1:5 togo yitanno: “Kiˈne giddo egenno [woy, hayyo] xeˈinosihu heeˈriro, Magano huucciˈro; Maganuno aannosi. Isi ayeno mishikkinni baalunkura elate shooshaqa Maganooti.” Maganuwiinni hayyo afiˈra dandiineemmo doogga giddo mitte isi aannonke seejjo adhate. Tini hayyo gara ikkinokkire assineemmokkinna Yihowawa shinqeemmo gede kaaˈlitannonke. (Law. 2:10-12) Tini qolte ‘Maganu baxilli giddo heeˈneemmo’ gedenna hegere heeshsho afiˈneemmo gede assitannonke.—Yih. 21.

2. Maganu seejjannonke seejjo naadate mayi kaaˈlannonke?

² Cubbaataamma ikkanke, lossinoonninke gari, woy wolu korkaati seejjo adha qarra ikkitannonke gede assara dandaanno. Heeshshonke giddo seejjo afidhino horo laˈneemmo wote Maganu seejjannonkehu baxannonkehura ikkinota huwanteemmo; tini qolte uyinanninke seejjo naandeemmo gede kaaˈlitannonke. Lawishsha 3:11, 12 “Beettoˈya ballo, Kaaliiqi seejjo mishshooti; . . . Kaaliiqi baxannonsare seejjannonsa” yitanno. Qoleno Yihowa assannonkeri kaaˈlannonkere ikkinota deˈooti. (Ibiraawoota 12:5-11 nabbawi.) Maganu seekke egenninonke daafira, isi seejjannonkehu garunninna quwa saikki ikkinota  addaxxa dandiineemmo. Konninni aanchine shoolu gari seejjo xiinxallineemmo. (1) meessaneeto seejja, (2) annunna ama oosonsa seejjanno seejjo (3) Kiristaanu songo giddo seejjinanninke seejjonna (4) seejjinanninke wote macciishshantannonke xissonni roore busha ikkino coye ronseemmo.

3. Mittu qaaqqi isonooto seejjannoha ikka dandaannohu hiittoonniiti? Lawishshunni kuli.

³ Meessaneeto seejjate yaa, ninkeneeto qeeˈline akattankenna hedonke woyyeessiˈrate yaate. Meessaneeto seejja kalaqamunni afiˈnannire diˈˈikkino. Togo assate qajeelshu hasiisannonke. Lawishshaho, mittu qaaqqi biskilliite kada rosiisiˈranno woyite, annisi woy amasi uwannokki gede amadannosi. Kayinni qaaqqu biskilliite kada shiima geeshsha rosanno wote sununni asse amada agurannosi. Qaaqqinsa woˈmunni woˈma dandaanno wote qole callisi kadanno gede agurtannosi. Hatteente gede annuwunna amuuwu oosonsa “mootichu amaalenni seejjitanni” ganyite cincatenni qajeelsitannonsaha ikkiro oosonsa umonsa seejjitannore ikkitannonna hayyo afidhanno gede kaaˈlitannonsa.—Efe. 6:4.

4, 5. (a) Meessaneeto seejja lowo geeshsha hasiissannote ‘haaro mannimma’ kifileeti yineemmohu mayiraati? (b) ‘Lamala hinge umbummoro’ nafa hexxo mudha hasiissannonkekkihu mayiraati?

⁴ Yihoware jajjabbu heeˈre rosino mannino konne xintu seera harunsa hasiissannonsa. Insa mito geeshshano ikkiro umonsa seejja dandiitannoha ikkara dandaanno. Ikkirono insa ayyaanaamittetenni gikki yaa hasiissannonsareeti. Togoo manni “haaro mannimma” uddirannonna Kiristoosite gedee hedo heedhannonsa gede sharramannoha ikkiro gikki yiino Kiristaana ikka dandaanno. (Efe. 4:23, 24) Mittu manchi ayyaanaamittetenni gikki yaanno wote heedhannosi akatta giddo mitte isonooto seejjiˈrate. Togo assanke “ammana giwanna maalu yorto agurre umo qeeˈline, sumbetenninna ayyaanaame heeshshonni tenne gobbara heeˈneemmo gede” kaaˈlitannonke.—Tit. 2:12.

⁵ Ninke baalunku cubbaataammaho. (Ros. 7:20) Ikkollana mittu manchi soˈro loosiro xaate biddi yaa woy umosi seejjira didandaanno yaa diˈˈikkino. Lawishsha 24:16 “Keeraanchu lamala hige uwiro nafa kaˈˈanno” yitanno. Tennera kaaˈlannosiri maati? Umisi wolqa calla dikaaˈlitannosi, hatteentenni Maganu ayyaani kaaˈlannosi. (2 Qorontoosi 4:7 nabbawi.) Maganu ayyaani laalanno gumi giddo mitte meessaneeto qeeˈlate; kuni akati meessaneeto seejjiˈrate ledo xaado afiˈrinoho.

6. Maganu Qaale danchu garinni xiinxallate mayi kaaˈlannonke? (Hanafote noo misile lai.)

⁶ Ninkeneeto seejjiˈrate giddonkenni huuccatto assiˈra, Qullaawa Maxaafa xiinxallanna hiinca hasiissanno. Maganu Qaale xiinxalla qarra ikkitinohehalla ikki? Qullaawa Maxaafa xiinxalla baxisannohekkiha ikkara dandaanno. Ikkollana, maahoyye yiittoro Yihowa kaaˈlannoheta deˈooti. Isi ‘Qaalesi halchatto’ gede kaaˈlahera dandaanno. (1 Phe. 2:2) Umihunni, ateneeto qeeˈlite Qaalesi xiinxallatto gede kaaˈlahera Yihowa huucciˈri. Hakkiinni huuccattokki ledo sumuu yaannore assi; shiima yanna xiinxalla dandaatto. Sunu sununni Qullaawa Maxaafa xiinxalla shota ikkitannohe, hattono baxissannohe! Qoleno muxxe ikkitinota Yihowa hedo hiincitanni sayisatto yanna hagiirsiissannohe.—1 Xim. 4:15.

7. Ninkeneeto seejjiˈranke ayyaanaamittete mixonke wonshiˈrate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

⁷ Umonke seejjiˈneemmore ikkanke ayyaanaamittete mixonke wonshiˈrate kaaˈlitannonke. Lawishshaho mittu anni soqqanshote noosi diinagge albisi geeshshita ikkitinokkita huwati. Tennera isi woˈma yanna suwisaancho ikkate mixo fushshiˈri, hattono borronke giddonni suwisaancho ikkate daafira kultanno birxichuwa hase nabbawino, qoleno huuccatto assiˈrino. Togo assasi ayyaanaamittetenni kaajjanno gede kaaˈlitinosi. Isi injaannosi wote kaaˈlaancho suwisaancho ikkate coye biddi assiˈrino. Tini kaaˈlitinosiyya? Fonqolo ikkannori  iillinosiha ikkirono, mixosi aana illachishe yannate gedensaanni woˈma yanna suwisaancho ikkino.

8-10. Kiristaana ikkino anninna ama oosonsa Yihowara soqqantanno gede asse lossate mayi kaaˈlannonsa? Lawishsha kuli.

⁸ Kiristaana ikkino anninna ama oosonsa ‘Mootichu amaalenni seejjanni’ lossate qoosso noonsa. (Efe. 6:4) Hakko iso tenne heeˈnoommote busha alame giddo ooso konni garinni lossa shota diˈˈikkitino. (2 Xim. 3:1-5) Ooso bushanna dancha badate dandoo adhite ilantannoha diˈˈikkino. Insara kalaqamunni tiiu noonsaha ikkirono, konni tiiˈˈira rosunna qajeelshu hasiisannosi. (Rom. 2:14, 15) Mitte Qullaawa Maxaafa xawissanno borro “seejjo” yaannohu Giriikete Afii qaali “ooso lossa” yitanno tirono afiˈrinota xawissino.

⁹ Annuwanna amuuwa, oosoˈne baxillunni seejjitinanninsaha ikkiro baxxinanninsata huwattanno. Insa mittu manchi hasiˈri gede ikka dandaannokkitanna doodhitanno doorshinna assitannori kaaˈlansara woy gawajjansara dandaannota rossanno. Konni daafira, Kiristaana ikkino annuwinna amuuwi Yihowawiinni biddishsha afiˈrate sharrama hasiissannonsa. Mannu ooso lossiˈrate daafira coyiˈrannori budu budu garinninna yanna yannate kiiro babbaxxara dandaanno. Yihowa biddishsha harunsanno annuwinna amuuwi, oosonsa insara lawinonsa garinni woy wolu manni coyiˈranno garinni lossa dihasiissannonsa.

¹⁰ Hanni Nohi lawishsha hedi. Nohi Yihowa markaawe seekki yiisi wote, isira lawinosi garinni diseekkino. Isi hakkuyira albaanni markaawe seekke diegennino. Konni daafira, Nohi Yihowa addaxxe “Maganu hajajinosire baala” assa hasiissinosi. (Kal. 6:22) Tini mayi guma abbituyya? Nohi Yihowa yiinore assasi, maatesi ledo markaawete giddora eˈˈe gatanno gede kaaˈlitinosi. Nohi mittu maatete umo ikkino manchi assa hasiissannosire assino; tennera kaaˈlitinositi Magano addaxxate. Magano addaxxasi oososi dancha gede rosiisannonna insara dancha lawishsha ikkanno gede kaaˈlitinosi; Baote Wayira albaanni noote busha alame giddo ooso konni garinni lossiˈra shota diˈˈikkitino.—Kal. 6:5.

11. Annuwunna amuuwu oosonsa qajeelsa hasiissannonsahu mayiraati?

¹¹ Annuwanna amuuwa, Nohi gede ‘Maganu hajajinoˈnere baala assa’ dandiitinannihu hiittoonniiti? Yihowa kulannoˈnere macciishshe. Qaalisinna dirijjitesi widoonni ooso lossiˈnanni gara kulannoˈne wote macciishshe. Hatto assitinoro, yannate gedensaanni oosoˈne galattaˈnera dandiitanno! Mittu rodii togo yee borreessino: “Anniˈyanna amaˈya dancha gede asse lossinoe daafira galateemmonsa. Halaalu wodaniˈyara qaˈmiranno gede lowo geeshsha sharrantino. Xa ayyaanaamittetenni gikki yeemmo gede kaaˈlitinoeri insaati.” Ikkollana annuwunna amuuwu oosonsa danchu garinni lossiˈrate sharramanni heeˈreenna mite ooso Yihowa mininni fultara dandiitanno. Ikkollana oosonsa wodanira halaalu qaˈmiranno gede assate sharramino anninna ama tenne yannara insaneeto bushiisha dihasiissannonsa. Qoleno barrunni mitto barra qaaqqinke Yihowa “minira” higanno yee hexxa dandaanno.

12, 13. (a) Kiristaana ikkino anninna ama beettinsa songotenni bohamanno wote Yihowara hajajantannota leellisha dandiitannohu hiittoonniiti? (b) Mitte maate Yihowara hajajamansa kaaˈlitinonsahu hiittoonniiti?

 ¹² Mitu anninna ama qaaqqinsa songotenni bohamanno yannara Yihowara hajajama qarra ikkitannonsa. Hanni mitte rodoo lawishsha laˈno. Beettose songotenni bohantu gedensaanni mininni fulte hadhino. Amase togo yite maaxxukki coyidhino: “Qaaqqoˈyanna qaaqqoˈya qaaqqo ledo xaadate yee borronke giddo, bohaminohu ledo xaada dandiinanni doogo nookka yee hasiˈroomma.” Ise ledde togo yitino: “Ikkollana minaanniˈya, beettonke xaate ninke anga nookkitanna ninke mereero ea hasiissannonkekkita huwateemma gede kaaˈlinoe.”

¹³ Shiimu diri gedensaanni beettonsa songo higgino. Amase togo yitino: “Xa ise barru baala silke bilbiltannoe, woy sokka borreessitannoe. Ise ninke Maganoho hajajammeemmota buuxxino daafira lowo geeshsha ayirrissannonke. Xa mereeronke dancha aante no.” Beettiˈne songotenni bohaminoha ikkiro, ‘umiˈne egennonni irkira’ agurtine ‘Yihowa addaxxitinanni?’ (Law. 3:5, 6) Yihowa seejjo taalle nookki hayyosinna baxillesi leellishshannota qaagge. Yihowa qaaqqiˈnerano ikko mannu ooso baalate Beettosi sayise uyinota deˈinoonte. Yihowa mittu manchino baˈˈara dihasiˈranno. (2 Pheexiroosi 3:9 nabbawi.) Yihowa seejjonna biddishshi gara ikkinota ammanne. Yihowara hajajama shota ikkitannoˈnekki yannarano Isi yaannoˈnere asse. Ee, Maganu seejjo ledo sumuu yaannore asse ikkinninna gara gibbinoonte.

14. Yihowa ‘ammanamino borojjichisi’ widoonni rosiisannonke rosinni horo afiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁴ Yihowa Kiristaanu songo towaateemmo, agareemmonna rosiiseemmo yee qaale eino. Isi hatto assannohu addi addi doogganniiti. Lawishshaho, Beettosi songote umo asse shoomino, Beettisi qole yannatenni hasiissanno sagale shiqishanno gede ‘ammanamino borojjicho’ doorino. (Luq. 12:42) Addi addi doogganni shiqqannonketi tini ayyaanaamittete sagale, kaajja biddishsha woy seejjo afiˈrate kaaˈlitannonke. Konnira ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Lallawo shiqinshanna macciishshoommo hedo woy borronke giddo fulino rosi akataˈya woy assooteˈya biddi assiˈreemmo gede kakkayisannoe?’ Hatto ikkiro hagiidha hasiissannoˈne! Yihowa seekke biddi assaˈnera woy seejjaˈnera maahoyye yitinanni heedhinoonni.—Law. 2:1-5.

15, 16. (a) Songote giddo noori ‘elto’ ikkitino cimeeyyewiinni horo afiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? (b) Cimeeyye loosonsa hagiirrunni loossanno gede kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁵ Yesuusi Maganu hoshsha towaattanno cimeeyye shoome songote ‘elto’ asse uyino. (Efe. 4:8, 11-13) Tenne eltonni horo afiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Tenne assa dandiineemmo doogga giddo mitte, cimeeyyete noonsa ammananna insaha dancha lawishsha harunsate. Wole doogo qole insa Qullaawu Maxaafinni amaaltannonke amaale macciishshate. (Ibiraawoota 13:7, 17 nabbawi.) Songote cimeeyye baxxannonketanna ayyaanaamittetenni gikki yinammora hasidhannota deˈooti. Lawishshaho, gambooshshe honseemmota woy bashsho gede soqqanshote diinaggaawa agurroommota huwatturo rakke kaaˈlitannonketi egennantinote. Insa coyiˈneemmo woyite macciishshitannonke; hakkiinni Qullaawu Maxaafinni mite hedo kulte jawaachishshannonke. Tini qixxaawo Yihowa baxannonketa leellishshannota diˈˈikkitino?

¹⁶ Cimeeyye ninke shiqqe amaala shota ikkitannonsakkita deˈooti. Lawishshaho, Moote Daawiti loosinoha shota ikkinokki cubbo maaxate woˈnaali gedensaanni masaalaanchu Naataani iso mare hasaawisa mageeshshi geeshsha qarrissinosiro heda dandaatto! (2 Sam. 12:1-14) Soqqamaasinete giddo mitto ikkinohu Pheexiroosi Ayihude ikkino roduuwa roorsannota leellishannore assi yannara soqqamaasinchu Phaawuloosi iso seejjate worbimma hasiissinositi egennantinote. (Gal.  2:11-14) Ikkina songokkira noo cimeeyye atewa shiqa qarra ikkitannonsakki gede assa dandaattohu hiittoonniiti? Umo heeshshi assattoha, waajjinikki shinqannihanna galatattoha ikki. Insa kaaˈlitannohe kaaˈlo, Maganu baxannoheta leellishanno doogo gede assite lai. Tini ate calla kaaˈlitannoheha ikkikki, insano loosonsa hagiirrunni loossanno gede assitannonsa.

17. Songote cimeeyye mitte rodoo baxillunni kaaˈlitinosehu hiittoonniiti?

¹⁷ Mitte rodoora alba iillinoserinni kainohunni Yihowa baxannoseha lawa giwinose. Ise togo yitino: “Alba iillinoerinninna wolu korkaatinni kainohunni ragu baalu tunsannoe wote cimeeyyete hasaapha hasiissannoeta afoomma. Cimeeyye hanqiteno ikko mishshe coyidhe diegentinoe; hatteentenni jawaateemmanna kaajjeemma gede kaaˈlitinoe. Loosu batiˈrannonsa yannara nafa ajayi ajeenna mittu cimeessi gambooshshu gedensaanni shiqe hasaawisannoe. Alba sayisoomma heeshsho hedeemma wote Yihowa baxilli hasiisannoeta diˈˈikkoomma yee hedoomma. Ikkollana, yannate kiiro Yihowa songotenna cimeeyyete widoonni baxannoeta buuxisinoe. Xaate iso agudheemmakki gede huucciˈreemma.”

18, 19. Seejjinanninke wote macciishshantannonke xissonni roore busha maati? Lawishsha kuli.

¹⁸ Seejjo xiissiissannoha ikkirono, seejjinanninke seejjo adha giwa kayinni roore gawajjitanno. (Ibi. 12:11) Hanni Qaaeelinna Moote Sedeqiyaasi lawishsha hedi. Qaaeeli rodoosi Abeeli giwe shaate hedi yannara Maganu togo yee seejjinosi: “Mayira giiramitto? Albikkino mayira kolishshiˈri? Dancha assoottoha ikkoommero albikki xawanno; dancha assa hoogittoro kayinni cubbu waalchikkira agarannohe; hasattosino ate amadateeti; ati kayinni qeelattora hasiisannohe.” (Kal. 4:6, 7) Qaaeeli Magano dimacciishshino. Iso cubbu qeelinosi. Hakkiinni Qaaeeli qarrunna shettote giddo uwino. (Kal. 4:11, 12) Qaaeeli Yihowa seejjo macciishshinoha ikkoommero, kuni qarri diˈˈillannosi.

¹⁹ Bushunna hoogimu moote Sedeqiyaasi gashshe noo yannara Yerusaalamete heeˈranno manni quuxxote giddo no. Masaalaanchu Ermiyaasi, Sedeqiyaasi busha doogosinni higanno gede duucha hige seejjinosiha ikkirono macciishsha giwino. Hakkunni gedensaanni Sedeqiyaasino Qaaeeli gede qarraho uwino. (Erm. 52:8-11) Yihowa ninke togoo qarrinni gatisa hasiˈranno!—Isayaasi 48:17, 18 nabbawi.

20. Maganu seejjo adhitannokkirira mayi iillannonsa? Yihowa seejjo macciishshitannori mayi atoote afidhanno?

²⁰ Tenne heeˈnoommo alamera mannu umonsa diseejjiˈranno; qoleno seejjo mishanno. Ikkollana togoota busha hedo afiˈrino manni muli yanna giddi baˈˈanno. (Law. 1:24-31) Konni daafira ‘seejjo adhine egennaamma ikkino.’ Lawishsha 4:13 togo yitanno: “Seejjo seekkite cuˈmiri, facci assite agurtooti; heeshshokkiitina seekkite agadhi.”