1. Qullaawu Maxaafi giddo seejjo ma garinni xawinsoonni?

“SEEJJO” yaanno qaale macciishshatto wote maa hedatto? Batinyu manni konne qaale macciishshanno wote bayichonko qorichu daafira hedanno; ikkollana seejjinannihu qorichishate calla diˈˈikkino. Qullaawu Maxaafi giddo seejjo kaaˈlitannonketa kulloonni; isinni seejjo egennote, hayyotenna heeshshote ledo xaadinse qummi assinoonni. (Law. 1:2-7; 4:11-13) Maganu seejjannonkehu baxannonke daafiraatinna hegere heeshsho afiˈnammora hasiˈranno daafiraati. (Ibi. 12:6) Maganu qorichishate seejjanno woti nooha ikkiro, qorichishannohu gawajjanno garinni diˈˈikkino. Isinni “seejjo” yaanno qaali rosiisate yitanno tiro afiˈrinoho; lawishshaho seejjo mittu anni woy ama baxanno qaaqqonsa rosiisanno roso leellishshanno.

2, 3. Seejjinannihu rosiisatenna qorichishateeti yineemmohu mayiraati? (Hanafote noo misile lai.)

² Hanni konne lawishsha hedi: Jooni yinanni qaaqqi kaase mine gaˈnanni no. Amasi “Uduunne hiiqqattona mine kaase gaˈnitooti!” yitusi. Jooni kayinni amasi yitinosire macciishsha giwi; hakkiinni hedikkinni xarapheezzu aana nooha awawa wodhinanni uduunnicho hiiqqi. Amasi iso ma garinni seejjitanno? Ise qorichishshenna  rosiisse seejjitasira dandiitanno. Assinori gara ikkinokkita xawisse kultannosi. Togo assitannohu annisinna amasi fushshino seera ayirrisa hasiissannosita wodanchanno gedeeti. Hakkiinni ise coyidhinore kaajjishate, hasiisanno qoricha qorichishshasira dandiitanno. Lawishshaho, kaase angasinni haadhe hoolte shiimu barri geeshsha godoˈlannokki gede assitara dandiitanno. Togo assase, qaaqqise hajajama hooga gawajjitannota huwatanno gede kaaˈlitannosi.

³ Ninke Kiristaana ikkinoommo daafira, Maganu maate miillaati. (1 Xim. 3:15) Konni daafira, Yihowa ninke harunsineemmo biddishsha aatenna konne biddishsha diingeemmo wote baxillunni ninke seejjate qoosso noosita ammana hasiissannonke. Qoleno loonsoommo soˈro gawajjitinonkeha ikkiro, Yihowa seejjo iimi Anninkera hajajama lowo geeshsha hasiissannota ikkitinota qaangeemmo gede assitannonke. (Gal. 6:7) Maganu ninke daafira hedannohura gawajjannonke coyi iillankera dihasiˈranno.—1 Phe. 5:6, 7.

4. (a) Seejjo qajeelsate kaaˈlitannohu hiittoonniiti? (b) Konni birxichira maa ronseemmo?

⁴ Qullaawu Maxaafinni seejjinanni seejjo woloota qajeelsatenna seejjinanni manchi mixosi wonshiˈranno gede kaaˈlitannosi; lawishshaho togoo seejjo oosonke woy Qullaawa Maxaafa xiinxallinseemmo manni Kiristoosi harunsaano ikkanno gede kaaˈlitannonsa. Woloota qajeelsate horoonsiˈneemmohu qaru uduunnichi Maganu Qaaleeti; kuni Qaali “sodhinore seejjate kaaˈlanno.” Konni garinni oosonke woy Qullaawa Maxaafa xiinxallinseemmo manni ‘Yesuusi hajajo baala’ huwatannonna hajajosi agadhanno gede kaaˈla dandiineemmo. (2 Xim. 3:16; Mat. 28:19, 20) Yihowa togoo qajeelsa maassiˈranno; korkaatuno konni garinni qajeelino manni wolootu Kiristoosi harunsaano ikkitanno gede kaaˈla dandaanno. (Tiito 2:11-14 nabbawi.) Konni birxichira sase xaˈmora dawaro afiˈneemmo; (1) Maganu seejjannonke seejjo isi baxannonketa leellishshannohu hiittoonniiti? (2) Hunda Maganu seejjino manni lawishshinni maa ronseemmo? (3) Woloota seejjineemmo wote Yihowanna Beettisi lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

5. Yihowa seejjo isi baxannonketa leellishshannohu hiittoonniiti?

⁵ Yihowa soqqamaanosi baxillisi giddonni fultukki heedhanno gede baxillunni kae seejjannonsa, rosiisannonsa hattono qajeelsannonsa. (1 Yoh. 4:16) Isi insa dimishannonsa, woy tidhitinori nookkihu gede assite heddanno gede diassannonsa. (Law. 12:18) Hatteentenni giddonke noote dancha akattanni kaˈne soqqammammosiranna doodhate qoossonke horoonsiˈneemmo gede asse ayirrisannonke. Maganu Qaalisi, Qullaawu Maxaafi aana xintantino borro, Kiristaana ikkino anninkenna amanke woy cimeeyyete widoonni seejjankera dandaanno; ikkina ati seejjo Maganu baxille leellishshannohu gede assite hedatto? Anfummokkinni ‘soˈro loonsummoro’ cimeeyye ninke baxillunninna shaqqillunni kaaˈlitannonke; togoo cimeeyye Yihowa baxannonketa leellishshanno.—Gal. 6:1.

6. Seejjinoonninke seejjo qoossonke hoongeemmo gede assitannonketa ikkiturono, tini Yihowa baxille leellishshanno yineemmohu mayiraati?

⁶ Ikkollana mito wote seejjinanninkehu afuunni amaalle calla ikka hoogara dandaanno. Mittu manchi shota ikkinokki cubbo loosiro songote giddo noosi qoosso hoogara dandaanno. Togoo seejjono Maganu baxannonketa leellishshanno. Lawishshaho, mittu manchi qoossosi hoogasi, Qullaawa Maxaafa xiinxalla, hiincanna huuccatto assiˈra lowo geeshsha hasiissannosita huwatanno gede kaaˈlitasira dandiitanno. Kuni manchi hatto assannoha ikkiro ayyaanaamittetenni kaajjara dandaanno. (Far. 19:7) Yannate gedensaanni qole qoossosi wirro  afiˈrara dandaanno. Cubbo loosino manchi songotenni bohamanno gede assano, Yihowa baxille leellishshanno; korkaatuno togo assa songo keeraaˈmitanno gede assitanno. (1 Qor. 5:6, 7, 11) Qoleno Maganu seejjannohu garunni ikkino daafira, bohamino manchi loosino cubbi shota ikkinokkita huwatanno gedenna maaro eanno gede assasira dandaanno.—Soq. 3:19.

7. Shebina ayeti? Isira hiitti busha akatta noosi?

⁷ Seejjo kaaˈlitanno gara huwatate konninni aanchine Yihowa seejjinonsahu lamu manni lawishsha laˈneemmo. Umihu Moote Hiziqiyaasi diro heeˈrinoho Shebinaati; wolu yannankera nooho Rodoo Girehaamiiti. Shebina ‘mootete mini gashshaancho’ ikkino daafira lowo silxaane noosiho. (Isa. 22:15) Ikkollana isi naaxxe umisira ayirrinye afiˈra hasiˈrino. Wole agurina Shebina isiniitira biifado waamma seekkiˈrino, hattono ‘faradi gaaretenni’ haˈranno.—Isa. 22:16-18.

8. Yihowa Shebina seejjinohu hiittoonniiti? Tini iso kaaˈlitinosihu ma garinniiti?

⁸ Shebina umisira ayirrinye hasiˈrino daafira, Maganu ‘mootimmate aaninni dirrise,’ isi bayicho Eeliyaaqeemi worino. (Isa. 22:19-21) Kuni ikkinohu Sooriyu Moote Senaakireemi Yerusaalame qasate hedanni no yannaraati. Shiima yanna gedensaanni Senaakireemi Hiziqiyaasinna Yihudu manni waajje anga aanno gede assitara roorrootasi lowo olanto ledo soyino. (2 Mot. 18:17-25) Hatte yannara kuri roorroota hasaawisanno gede Eeliyaaqeemi sonkoonni; kayinni isi callisi dihaˈrino. Isi lamu manni ledo haˈrino; insa giddo mittu Shebinaati; hatte yannara isi borreessaancho ikke no. Tini Shebina seejjinoonnisi daafira hanqinokkitanna umosi heeshshi asse uyinoonnisita albitenni ajjanno qoosso adhinota leellishshanno. Ikkina, isi xaggenni maa ronseemmo? Hanni tenne xaggenni ronseemmoha sase coye laˈno.

9-11. (a) Shebina xaggenni maa ronseemmo? (b) Yihowa Shebinara assinori jawaachishinohehu hiittoonniiti?

⁹ Umihunni Shebina qoossosi hoogino. Isi lawishshi “booˈna baote widira haadhe hadhanno; boollaqiˈrano uwate widira qolte massitanno” yaanno qorowishsha qaangeemmo gede assannonke. (Law. 16:18) Songote giddo qoosso noonkeha ikkara dandaanno; tenne qoossonni kainohunni ayirrinsanninkeha ikkara dandaanno; tenne yannara umonke heeshshi assineemmo? Noonke dandoora woy loonsoommohu danchu loosira galatu hasiisannosihu Yihowa ikkinota ammanneemmo? (1 Qor. 4:7) Soqqamaasinchu Phaawuloosi togo yee borreessino: “Mitti mittiˈne Maganu uyinoˈne ammaˈna bikkinni umoˈne heeshshi assitine laˈe ikkinnina, hasiisannohura aleenni heddinanni [booˈnitinoonte].”—Rom. 12:3.

 ¹⁰ Layinkihunni Yihowa Shebina seejjasi ‘Xaate isi biddi diyaannoho’ yee hedinokkita leellishshanno. (Law. 3:11, 12) Kuni yannankera songote giddo noonsa qoosso hoogginorira dancha lawishshaati! Insa qoossonsa hooggino daafira hanqa woy koffi yaa agurte seejjinoonninsa seejjo Maganu baxannonsata leellishshannohu gede assite laˈˈanna dandiitu deerrinni Yihowara woˈmu wodaninni soqqamate sharrama dandiitanno. Anninke Yihowa umonke heeshshi assinummoro, ‘Horonta soorrante biddi diyitanno’ yee hedannokkita qaagi. (1 Pheexiroosi 5:6, 7 nabbawi.) Maganu baxillunni kae aannonke seejjo soorramme biddi yineemmo gede kaaˈlitannonke; konnira Maganu angara shaqqadu dori gede ikka hasiissannonke.

¹¹ Sayikkihunni, Yihowa Shebinara assinori seejjo seejjate qoosso noonsarira lawishshaho annahonna amate, hattono songote cimeeyyera dancha lawishsha ikkannonsa. Insa maa rosa dandiitanno? Yihowa seejjanno seejjo isi cubbo giwannota calla ikkikkinni cubbo loosino manchira hedannota leellishshanno. Ati ooso iloottoha ikkiro, woy songote cimeessaatiro seejja hasiissannohe yanna heedhara dandiitanno; tenne yannara busha coye giwattota calla ikkikkinni soˈro loosino manchira hedattota leellishshe Yihowa faale haˈratto?—Yih. 22, 23.

12-14. (a) Mitootu seejjo uyinanninsa wote maa assitanno? (b) Maganu Qaali mittu rodii hedosi biddi assiˈranno gede kaaˈlinosihu hiittoonniiti? Tini mayi guma abbituyya?

¹² Mitootu seejjinoonninsa seejjonni kainohunni koffi yite Yihowawiinninna dagasiwiinni xeertidhino. (Ibi. 3:12, 13) Ikkollana hattoo manni xaate biddi diyaannoho yaateni? Hanni Girehaami lawishsha laˈno. Isi songotenni bohame yannate gedensaanni higinoha ikkirono gambooshshe haˈranna soqqama agurino. Shiimu diri gedensaanni, iso shiqe kaaˈlate woˈnaalino cimeessa Qullaawa Maxaafa xiinxallisannosi gede xaˈmirino.

¹³ Girehaami kaaˈli cimeessi hakkawarita qaage togo yiino: “Hatte yannara Girehaami naaxxaleessaho. Isi bohamanno gede assitino cimeeyye mishanno. Konni daafira isi ledo naaxxate daafiranna naaxxa gawajjitanno gara xawissanno qummeeshshuwa hasaambummo. Girehaami Maganu Qaali hincilaallonni isonooto layiˈra hanafino; isi hincilaallote giddo lainota umisi misile dibaxino! Hakkiinni isi woyyaawino. ‘Heellichote’ geeshshi naaxxa illesi ballissinota huwatenna woloota mishannohu umisi qarrinni ikkinota wodanche biddi yiino. Isi Kiristaanu gambooshshe ganye haˈra, Maganu Qaale seekke xiinxallanna barru baala huuccatto assiˈra hanafino. Qoleno maatete umo ikkino daafira, Yihowa uyinosiha konne loosu qeecha seekke loosa hanafino; tini qolte minaamasinna oososi baasa hagiirsiissino.”—Luq. 6:41, 42; Yai. 1:23-25.

¹⁴ Cimeessu lede togo yiino: “Mitto barra Girehaami kulinoeri dhagge ikkinoe. Isi togo yiinoe: ‘Halaale macciishshummonku lowo diro ikkino; suwisaancho ikkeno soqqamoommo. Yihowa baxeemmo yee coyiˈra dandeemmohu kayinni xaati.’ Shiima yanna gedensaanni songote giddo mayikirafoone doyissanno gede xaˈminoonnisi; qoleno isi tenne qoosso lowo geeshsha naadino. Isi lawishshi mittu manchi umosi Yihowa albaanni heeshshi asse seejjinoonnisi seejjo adhiro bae atoote afiˈrannota huwateemmo gede kaaˈlinoe!”

15. Woloota danchu garinni seejjate maa assa hasiissannonke?

¹⁵ Dancha rosiisaano ikkate balanxe seekkine rosa hasiissannonke. (1 Xim. 4:15, 16) Konni daafira, Maganu woloota seejjate qoosso uyinonsari, insa uminsa balaxxe Yihowa biddishshi garinni heeˈra hasiissannonsa. Konni garinni umonsa heeshshi assite Maganoho galansa, wolootu  ayirrissannonsa gedenna woloota qajeelsitanno woy amaaltanno woyite waajjitannokki gede kaaˈlitannonsa. Hanni Yesuusi lawishsha laˈno.

16. Gara ikkitino seejjo seejjanna danchu garinni rosiisa lainohunni Yesuusi lawishshinni maa ronseemmo?

¹⁶ Yesuusi woˈmanka wote, wole agurina qarru yannara nafa Annisira hajajamino. (Mat. 26:39) Qoleno hayyo uyinosihuno ikko rosiisino rosi Buicho Yihowa ikkinota coyiˈrino. (Yoh. 5:19, 30) Yesuusi umosi heeshshi assasinna Maganoho hajajamasi suwashshu wodani noonsari isi harunsaano ikkitanno gedenna isi shaqqadonna mararanno rosiisaancho ikkanno gede kaaˈlitinosi. (Maatewoosi 11:29 nabbawi.) Isi coyiˈrinori hexxo mudhite hiiqqantara kaˈino shomboqqo woy baˈˈara rahino caabbichi gede ikkitinore jawaachishino. (Mat. 12:20) Yesuusi cincannokki gede guficho ikkannori iillisi yannara nafa, shaqqadonna baxillaancho ikkinota leellishino. Soqqamaasinesi umonsa baxxannorenna lowo silxaane afiˈra hasidhannota leellishannore assitu yannara amaalinonsa gari tenne leellishanno.—Maq. 9:33-37; Luq. 22:24-27.

17. Cimeeyye Maganu hoshsha danchu garinni allaaltanno gede kaaˈlitannonsa akatta hiikkuriiti?

¹⁷ Songote cimeeyye woloota seejjitanno yannara Kiristoosi lawishsha harunsa hasiissannonsa. Togo assansa Yihowanna Yesuusi massagansara hasidhannota leellishshanno. Soqqamaasinchu Pheexiroosi togo yee borreessino: “Eeggo uyinoonniˈneta Maganu hoshsha allaalle; allaaltinanni woyiteno Maganu hedo garinni baxxine allaalle; woxeho hagaagatenni ikkikkinni soqqamate nooˈne halchonni allaalle. Hoshshate dancha lawishsha ikke ikkinnina, eeggo uyinoonniˈnere gadadissine wolqatenni gashshitinoonte.” (1 Phe. 5:2-4) Maganohonna songote umo ikkinohu Yesuusira hagiirrunni galtanno cimeeyye, insaneetono ikko wole roduuwa kaaˈla dandiitanno.—Isa. 32:1, 2, 17, 18.

18. (a) Yihowa annuwunna amuuwu maa assitara hasiˈranno? (b) Yihowa annunna ama oosonsa qajeelsitanno gede kaaˈlannonsahu hiittoonniiti?

¹⁸ Kuni xintu seeri maateno kaaˈlanno. Qullaawu Maxaafi maatete umo ikkitinore togo yaanno: “Kiˈne annuwa! Oosoˈne Mootichu amaalenni seejjitinanni lossensa ikkinnina, caacceessitinoontensa.” (Efe. 6:4) Tini shotinse laˈnanni hajajootini? Lawishsha 19:18 “Beettokki higa dandaanno yannara seejjisi; baˈˈara worte agurtootisi” yitanno. Ee, Yihowa Kiristaana ikkino anninna ama oosonsa hasiisanno garinni seejjitannokkiha ikkiro xaˈmannonsa. (1 Sam. 3:12-14) Ikkollana, annunna ama umonsa heeshshi assite Yihowa hayyo aannonsa gede huuccidhannohanna Qaalisinninna ayyaanisinni massagantannoha ikkiro isi kaaˈlannonsa.—Yaiqoobi 1:5 nabbawi.

19, 20. (a) Maganu seejjannonke seejjo adhinummoro mayi atoote afiˈneemmo? (b) Aanano birxichira maa ronseemmo?

¹⁹ Maganu seejjannonke seejjo adhineemmohanna woloota seejjineemmo wote Yihowanna Yesuusi lawishsha harunsineemmoha ikkiro lowo atoote afiˈneemmo. Lawishshaho maateno ikko songo salaame afidhanno. Qoleno mittu mittunku manchi banxannisita huwatanno, hattono teese heeˈranno; kuni afiˈneemmo atooti giddo gamaholla. (Far. 72:7) Ee, Yihowa seejjannonke seejjo isi towaanyo afiˈnenna mitte maate gede ikkine hagiirrunninna salaametenni heeˈneemmo gara rosiissannonke. (Isayaasi 11:9 nabbawi.) Tenne hendeemmoha ikkiro, Yihowa aannonke seejjora gara ikkitino lao heedhannonke; Ee, seejjo Yihowa baxannonketa leellishshanno.

²⁰ Aananno birxichira mini giddono ikko songote giddo seejjinanninke gara ronseemmo. Qoleno ninkeneeto seejja dandiineemmo garanna seejjinanninke wote macciishshantannonke xissonni roore gawajjannori maatiro xiinxallineemmo.