1. Umi xibbi diro heeˈrino Kiristaanira mayi fonqoli iillinonsa?

SOQQAMAASINCHU Pheexiroosi 62 nna 64 M.D. mereero noo yanna giddo ‘manni gobba manna ikkite Phanxoosi, Galaatiyaho, Qephedooqiyaho, Iisiyahonna Biitaaniyaho billaallite’ heedhannorira sokka borreessino. (1 Phe. 1:1) Babbaxxino bude harunsanno manni noote kuri Shiimiidi Iisiyira heedhanno songuwara jawaantenna biddishshu hasiisinonsa. Insa mannu giwannonsa, hattono xonannonsa. Qoleno “giirate gede fonqolanno qarri” iillinonsa. Insa quuxxote yannara heedhino. Pheexiroosi “baalunku coyiˈra goofimarchu iillino” yee borreessino. Tonne diro ikkitannokki yanna giddo Yerusaalame baˈˈaraati. Tenne quuxxote yannara konne Kiristaana kaajje uurrate kaaˈlannonsari maati?—1 Phe. 4:4, 7, 12.

2, 3. Pheexiroosi ammanate roduuwisi wosina adhanno gede jawaachishinohu mayiraati? (Hanafote noo misile lai.)

² Pheexiroosi ammanate roduuwasi, “Mimmitoˈne wosinchimma adhe” yee amaalino. (1 Phe. 4:9) “Wosinchimma adha” yaannohu Giriikete Afii qaali, noo gedeenni tirriro “anfoonnikki mannira baxille woy danchumma leellisha” yitanno tiro afiˈrino. Ikkollana Pheexiroosi ammanate roduuwisi ‘mimmitonsa’ yaano bashsho egentinonna  mitteenni gamba yitanno roduuwa wosinchimma adhitanno gede amaalino. Wosinchimma adhansa kaaˈlitannonsahu hiittoonniiti?

³ Wosinchimma adhansa mimmitunniwa shiqqanno gede kaaˈlitannonsa. Tenne huwatate ate umikki lawishsha heda dandaatto. Mannu mininsara koyiseennahe hagiidhootto yanna qulli yitannohe? Hatte yannara tashshi diyiinohe? Songokki giddonni mito manna minikkira koyisittota jaaloomiˈne dikaajjino? Roduuwanke wosinsanke insa albinni roore egennineemmo gede kaaˈlitannonke. Pheexiroosi waro heeˈrino Kiristaani yanna bushshanni hadhino daafira albinni roore mimmitunniwa gamba yaa hasiissinonsa. Tenne ‘goofimarchu yannara’ heeˈranno Kiristaanino hatto assa hasiissannonsa.—2 Xim. 3:1.

4. Konni birxichira hiikkuri xaˈmuwa xiinxallineemmo?

⁴ ‘Mimmitonke’ wosinsa dandiineemmohu hiitte doogganniiti? Wosina adhineemmokki gede guficho ikkannonkere qeela dandiineemmohu hiittoonniiti? Dancha wosina ikkate mayi kaaˈlannonke?

5. Kiristaanu gambooshshinkewa wosina adha dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁵ Gambooshshunniwa: Kiristaanu gambooshshiwa ayyaanaamittete sagale sagaˈlate daggannore baala anga faˈne haaˈneemmo. Gambooshshe koyissinonkeri Yihowanna dirijjitesiiti. (Rom. 15:7) Gambooshshenke daannoha haaro manna ninkeno wosinsa dandiineemmo. Kuni haaru manni uddiˈrino woy seessino gari baxiha ikkirono, shiqqine hasaawisate mayira diwoˈnaaltinanni? (Yai. 2:1-4) Ledosi wolu roduuwi nookkiha ikkiro, ledoˈne ofollanno gede koyisa dandiitinanni. Mulesi ofoltine pirogiraame harunsanno gede kaaˈlitinannisihanna nabbambanni qummeeshshuwa leellishshinannisiha ikkiro hagiidhara dandaanno. Konni garinni ‘wosinchimma daggannore haaˈra’ dandiineemmo.—Rom. 12:13.

6. Roore wote minenke wosinsa hasiissannonkeri ayeooti?

⁶ Sagale koyisa: Hunda mannu sagale qishe mininsara wosincho adha rosaminoreeti. (Kal. 18:1-8; Eje. 13:15; Luq. 24:28-30) Sagale mitteenni ita hakko manni mereero jaaloomunna salaame noota leellishshanno. Roore wote wosinsa hasiissannonkeri ayeooti? Songote giddo noore ammanate roduuwankeeti. Qarru yannara mimmitinkera irko ikka hasiissannonke. Konnira, roduuwinkera ammanammoommo jaalla ikkanna baalunku ledo salaametenni heeˈra hasiissannonke. Alba Ameerikaho nooti Beeteelete maate Agarooshshu Shae xiinxallitannohu 12:45nniiti; Aliidi Bisi 2011nni tenne saate soorre 12:15nni xiinxallinanni gede assino. Mayira? Egensiishsha kulli wote, Beeteelete maate mimmitonsa wosinsitanno gede, Agarooshshu Shae xiinxallo yannantenni gooffuro woyyannota xawinsoonni. Alamete doyichora nooti sinu biirono hatto assitanno. Tini qixxaawo Beeteelete maate albinni roore mimmitinsawa aantanno gede kaaˈlitinonsa.

7, 8. Yihowa dirijjite riqibbe songonke dagganno roduuwa wosinsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁷ Roduuwu lallawo shiqishate wole songonni dagganno wote, woradu aliidi laˈˈaanonna mito wote qole sinu biiro riqiwaano dagganno wote wosina adhineemmo faro afiˈneemmo. Insa dagganno wote minenke wosinsa dandiineemmo. (3 Yohaannisi 5-8 nabbawi.) Kuri roduuwira buna hayikkinse woy sagale koyinse wosinsa dandiineemmo. Ati togo assa dandaatto?

⁸ Mitte Ameerikaho heedhanno rodoo togo yitino: “Minaanniˈyanna ani lowo diro lallawo shiqishate dagganno roduuwanna minaamuwansa minenke wisinsineemmo. Wosina adhineemmo yanna baalantera hagiirrinke baete; baalunkunni roore tenne yannara ayyaanaamittetenni jawaanteemmo. Hatto assankenni horo digaabbineemmo.”

9, 10. (a) Minenke ayeoo gashsha dandiineemmo? (b) Shiimu mini noonsari minensa woloota gashsha dandiitanno? Lawishshunni kuli.

 ⁹ Minenke gashshe wosinsa: Hunda mannu wosina mine gashshe wosinsanno. (Iyo. 31:32; Film. 22) Xaano hatto assa hasiissannonke yanna heedhara dandiitanno. Lawishshaho, woradu aliidi laˈˈaano duucha wote galtannohu towaattanno songo giddo noo roduuwiwaati. Tiokiraasete rosi mine rossanno roduuwiranna gimbaatu looso loossannorira galtannowi hasiisannonsaha ikkara dandaanno. Mite yannara kalaqamu danonni kainohunni minensa hoogganno roduuwi heedhara dandiitanno; kuri roduuwi mine afidha geeshsha galtannowi hasiisannonsa. Togoo roduuwa kaaˈla dandiitannori halaˈlado mine afidhinore callaho yine heda dihasiissannonke; insa tenne assitanni keeshshitinoha ikkara dandaanno. Minikki shiima ikkirono, manna gashsha dandaatto?

¹⁰ Mittu Wodiidi Kooriyira heeˈranno rodii alba tiokiraasete rosi mine rossannore minesi gashshannota qaage togo yiino: “Mule adhammoommore ikkinoommohuranna mininke shiima ikkino daafira, umi qara rosaano minenke gashsha dandiineemmoha dilawinonke. Ikkollana rosaano minenke gashshira hananfummuti lowonta hagiidhinoommo. Mule adhammoommore ikkinoommo daafira, minaanninna minaama Yihowara mitteenni soqqamannohanna ayyaanaamittete mixo harunsannoha ikkiro hagiirraamma ikkannota huwantoommo.”

11. Songoˈne haarote dagginore wosinsa hasiissannohu mayiraati?

¹¹ Songonke haarote dagginore: Mitu roduuwi maatensa ledo ninke heeˈneemmo qooxeessa daggara dandiitanno. Mitootu daggannohu sabbakkannori roore hasiissannowa soqqamate ikkara dandaanno. Songoˈne kaaˈlitara suwisaano sonkara dandiinanni. Insara qooxeessu, songo, coyiˈnanni qaalinna budu haaro ikkansara dandaanno. Insa minenke waartanno gede assa, sagale koyisanna ledonsa boohaara haaro jaalla kalaqidhannonna haaro qooxeessa rossanno gede kaaˈlitannonsa.

12. Manna wosinsate lowore qixxeessa hasiissannokkita leellishanno woˈnaalsha kuli.

¹² Manna wosinsate lowore qixxeessa hasiissanno yaa diˈˈikkino. (Luqaasi 10:41, 42 nabbawi.) Mittu rodii minaamasi ledo misiyoone ikke soqqama hanafi yanna qaage togo yiino: “Hatte yannara ninke wedellaho, qoleno haaruuddeho, hattono fiixinke qalli assinonke. Mitto hashsha isinni minaamaˈya fiixase lowo geeshsha qalli yiteenna asseemmota hoogoommo. Mitte hawarro 1:30nni minenke ganganni. Mitte Qullaawa Maxaafa xiinxallitanno mancho sase burtukaane haadhe dagginonke. Ise dagginohu ninke hawalle keere daggini yitankeraati. Ise minira ei yine birciqqotenni waa uyinummose. Hakkiinni shaenna chokkoleete gafiˈne angummo. Ninke Siwahiili Afoo didandiineemmo, ise qolte Ingilizete Afoo didandiitanno. Ikkirono hatto assanke wole gobbara roduuwu ledo jaalooma kalaqiˈneemmonna hagiirraamma ikkineemmo gede kaaˈlitinonke.”

13. Wosina adha kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

¹³ Wosina adha waajjishannohe? Hatto ikkiro, wolootu ledo sayisattoti hagiirsiissanno yannanna danchu jaaloomi gate baˈˈannohe. Callimma qeelate kaaˈlannori giddo mittu wosina adhate. Kayinni ‘Mittu manchi wosina adhannokki gede guficho ikkannosiri maati?’ yite hedattoha ikkara dandaanno. Tenne assannokki gede guficho ikkannosihu babbaxxino korkaati heeˈrara dandaanno.

14. Wosina adhate woy wolootu koyissannonke wote maahoyye yaate yannanna wolqa assitannonkekkiha lawinkero maa assa dandiineemmo?

¹⁴ Yannanna wolqa: Yihowa soqqamaasine loosu batiˈrinonsareeti. Mitootaho wosina adhate yanna woy wolqa assitannonsakkiha lawannonsa.  Aterano hatto lawannoheha ikkiro, pirogiraamekki biddi assiˈra hasiissannoheha ikkara dandaanno. Wosina adhate woy wolootu koyissannohe wote maahoyye yaate yanna afiˈratto gede mito coye biddi assiˈra dandaattoha lawannohe? Qullaawu Maxaafi Kiristaanu wosina adha hasiissannonsata kulanno. (Ibi. 13:2) Konni daafira wosina adhate yanna gaaˈma hasiissannote. Woloota wosinsate yanna afiˈratto gede, gari geeshsha hasiisannokki looso loosa agura hasiissannoheha ikkara dandaanno.

15. Mitootaho wosina adha dandiitannokkiha lawannonsahu mayiraati?

¹⁵ Ateneetira noohe lao: Wosina adha hasidhe heedhe togo assa dandaattokkiha lawe egenninohe? Mitootu waajjitanno daafira wosina hasaawisa didandiineemmo yite heddanno. Wolootu qolte angate anje amaddinonsa daafira wolu roduuwi wosinsitanno garinni wosinsa didandiineemmo yite heddanno. Mitootaho kayinni mininsa shiima ikkino daafira wosina adha dandiitannokkiha lawannonsa. Ikkollana minikki amadooshshe seyinohanna laˈˈate baxisannoha ikkiro wosinikki hagiidhannota deˈooti.

16, 17. Wosina adha waajjishannohekki gede mayi kaaˈlannohe?

¹⁶ Wosina adha waajjishannohe? Hatto ikkiro waajjishannohehu ate calla diˈˈikkootto. Mittu Biritaaniyaho heeˈranno cimeessi togo yiino: “Wosina adha waajjishshara dandiitanno. Kayinni Yihowara soqqamate assineemmori wolu coyinte gede, wosina adhineemmo wote afiˈneemmo hagiirri yaachishannonkerinni rooranno. Wosinu ledo buna calla anganni hasaambanni sayinsoommo yanna no.” Wosina adhatto wote mitto mittonka wosincho illachisha hasiissannoheta deˈooti. (Fil. 2:4) Batinyu manni heeshshonsa giddo afiˈrino woˈnaalsha kula hasiˈranno. Wolootu woˈnaalsha macciishsha dandiineemmohu qole mitteenni gamba yinoommowaati. Wolu cimeessino togo yiino: “Songonkenni mito roduuwa mineˈya wosinsaˈya, insa albinni roore egenneemmo gedenna halaale macciishshitino gara afeemmo gede kaaˈlitinoe.” Mitto mittonka wosincho illachinsheemmo ikkiro, koyinsoommo manni baalu hagiidha dandaanno.

¹⁷ Babbaxxinohu tiokiraasete rosi mine rossanno roduuwa wosinsitannoti mitte suwisaancho rodoo togo yitino: “Miniˈya shiima ikkino daafiranna horoonsiˈreemma uduunnichi akkala ikkino daafira umi qara wosina adha waajjoomma. Mitte [tiokiraasete rosi mini rosiisaanchi] galte kayinni yaadeemmakki gede kaaˈlitinoe. Isenna minaannise songuwa towaatanno wote, roore hagiirsiissanno yanna sayisinohu heeshshonsa bikkunnita assiˈre Yihowara soqqamate illachishanno roduuwi ledo ikkinota kultinoe; kuri roduuwira garihu maalaamittete coyi noonsakkiha ikkara dandaanno. Hatte yannara alba amaˈya ‘Baxillu noowa raafo ita woyyitanno’ yitannoti qulli yitinoe.” (Law. 15:17) Wosina adhitinanni gede kakkayisannoˈnehu baxilleho; konni daafira yaada dihasiissannoˈne.

18, 19. Wosina adhanke wolu mannira noonketa gara ikkitinokki lao hooˈlate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁸ Wolootaho noohe lao: Songoˈnera hanqisinohe rodii no? Konni rodii ledo noohe aante seekkiˈrate sharrama hoogittoro, isira noohe lao gara ikka hooggara dandiitanno. Mittu manchira ati baxattokki akatta noosiha ikkiro, hakkonne mancho wosinsa qarra ikkitahera dandiitanno. Woy mittu manchi koffi assinoheha ikkiro hattenne hawa hoogoottoha ikkara dandaanno.

¹⁹ Qullaawu Maxaafi wosina adhineemmoha ikkiro, diinnanke ledo nafa salaame kalaqa dandiineemmota kulanno. (Roomu Sokka 12:20 nabbawi.) Woloota minenke wosinsanke insara noonketa gara ikkitinokki lao hooˈlate kaaˈlitannonke. Mitto mancho minenke wosinsanke Yihowa hakko mancho minisira woshshanno gede assitinosita dancha akatta huwatate kaaˈlitannonke. (Yoh. 6:44) Woloota baxillunni  kaˈe wosinsate kaaˈlannoheri maati? Tennera kaaˈlannoheri giddo mittu, “Wolu manni kiˈnenni roorinohu gede assitine hedde” yitannota Filiphisiyusi Sokka 2:3 te noo amaale harunsate. Roduuwinke ninke roortanno doogga hedanke insara noonke baxilli lexxanno gedenna baxillunni kaˈne wosinsiˈneemmo gede kaaˈlitannonke; insa ninke roortannohu ammanatenni, cincatenni, waajja hoogatenni woy wole Kiristaanu akattanni ikkara dandaanno.

20. Koyinsoonninke koyishsha naada hasiissannonkehu mayiraati? Tenne assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

²⁰ Faarsaasinchu Daawiti Yihowa “Minekki galannohu ayeti?” yee xaˈmino. (Faarso 15:1) Isi hakkiinni aanche Yihowa minesi wosinsanno mannira heedhansara hasiˈrannota ayyaanaamittete akatta qummi assino. Kuri akatta giddo mitte coyiˈnoommo qaale soorra hoogate. Faarsaasinchu “[Maganu mine galannohu] qarramiro nafa coyiˈrino qaale soorrannokkiho” yee borreessino. (Far. 15:4) Mannu koyiseennanke maahoyye yinummo gedensaanni mulla kaˈne gata dihasiissannonke. Koyisinke manchi lowore qixxeessinoha ikkara dandaanno; ninke gantummoro qole daafurisi mullawa gatanno. (Mat. 5:37) Mitu manni woyyino koyishsha afiˈranno wote umo koyisinonsa manchiwa haˈrikki gatanno. Kayinni tini ayirrinye baˈˈa diˈˈikkitino? Hatteentenni koyisinke manchi qixxeessinori ikkireno ikkiro, konne koyishsha naada hasiissannonke. (Luq. 10:7) Konne koyishsha haˈneemmokki gede assannori iillinkero, bayichonko tenne koyisinke manchira kula hasiissannonke; togo assanke banxeemmositanna ayirrinseemmosita leellishshanno.

21. Qooxeessu bude ayirrisa dancha wosina ikkineemmo gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

²¹ Qooxeessu budeno ayirrisa hasiissannonke. Mitowa wosinu koyinsinsakki mannu minira haˈra rosaminoreeti; wolewa qole balanxe dinye amandanni. Mitu qooxeessira koyisino ayiddi, balaxe wosina itisiranno; konni qooxeessira mini manni itannohu wosinu ite kai gedensaanniiti. Wolewa qole mannu wosinimma haˈrannowa mitore haaˈre haˈranno; mitowa kayinni wosinu mulla anganni mariro woyyanno yine hendanni. Mitu qooxeessira mannu koyinsanninsa wote umo diˈˈilleemmo yee gajaajjiranno; wolewa qole togo assa koyishsha naandoonnikkita leellishshannote. Dandiinummo deerrinni koyissinonkere hagiirsiisate sharrama hasiissannonke.

22. ‘Mimmitonke wosinchimma adha’ hasiissannonkehu mayiraati?

²² Heeˈneemmohu albinni roore “baalunku coyira goofimarchu gambisino” yannaraati. (1 Phe. 4:7) Muli yanna giddo xaa geeshsha ikke egenninokkihu bayiru qarri daanno. Qarru batiˈranni haˈranno wote, roduuwinke ledo albinni roore wodaninni baxama hasiissannonke. Pheexiroosi Kiristaana “mimmitoˈne wosinchimma adhe” yee amaalino amaale albinni roore harunsa hasiissannonke; wosina adha xaano ikko hegerera lowo geeshsha hagiirsiissannote!—1 Phe. 4:9.