HEESHSHOTE XAGGE
Dancha Lawishsha Ikkanno Manni Faale Haꞌraꞌyanni Lowo Atoote Afiꞌroommo
SHIIMU noommo yannara soqqansho fula lowo geeshsha waajjeemmo. Jawa ikkummo gedensaanni wolqaꞌyara aleenniiti yee hedeemmo looso uyinoonnie. Waajja qeeꞌleemmonna 58 diro woꞌma yanna soqqansho soqqame lowo atoote afiꞌreemmo gede kaaꞌlitinoeri dancha lawishsha ikkitinoe roduuwi daafira odeesseemmoꞌne.
Ilamoommohu Kanaadaho Kiwubeeki gashshootira Faransayete Afoo coyiꞌnannihu Kiwubeeki Sitii yinanni qooxeessiraati. Luwinna Ziiliya yinanni anniꞌyanna amaꞌya laꞌmisse lossitinoe. Anniꞌya kalaqamunni sammiimaho; isi nabbawa baxanno. Ani qole borro borreessa baxeemmo daafira, lophummoro gaazeexanya ikkate hedoommo.
Ani 12 dirihu heeꞌreenna anniꞌya ledo loosannohu Rudoolfi Suusi yinanni manchi jaalisi ledo mininkera dayi. Insa Yihowa Farciꞌraasineeti. Hatte yannara Yihowa Farciꞌraasine daafira garire diafoommo; qoleno ammaꞌnonsa daafira afate hasatto dinoe. Ikkirono xaꞌmonkera Qullaawu Maxaafinni duushshitanno dawaro qoltanno gari dhagge ikkinoe. Annaꞌyanna amaꞌyano tini maalaꞌlissinonsa daafira, Qullaawa Maxaafa xiinxallate sumuu yinummo.
Hakkawaro roseemmohu Kaatolikete rosi mineeti. Mito woyite Qullaawu Maxaafi xiinxalloꞌyanni rosoommore ledoꞌya rossanno ooso ledo hasaaweemmo. Qeesoota ikkitino rosiisaanonke gedensoonni tenne affu. Insa giddonni mittu Qullaawa Maxaafa horoonsiꞌre maa soꞌroommoro xawisa agure, rosaanote albaanni ane finqilaho yee bushiishie. Tini yaachishshinoeha ikkirono, hakkiicho rosiinsanniri Qullaawu Maxaafi rosi ledo sumuu yaannokkire ikkinota huwateemmo gede kaaꞌlitinoe. Hakko rosi mininni fula hasiissannoeta huwatummo. Konnira annaꞌyanna amaꞌya fajjishiishiꞌre wolu rosi mine eummo.
SOQQANSHO BAXEEMMO GEDE KAAꞌLINOERE
Qullaawa Maxaafa xiinxalla aguroommokkiha ikkirono, minunni mine haꞌre soqqama waajjishannoe daafira, ayyaanaamittetenni rahe dilophoommo. Qooxeessinkera Kaatolikete ammaꞌno baasa halaꞌlitino; qoleno insa sabbakate loosonke effidhe gibbanno. Mooriisi Duppileesi yinannihu Kiwubeeki gashshaanchi tenne
ammaꞌno ledo namoomino. Isi kaaꞌlannonsa daafira durriiyye Yihowa Farciꞌraasine farritto assidhino. Konnira, hatte yannara sabbakate worba ikka hasiissanno.Waajja qeeleemmo gede kaaꞌlinoehu Jooni Ree yinanniho Giiliyaadi Rosi Mine honsikki kifilenni maassamino rodooti. Kuni lowo woꞌnaalshi noosi rodii shaqqadoho, umosi heeshshi assannohonna faasiiqaho. Isi duucha hige amaalinoekkiha ikkirono, dancha lawishsha ikke lowore rosiisinoe. Jooni Faransayete Afoo gari geeshsha dandaannokki daafira, duucha woyite ledosi soqqansho fule kaaꞌleemmosi. Isi ledo hosaꞌya, waajjummokkinni halaaleho halamate murciꞌreemmo gede kaaꞌlitinoe. Yihowa Farciꞌraasine ledo xaadummohunni 10 diri gedensaanni yaano Onkoleessa 26, 1951nni cuuamummo.
Kiwubeeki Sitii yinanni qooxeessira noote shiima songonkera rooru roduuwi suwisaanote. Insahu danchu lawishshi anino suwisaancho ikkeemmo gede kakkayisinoe. Hatte yannara minunni mine haꞌne sabbankeemmo woyite Qullaawa Maxaafa calla horoonsiꞌneemmo. Wole borro nookkiha, Qullaawa Maxaafa calla horoonsiꞌne danchu garinni rosiisa hasiissinonke. Tini, woleho halaale kulate kaaꞌlitannota lowo qummeeshshuwa afeemmo gede kaaꞌlitinoe. Ikkollana, batinyu manni Qullaawa Maxaafa nafa Kaatolikete Beetekiristaane fajjitukkinni dinabbawanno.
Hakkiinni 1952nni Simooni Petirii yinannita songonkera noota ammanantino rodoo adhummo. Ise ledo Moontiriyaali yinanniwa haꞌne, mittu diri gedensaanni Liizi yinanni qaaqqo illummo. Seenne adhammora shiima yannara albaanni suwisaanchimma aguroommoha ikkirono, aninna minaamaꞌya dandaaminke deerrinni diinaggaambe soqqamate heeshshonke bikkunnita assiꞌrate sharrammoommo.
Tonnu diri gedensaanni wirro suwisaancho ikkate hedummo. Hakkiinni 1962nni Kanaadu Beeteelera cimeeyyete qixxeessinoonniha mittu aganiha Mangistete Soqqansho Rosi Mine eꞌꞌe rosummo; hatte yannara ledoꞌya galannohu Kamiili Wooleeti yinanni rodooti. Kamiili maate noosiha ikkirono, soqqanshote diinaggaawanno gari dhagge ikkinoe. Hakkawaro Kiwubeekira ooso lossiꞌnanni heeꞌne suwisaancho ikka rosantinota diꞌꞌikkitino; Kamiilira kayinni hatto assate mixo noosi. Ledo heeꞌnoommo yannara isi noommo gara taxxi yee hedeemmo gede jawaachishinoe. Boodu agani gedensaanni wirro suwisaancho
ikkate murciꞌrummo. Mitootu assanni noommori gara ikkasi huluullantinoha ikkirono, ani kayinni Yihowa kaaꞌlannoeta addaxxoommo daafira wirro suwisaancho ikkummo.BAXXITINO SUWISAANO IKKINE KIWUBEEKI HINGUMMO
Aninna Simooni 1964nni ilammoommohu Kiwubeeki Sitii yinanni qooxeessira baxxitino suwisaano ikkine soqqammeemmo gede sonkinke; hakkiicho lowo diro soqqammoommo. Hatte yannara albi geeshsha ikka hoogirono, mitu manni sabbakate loosonke giwanno.
Mitto barra Qidaamete soodo barri widoonni Kiwubeeki Sitii mule noohu Seyinti Merii yinanni katamira soqqamanni heeꞌreenna amande usurrie. Mittu polisichi minunni mine hadhe sabbakate fajjo dinohe yee polisete xaawa masse usurie. Hakkiinni Bayarjooni yinannihu waajjishanno daanyiwa massinie. Kuni daanyi ‘Xawaqikki ayeti?’ yee xaꞌmie. Gileeni Hawu a yinanniha Yihowa Farciꞌraasineha egennamino xawaqa kulummosita daanyu, “Isooti ada ballo!” yee caaccaawi. Hatte yannara Gileeni Yihowa Farciꞌraasinera xawaqa ikke yoote mine duucha higge qeeltanno gede kaaꞌlinonsa. Shiima yanna gedensaanni yoote mini kisseꞌya agurroonnita kulie.
Kiwubeeki qooxeessira mannu sabbakate loosonke giwanno daafira, karaayyaꞌneemmota dancha gambooshshu base diafiꞌnoommo. Shiima songonke gambooshshe assidhannohu hawado qorre qiidanno mineeti. Qiidu yannara roduuwu mine iibbishshanno maashine abbitanno. Roduuwu duucha woyite gambooshshu hanafara albaanni hatte maashine doyissite ofolte mimmitoho jawaachishanno woꞌnaalsha kultanni hasaabbanno.
Saꞌu dirra giddo sabbakate loosi halaꞌlanni haꞌrasi hagiirsiissannote. Kiwubeeki Sitiira 1960 balla Kooti Noortinna Gaasipe yinanniwa nooti boode shiimmaadda songuwa callate. Xaa yannara hakko qooxeessira lame worada saꞌanno songuwanna biifadda Gambooshshu Addaraashuwa no.
WORADUNNA AWURAAJJU LOOSO LOONSEEMMO GEDE KOYISINKE
Simooninna ane 1970nni woradu looso loonseemmo gede koyinsinke. Hakkiinni 1973nni awuraajju looso loosa hananfummo. Hatte dirra giddo, Looriye Sumuyerinna b Deevidi Ispileeni c yinanniri songuwa towaattannori worbuullu roduuwiwiinni lowore rosoommo. Mittu mittunku woradu gambooshshi gedensaanni aninna Deevidi rosiisate dandoonke woyyeessiꞌra dandiineemmo gara hasaambeemmo. Mitte hige Roduu Deevidi togo yiinoe: “Jeefote shiqishitto lallawo kaajjate. Ikkollana, ane ikkoommoro lallawokkira noo mashalaqqe sase addi addi lallawo asse qixxeesseemmo.” Hakkawaro lallawoꞌyara mashalaqqe batiseemmo. Hakko daafira lallawo kiꞌriꞌmi assinanni gara rosa hasiissinoe.
Hatte yannara awuraajju aliidi laꞌꞌanno woradu aliidi laꞌꞌaano jawaachishshanno gede sonkanni.
Kiwubeekira noote batinye halashshaano ledo egennamoommo daafira, woradda towaateemmo woyite duucha yannara insa ane ledo yanna sayisa hasidhanno. Insa ledo soqqama baxisannoeha ikkirono, woradu aliidi laꞌꞌaanchi ledo gari yanna disayisoommo. Mitte hige mittu shaqqadu woradu aliidi laꞌꞌaanchi “Roduuwu ledo yanna sayisakki danchate; ikkollana tenne lamalara anewa dawoottota habbooti. Anerano jawaante hasiissannoe!” yiinoe. Tini shaqqillunni amaalinoe amaale quwa saeemmokki gede kaaꞌlitinoe.Hakkiinni 1976nni xissiisannohu hedoommokki coyi iillie. Minaamaꞌya Simooni baasa dhiwante mannu aalo ikkitu. Ise umise injo agurte woloota kaaꞌlitannotanna Yihowa baxxannota ikkitino daafira, dancha aggaare ikkitinoe. Yihowara diinaggaawe soqqamaꞌya xissoꞌya cinceemmo gede kaaꞌlitinoe; Yihowano tenne qarru yannara irkisinoe daafira galaxxeemmosi. Yannate gedensaanni, Karoliini Eliyeeti yinannita Ingilizete Afoo coyidhannota worba rodoo adhummo; suwisaancho ikkite soqqantannoti Karoliini, Kiwubeeki dagginohu sabbakkannori roore hasiissannowa soqqamateeti. Karoliini faasiqatenna woloota roorenkanni callattinorenna manna gotti yite laꞌꞌa waajjitannore kaaꞌlitannote. Ise songuwa towaateemmo yannara baasa kaaꞌlitinoe.
KAAJJA DIRO
Arfaasa 1978nni umiha Suwisaanote Soqqansho Rosi Mine rosiiseemmo gede kullie. Kuni rosi, rosaanote calla ikkikkinni anerano haaro ikkinohura yaadoommo. Ikkollana, umi kifilera batinye gikki yitino suwisaano heeꞌransa kaaꞌlitinoe. Ani hatte yannara rosiisaancho ikkummorono, rosaanotewiinni lowore rosoommo!
Gedensoonni 1978nni Moontiriyaaliho Olompikete Istaadiyeemera “Qeeltanno Ammana” yaannoha daga dagiyyote gambooshshe assinoonni. Hakko gambooshshe 80,000 saꞌꞌanno manni dayino; Kiwubeekira kageeshshi manni gamba yee diegennino. Ane gambooshshunnite Odoo Shiqishshanno Kifilera soqqameemmo gede gaammoonnie. Hatte yannara batinye
gaazeexanyoota hasaawisoommo; qoleno xaadooshshu buusira ninke daafira danchare odeessinoonni daafira tashshi yiinoe. Televizhiinetenna raadoonete konni gambooshshi daafira 20 saꞌanno saate odeessinooni; qoleno lowo xibbe ikkitanno birxichuwa babbaxxitino borrora fultino. Konninni kainohunni batinyu manni Yihowanna dagasi daafira afino!WOLU AFIINNI SOQQAMA HANANFUMMO
Hakkiinni 1996nni shota ikkinokki looso uyinie. Cuuamummo yannanni kayise soqqameemmohu Faransayete Afoo coyiꞌnannihu Kiwubeeki qoqqowiraati; xa kayinni Toronto qooxeessira noohu Ingilizete Afoo coyiꞌnanni awuraajjira soqqameemmo gede kullie. Tennera ikkado diꞌꞌikkoommo yee hedoommo, hattono Ingilizete Afiinni lallawo shiqisha baasa waajjishshinoe. Albinni roore huuccatto assiꞌranna woꞌmunni woꞌma Yihowa addaxxa hasiissinoe.
Toronto soqqamanni sayisoommoha lame diro hedeemmo woyite tashshi yaannoe. Karoliini Ingilizete Afoo coyiꞌra dandeemmo gede cincite rosiissinoe; roduuwuno baasa kaaꞌlitinoe, hattono jawaachishshinoe. Harancho yanna giddo lowo jaalla kalaqiꞌnoommo.
Qidaamenna Sambata assinannite jajjabba gambooshshuwara qixxaaweemmori lowori nooeha ikkirono, Arbete hawarro duucha woyite mitte saate minunni mine soqqameemmo. Mitootu ‘Qidaamenna Sambata assinanni gambooshshira loosu batiꞌre heeꞌreennasi soqqansho fulannohu mayiraati?’ yite heddinoha ikkara dandaanno. Ikkollana mannaho dancha gede farciꞌre higeemmo woyite tashshi yaannoe. Xa nafa soqqansho fula baasa jawaachishshannoe.
Anenna Karoliini 1998nni Moontiriyaaliho baxxitino suwisaano ikkine soqqammeemmo gede sonkinke. Lowo diro gudumaalu soqqansho qineessatenna mannaho Yihowa Farciꞌraasine daafira gara ikkitino lao heedhannonsa gede tuqu xaadooshshi ledo loosate qoosso afiꞌroommo. Xaa yannara Karoliininna ani muli yannara Kanaada dayino mannira farciꞌra hagiirsiissannonke; duucha woyite kuni manni Qullaawa Maxaafa rosa hasiꞌrannoho.
Yihowara soqqamanni sayisoommoha 68 diro hedeemmo woyite isi maassiꞌrinoeta dihuluullameemmo. Soqqanshoꞌyanni hagiirraamo ikkate sharramaꞌyanninna batinyu manni halaale rosanno gede kaaꞌlaꞌyanni tashshi yaannoe. Beettoꞌya Liizinna minaannise oosonsa lossiꞌri gedensaanni woꞌma yanna suwisaano ikkino. Ise xaano diinaggaabbe soqqantanna laꞌꞌaꞌya tashshi assitinoe. Dancha lawishsha ikkite, hattono kaajja amaale uyite ayyaanaamittetenni lopheemmonna Yihowa dirijjite giddo babbaxxino looso looseemmo gede kaaꞌlitinoe roduuwa lowo geeshsha galaxxeemmonsa. Uyinoonninke looso ammanamme loonsanni heeꞌra dandiineemmohu wolqaataamu Yihowa ayyaani kaaꞌlonni calla ikkinota wodanchoommo. (Far. 51:11) Suꞌmasi guwisiꞌreemmo gede ayirrado qoosso uyinoe daafira Yihowa hige hige galaxxeemmosi!—Far. 54:6.
a Roduu Gileenita heeshshote xagge nabbawate, ‘Olu Maganunniho Ikkinnina, Kiꞌneha Diꞌꞌikkino’ yaannoha Dotteessa 22, 2000 Baqqi Yiiyye! (Ingilizete Afoo) yinanni metseetera noo birxicho lai.
b Looriye Sumuyerita heeshshote xagge nabbawate “Waaga Afiꞌrinorira Sharrama Hanafummo” yaannoha Bocaasa 15, 1976 Agarooshshu Shaera (Ingilizete Afoo) noo birxicho lai.
c Deevidi Ispileeni xa Yihowa Farciꞌraasinehu aliidi bisi miila ikke soqqamanni no.