Huluulloꞌya qeeꞌle suwisaanchimma hanafummota, heeshshoꞌya giddo hedoommokki atoote afiꞌreemmo faro faꞌnantinoe. (Efe. 3:20) “Hiitto?” yitine xaꞌmitinanniha ikkara dandaanno. Hanafotenni kayise kuleemmoꞌne.

Layinkihu Alamete Oli kaihunni boodu agani gedensaanni, 1939nni Jarmanete Berliini katamira ilamoommo. Olu 1945nni uurrara kae heeꞌreenna Berliini katamira horophillunni bomba tuga hananfoonni. Mitto barra qachinkera bomba tungoonni daafira, maateꞌya ledo togoo woyitira qixxeessinoonni bayicho haꞌne gantummo. Gedensoonni lubbonke gatisirate, amaꞌya ilantinowa Eriferti haꞌnummo.

Amaꞌya halaale laalaatte hasidhino. Ise egennaammu borreessitino borro nabbabbinohanna addi addi ammaꞌno hadhinoha ikkirono halaale diafidhino. Lame Yihowa Farciꞌraasine 1948 balla ninketa daggu. Amaꞌya insa minira eꞌanno gede koyissu gedensaanni, lowo xaꞌmo xaꞌmitunsa. Hasaawa hanaffuhunni mitte saate meddi yitanno yanna gedensaanni, amaꞌya aneranna rodooꞌyara “Halaale afiꞌrummawe!” yitunke. Gedensoonni ani, amaꞌyanna rodooꞌya Eriferti assinanni gambooshshe haꞌra hananfummo.

Hakkiinni 1950 balla galagalle Berliini hinge Kiroyitsibergi yinanni songo haꞌra hananfummo. Berliini katami giddo wole qooxeessa haꞌnummo gedensaanni Berliini-Tempilihoofi yinanni songo miilla ikkinummo. Gedensoonni amaꞌya cuuantu; ani kayinni lame wodana ikkoommo. Mayira?

Lowo geeshsha waajjeemmo daafira, ayyaanaamittetenni gari geeshsha lopha didandoommo. Wolootu ledo soqqansho fuleemmoha ikkirono, lamu diri geeshsha mittu manchirano difarciꞌroommo. Magano baxannonna worbuullu roduuwiwa aana hanafummoti kayinni woyyaawoommo. Insa giddo mitu Naazite usuranyu kaampera woy Soojjaati Jarmanera noohu usuru mine usurante fultinoreeti. Wolootu kayinni amande usurransara dandiinannita affinoha ikkirono, borro Soojjaati Jarmane maaxxe massitanno. Insa lawishshi wodanaꞌya kakkayisinoe.  Kuri roduuwi amande usurransara woy shinansara dandiinannita affinoha ikkirono, Yihowaranna roduuwinsara soqqamate insaneeto shiqishshuro, ani waajja qeeꞌlateno ikka sharrama hasiissannoe yee hedummo.

Waajja qeeꞌlate, 1955nni assinoonnihu baxxinohu soqqanshote zamachi baasa kaaꞌlinoe. Roduu Naataani Noori Informaanti a yinanni borrora, kuni zamachi dirijjitenke xaa geeshsha qixxeessitinohu jajjabbu zamachi giddo mitto ikkinota xawisino. Isi, baalanti halashshaano konni zamachinni soqqanturo, kuni “taalle nookkiha soqqanshote agana” ikkannota coyiꞌrino. Tini halaalenkolla! Shiima yanna gedensaanni heeshshoꞌya Yihowara sayise oye 1956nni anniꞌyanna rodooꞌya ledo cuuamummo. Ikkollana mulenni mitto shota ikkinokki doorsha doodha hasiissinoe.

Suwisaanchimmate loosi heeshshoꞌya giddo looseemmo loosi baalunkunni roorannota afoommoha ikkirono, hobbi ruxxi yaanni boodu diri geeshsha keeshshoommo. Balaxe Berliini katamira jimila galchinanni daddalonna mitore wole gobba soyatenna abbisiisate looso qajeelate hedoommo. Loosiꞌyanni fullahoommoha ikka hasiꞌroommo daafira, boode yanna loosate hedummo. Hakko daafira, 1961nni Jarmanete Hambergi yinanni katamira qaxarame loosa hanafummo. Kuni loosi amadinoe daafira, woꞌma yanna soqqansho hanafummokki keeshshummo. Ikkina kaaꞌlinoeri maatiyya?

Yihowa baxillaano roduuwa horoonsiꞌre, ayyaanaamittete coye balaxisiiseemmo gede kaaꞌlinoe daafira galaxxeemmosi. Mite jaallaꞌya suwisaano ikkite soqqama hanaffino daafira, dancha lawishsha ikkitinoe. Qoleno usuranyu kaampera usurame fulinohu Ershi Munti yinanni rodii Yihowa addaxxeemmo gede jawaachishinoe. Isi, usuranyu kaampera umonsa hexxitino roduuwi, gedensoonni ayyaanaamittetenni qiiddinota kulinoe. Woꞌmunni woꞌma Yihowa hexxitinori kayinni ammanante heeꞌranna songote heellicho ikka dandiitino.

Yannate gedensaanni Aliidi Bisi miila ikkinohu Roduu Maartiini Potitsingermi “Jiro baala roore jiro worbimmate” yaanni roduuwa jawaachishino. Tenne hedo hiincummo gedensaanni, loosoꞌya agure Ella 1963nni suwisaancho ikke soqqama hanafummo. Kuni taalle nookki doorshaati! Lamu agani gedensaanni, wole looso nafa hasiꞌra hanafummokki, baxxino suwisaancho ikke soqqameemmo gede koyinsie. Shiimu diri gedensaanni, Yihowa hedoommokki garinni maassiꞌrinoe. Giiliyaadi Rosi Mine 44^ki kifile eꞌꞌe roseemmo gede koyinsie.

Giiliyaadi Rosi Mine rosoommo rosi giddo mittu, “gaammoonniꞌne looso agurate muddantinoonte” yaannoho; roorenkanni Roduu Naataani Noorinna Layimeni Iswingili tenne luphi assite kultinonke. Insa uyinoonninke loosi shota ikka hoogiro nafa, umo fushshineemmo gede jawaachishshinonke. Roduu Noori togo yiino: “Illachishshinannihu maati? Buko, koronna buxima calla leeltannoꞌnenso? Haqqe, daraaronna hagiirraamu manni alba laꞌinanni? Manna baxa rosse!” Mitto barra Roduu Iswingili, mitu roduuwi muddante uyinoonninsa looso agurtannohu mayiraatiro xawisanni heeꞌreenna hindiiddo qalxitinosi. Isi wodana qoꞌla geeshsha shiqishanni noo lallawo agurino. Tini lowo geeshsha laalaachishsheennae, Kiristoosino ikko ammanantino roduuwasi dadillisa hoogate murciꞌroommo.—Mat. 25:40.

Mitu Beeteelete soqqantanno roduuwi mamira sonkoonninkero quqquxante xaꞌmitunke. Insa wole rosaano gaammoonninsawa kultunsata hagiidhitinota coyidhino. “Ane Kongo (Kinshaasa) sonkoonnie” yuummota kayinni baalunku shiima geeshsha sammi yitu. Hakkiinni “Kongo? Yihowa ledokki harossiyya!” yitue. Hakkawaro marriwa baalawa Kongote kaino olinna gibbo daafira odoo kullanni. Ani kayinni Giiliyaadi Rosi Mine rosoommore wodanaho wodhoommo. Wocawaaro 1967nni maassammummohunni shiima yanna gedensaanni, Heniriki Denbotselinna Kiloodi Liinzi yinanni roduuwi ledo Kongonniha qara katama Kinshaasa haꞌnummo.

Kinshaasa iillinummo gedensaanni, sase agana Faransayete Afoo ronsummo. Hakkiinni Kongote wodiidoonni Zaambiyu danni qooxeessira nooha Lumbumibaashi (alba Elizabeetiviili yinanni) yinanni katama haꞌnummo. Hakkiicho katamu mereero noohu misiyoonete mine heeꞌra hananfummo.

Lumbumibaashi katami giddo rooru qoqqowira halaale kulle egenninoonnikki daafira, mannaho halaale mite yine kulankenni tashshi yiinonke. Shiima yanna gedensaanni, Qullaawa Maxaafa xiinxallanno manni batiꞌri. Qoleno gashshaanotenna polisete farciꞌnoommo. Insa giddo batinyu Maganu Qaalenna sabbakate loosonke ayirrissanno. Rooru manni Siwahiilete Afoo coyiꞌranno daafira, aninna Kiloodi Liinzi konne afoo rosa hananfummo. Shiima yanna gedensaanni Siwahiilete Afii songo gaamminke.

Lowo atoote afiꞌnoommoha ikkirono, babbaxxino fonqoli iillinonke. Olu massaara qodhitinori dimbitino olamaasinenna gibbo hasidhanno polise beebbate kassasse raateessitinonke. Mitto barra misiyoonete mine gambooshshe assiꞌnanni heeꞌneenna, massaara qodhitino polise amadde polisete xaawa haadhe hadhunke; hakkiinni uulla sheꞌe yine ofollineemmo gede assitunke gedensaanni hashshihunni shoole saate balloote tirtunke.

Hakkiinni 1969nni woradu looso looseemmo gede shoommie. Towaateemmo woradi giddo mito qooxeessa iillate buuyyotenna sabbu giddoonni hige haꞌreemmo. Mittu qachira, lukkicho  caacurrese hanqafidhe goxoommo daallasira woroonni galtino. Tini lukkicho duuꞌmo nafa saaqqukkinni “Quꞌu quꞌu” yitanni goxichunni kayissinoe. Hashsha hashsha giira giwaaꞌnanni roduuwu ledo Qullaawu Maxaafi halaale hasaambeemmoti bero labbe leeltannoe.

Hakkiicho fonqolo ikkinonke coyi giddo mittu, Kitawaala b yinannita wolaphote sharrantanno gaamo miilla ikkitinori kaphu roduuwi ledo gaaramate. Insa giddo mitootu surte eꞌe cuuante songote cimeeyye nafa ikkate deerra iillitino. Kuni buluulo gaꞌnino kashilchi gedee manni, addu roduuwi sharramino sharronni xawo fulino. (Yih. 12) Gale hose Yihowa songuwa keereensino; tini lowo manni halaalu minira daanno gede assitino.

Hakkiinni 1971nni Kinshaasa noote sinu biirora soqqameemmo gede gaammie; hakkiicho babbaxxitino kifilera lawishshaho borrote sokka soyatenna haaꞌrate hattono borro hajajate ledo xaadooshshe afiꞌrinore loossanno kifilera soqqamoommo. Beeteelete, doogonna caabbichu woy wolu loosoho hasiisanno coyi nookki gobbuwara loosonke qineessa dandiinanni gara qajeeloommo. Mito woyite sonkeemmo sokka songuwa iillitannohu agannate gedensaanniiti. Sokka horophillunni dirrinse yowolote hogombi gedensaanni yowolo haammata lamala keeshshitanno; korkaatuno wayi giddo allaado batidhino daafira, yowolo rakke haꞌra didandiitanno. Ikkollana, kunino ikko wolu qarri heeꞌreenna loosonke loosa dandiinoonni.

Roduuwu shiimu woxinni jajjabba gambooshshuwa qixxeessitanno gari dhagge ikkannoe. Insa hooli-miinchu tullonni madirake seekkitanno, buuyyo girgiddu gede assite horoonsidhanno, hattono hayisso nadala nadala assite mannu ofollanno gede assitanno. Insa leemma tuuqu gede assite horoonsidhanno, qoleno iimiido dadotenni fukkitanno, hattono mannu ofollanno gede uulla dado kartanno. Misimaarete bayicho haqqete omolla horoonsidhanno. Qarra ikkannore hayyotenni tirtannore kuri roduuwa hedeemmo woyite dhagge assiꞌreemmo. Insa lubbora baxeemmo. Wole gobba sonkieta, kuri roduuwiwiinni baxxa qarra ikkitinoe!

Hakkiinni 1974nni Keeniyaho Naayiroobi katamira noote sinu biirora soqqameemmo gede sonkie. Keeniyu biiro, qooxeessaho noote tonne gobbuwara loonsanniha sabbakate looso qineessitanno daafira, tenne biirora lowo loosi no; kuri gobbuwa giddo mite gashshootu loosonke hoolinote. Kuri gobbuwa roorenkanni Itiyophiya towaateemmo gede duucha hinge sonkoonnie; hatte yannara Itiyophiyaho heedhanno roduuwira buutote darti iillanni noonsa. Insa giddo mito roduuwa, farritto assiꞌnoonninsa, usurroonninsa, mito isinni shinoonninsa. Ikkirono insa Yihowanna roduuwinsa ledo danchu jaaloomi noonsa daafira kaajjite uurritino.

Kanaadaho ilantinota Geeli Metesini 1980nni adhummo yannara hagiidhoommo gari addiiti. Geelinna ani Giiliyaadi Rosi Mine mitteenni ronsoommo. Hakkunni gedensaanni mimmitu ledo borrote sokkanni xaandanni keeshshinoommo. Ise hatte yannara Boliviiyaho misiyoone ikkite soqqantanni no. Tonaalamu diri gedensaanni ise ledo wirro Niwu Yorkete xaandummo. Shiima yanna gedensaanni ise ledo Keeniyaho adhammummo. Geeli Yihowa baxxannohuranna afidhinorinni kassi yite heedhanno daafira lowo geeshsha baxeemmose. Ise xano irkissannoete baxillaancho kaaꞌlanchoꞌyaati.

Sinu Biiro Komite miila ikke soqqameemmotano agurranna, 1986nni aninna Geeli songuwa towaanteemmo gede kullinke. Hatte yannara Keeniyu biiro hunda noota roore gobbuwano towaanteemmo.

Asmaraho (Ertiraho) loosonke holloonnikki waro 1992nni jawa gambooshshe qixxeessate assinoommore horo dihaweemmo. Gambooshshe assiꞌrate afiꞌnoommo bayichi laꞌꞌate nafa baxissannokki magaazineeti; giddiidi isinni roore giwisannoho.  Gambooshshu barri iillita, roduuwu tenne magaazine Yihowa magansiꞌnanniha biifado bayicho assitino gari dhagge ikkannoe. Batinyu roduuwi biifado hocco abbite mito laꞌꞌate baxisannokki bayicho goltino. Konni hagiirsiisanno gambooshshira 1,279 manni gamba yiino.

Lamalate kiiro babbaxxinowa haꞌneemmo daafira, lowore rosa hasiissinonke. Mitte lamalara baaru qaccera minnoonnihu hoola yinoonni hintsira galloommo; wole yannara kayinni qorqorrotenni minnoonnite loosaasinte kaampera galloommo; hatte kaampera shumate mini noohu xeertowaati. Soqqammeemmowi ikkiwano ikkiro, xa roore qaangeemmoti diinaggaabbe soqqantanno suwisaanonna halashshaano ledo soqqanshotenni sayinsoommote hagiirsiissanno yannaati. Aantete mamira haꞌne soqqammeemmoro kullinketa, roduwuwiinni baxxa baasa qarrisinonke.

Keeniyunnite sinu biiro hunda noote mite gobbuwara 1990 balla loosonke fajjini. Hakko daafira, wole sinu biironna shiimmaadda biiro fanni. Konnira 1993nni Addisi Ababaho noo biirora soqqammeemmo gede kullinke; lowo diro loosonke daheessine loonsanni keeshshini gedensaanni hatte yannara gashshootuwiinni fajjo afiꞌnummo.

Yihowa Itiyophiyaho loonsoonni looso maassiꞌrino. Batinyu roduuwi suwisaano ikkite soqqantanno. Xibbunni 20 anga saꞌanno roduuwi 2012 kawa diru kiiro suwisaano ikkite soqqantanno. Qoleno tiokiraasete rosi mine lowo roduuwi qajeeltino; hattono 120 saꞌannota Gambooshshu Addaraashe minnoonni. Beeteelete maate 2004nni hanaffe haarote minnoonni hintsa higgino; Beeteelete giddo nooti Jajjabba Gambooshshuwa Assinanni Addaraasheno roduuwaho atoote ikkitino.

Hatte dirra giddo aninna Geeli Itiyophiyaho heedhanno roduuwi ledo lubbote jaalla ikkinoommo. Baxillinsanna shaqqillinsa lubbora banxeemmonsa gede assinonke. Muli yannara fayyimmate qarrinni kainohunni, Mereerimu Awuroppite sinu biirora soqqammeemmo gede sonkoonninke. Kowiicho noo roduuwino baxillunni towaattannonkeha ikkirono, Itiyophiyaho heedhanno roduuwi qalli assitannonke.

Yihowa loososi lossino gara laꞌnooommo. (1 Qor. 3:6, 9) Lawishshaho, camo umara Ruwaandunni Kongo dayino mannira farciꞌrummo woyite, Ruwaandu gobbara mittu Yihowara Farciꞌraasinchino dino. Xa kayinni Ruwaandaho 30,000 saꞌanno halashshaano no. Kongote (Kinshaasa) 1967nni 6,000 meddi yitanno roduuwi no. Xa kayinni 230,000 saꞌanno halashshaano no; qoleno 2018nni Qaagooshshu Ayyaanira mitte miliyoone saꞌꞌanno manni gamba yiino. Alba Keeniyu biiro hunda noo gobbuwara nooti halashshaanote kiiro 100,000 saꞌanno.

Yihowa 50 saꞌꞌanno diri albaanni babbaxxino roduuwa horoonsiꞌre woꞌma yanna soqqansho hanafeemmo gede kaaꞌlinoe. Xaano waajja woꞌmunni woꞌma qeeꞌloommokkiha ikkirono, woꞌmunni woꞌma Yihowa addaxxa rosoommo. Afirikaho heeꞌroommo heeshshonni cincanna nooerinni kassi yaa rosoommo. Aninna Geeli wosina adha baxannoha, buutote qarra dandee sainohanna Yihowa addaxxanno roduuwa baasa naandeemmo. Uyinoe eltora Yihowa galaxxeemmosi. Addanko, Yihowa hedoommokki garinni maassiꞌrinoe!—Far. 37:4.