1. Ammanamino manni Yihowa mayyee woshsha dandaanno?

‘KALAQAMU baalunkura umiidiha’ ikkinohu Yesuusinna kiirre tunqannikki sokkaasine Yihowa maate widooti. (Qol. 1:15; Far. 103:20) Yesuusi uullate aana noo waro, ammanamino manni Yihowa Annankeeti yaa dandaannota rosiisino. Yesuusi rosaanosira coyiˈranni, Yihowa ‘Anniˈyanna Anniˈne’ yiino. (Yoh. 20:17) Heeshshonke Yihowara sayinse uyine cuuammeemmo woyite, mimmito baxxanno roduuwi noo maate wido ikkineemmo.—Maq. 10:29, 30.

2. Konni birxichira maa ronseemmo?

² Mitootaho Yihowa baxillaancho Annaati yee heda qarra ikkitannonsa. Wolootu kayinni roduuwinsara baxille leellishshanno gara afa hooggara dandiitanno. Konni birxichira Yesuusi, Yihowa baxannonkehanna isiwa shinqammora hasiˈrannoha shaqqado Anna ikkinota huwanteemmo gede kaaˈlannonkehu hiittoonniitiro ronseemmo. Qoleno Yihowa lawishsha harunsine roduuwinkera baxille leellisha dandiineemmohu ma garinniitiro laˈneemmo.

3. Yesuusi rosiisino huuccatto Yihowawa shinqeemmo gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

³ Yihowa baxillaancho Annaati. Yesuusi Yihowa hajaja calla egenninohu kaajjadu gashshaanchi gede ikkikkinni shaqqadu Anni gede asse laˈˈanno; qoleno, ninkeno iso hakko garinni laˈnammora hasiˈranno. Yesuusi rosaanosira rosiisino huuccatto tenne leellishshanno. Isi huuccatto hanafi woyite, “Annanke” yiino. (Mat. 6:9) Yesuusi Yihowa ‘Woˈmanka Dandaatto Magano,’  “Kalaqaancho” woy “hegere Moote” yitine huuccidhe yee rosiisoommerono soˈro diˈˈikkanno; mayira yiniro, Qullaawu Maxaafi Yihowa hatto yaanno. (Kal. 49:25; Isa. 51:13; 1 Xim. 1:17) Isi kayinni Yihowa “Annanke” yitine huuccidhe yiino.

4. Yihowa isiwa shinqammora hasiˈrannota mayinni anfeemmo?

⁴ Yihowa shaqqadu Anni gede assite heda qarrissannohe? Ninke giddo mitootaho tini qarrissannonke. Ilinonke anni baxille leellishikki lossinonkeha ikkiro, baxillaancho anna yinanniri leella giwankera dandaanno. Yihowara kayinni qarrinke leellannosita afanke lowo geeshsha sheshifachishshannonke! Yihowa, isiwa shinqammora hasiˈranno. Qaalisi “Maganunniwa shiqqi yiiyye; isino kiˈnewa shiqqi yaanno” yee jawaachishannonkehu iseraati. (Yai. 4:8) Yihowa lubbora baxannonke; qoleno taalle nookki Anna ikkannonketa coyiˈrino.

5. Luqaasi 10:22 kultanno garinni, Yesuusi Yihowawa shinqeemmo gede kaaˈlannonkehu hiittoonniiti?

⁵ Yesuusi, Yihowawa albinni roore shinqeemmo gede kaaˈlannonke. Yesuusi Yihowa seekke egennino; qoleno akattasi woˈmunni woˈma leellishino. Hakko daafira, “Ane afinohu annaˈyano afino” yiino. (Yoh. 14:9) Yesuusi bayiru rodii gede ikke, Annanke ayirrisanna isira hajajama dandiineemmo gara, Annanke dadillisanno coyiwiinni xeertiˈra dandiineemmo gara, hattono Iso hagiirsiisa dandiineemmo gara rosiisannonke. Roorenkanni kayinni, Yesuusi uullate aana heeˈrino heeshsho Yihowa mageeshshi geeshsha shaqqadohoronna baxillaanchohoro leellishshanno. (Luqaasi 10:22 nabbawi.) Hanni mito lawishsha laˈno.

6. Yihowa, Yesuusi huuccatto macciishshinota leellishanno lawishsha kuli.

⁶ Yihowa oososi hasaawissannosi woyite macciishshanno. Hanni Yihowa bayiru Beettisi assiˈrino huuccatto macciishshino gara laˈno. Yihowa, Beettisi uullate aana noo waro huucciˈrinota batinye huuccatto macciishshinoti dihuluullissannote. (Luq. 5:16) Yesuusi jajjabba coye assara kae heeˈre assiˈrino huuccatto, lawishshaho 12 soqqamaasinesi doori woyite huucciˈrino huuccatto Yihowa macciishshino.  (Luq. 6:12, 13) Yesuusi lowo geeshsha dadille heeˈre huucciˈrino huuccattono Yihowa macciishshino. Yesuusi, Yihudi sayise hirasira albaanni, albasiinni noo fonqolo qeele saˈˈanno gede kaaˈlasira Annasi eeggifate huucciˈrino. Yihowa muxxe Beettisi huuccatto macciishshinoha calla ikkikkinni, jawaachishannosi gede sokkaasincho soyino.—Luq. 22:41-44.

7. Yihowa huuccattonke macciishshannota hendeemmo woyite mayi macciishshamannonke?

⁷ Yannankerano Yihowa soqqamaasinesi assidhanno huuccatto macciishshanno; qoleno maltino yannara woyyitino doogonni huuccattonkera dawaro qolanno. (Far. 116:1, 2) Hanni Hindete gobbara heedhannoti mitte rodoo tenne heeshshosenni laˈino gara laˈno. Ise quwa saˈino yaaddo waaddannose; hakko daafira Yihowa kaaˈlasera eeggifatte huuccidhino. Ise togo yite borreessitino: “Onkoleessa 2019 Biroodikaastera fulinohu yaaddo gargadha dandiinanni gara kulanno rosi, hasiise nooe yannara fulinoho. Kuni rosi Yihowa huuccattoˈyara qolino dawarooti.”

8. Yihowa Yesuusa baxannota leellishinohu hiittee doogganniiti?

⁸ Yihowa, Yesuusi uullate aana noo yanna baalantera baxillesi leellishinosinna towaatinosinte gede, ninkeno baxannonke hattono towaatannonke. (Yoh. 5:20) Yihowa Yesuusira ammanasi kaajjitanno gede kaaˈlinosi, yaaddo amaddusi woyite jawaachishinosi, hattono maalaamittete hasiisannosire uyinosi. Yihowa Beettosi baxannotanna isinni hagiidhannota xawise coyiˈrino. (Mat. 3:16, 17) Yesuusi baxillaanchu iimi Annisi woˈmanka woyite ledosi nootanna kaaˈlannosita afino daafira, horo dicallatino.—Yoh. 8:16.

9. Yihowa baxannonketa leellishannori maati?

⁹ Yesuusi gede ninkeno Yihowa baxille duucha doogonni qamansoommo. Hanni hedi: Yihowa jaallasi ikkineemmo gede assinonke; qoleno baxxannonketanna jawaachishshannonketa ayyaanaamittete maate uyinonke. (Yoh. 6:44) Hakkiinni saeno, Yihowa kiˈannota ayyaanaamittete sagale woˈmanka woyite aannonke. Heeshshote hasiissannota maalaamittete sagaleno aannonke. (Mat. 6:31, 32) Yihowa baxannonke gara hiincineemmoha ikkiro, isira noonke baxilli lexxanno.

10. Yihowa roduuwinkera baxille leellishanno doogonni maa ronseemmo?

¹⁰ Yihowa roduuwanke lowo geeshsha baxanno. Ninkera kayinni ayyaanaamittete maatenke baxanna insara baxille leellisha mito woyite qarra ikkitannonke. Budinkenna lophinoommo gari mitto diˈˈikkino. Qoleno ninke baalunku woloota koffi assineemmonna hanqinseemmo woyiti no. Ikkirono, ayyaanaamittete maatenke mereero noo baxilli lexxanno gede kaaˈla dandiineemmo. Hiittoonni? Iimi Anninke baxille leellishanno garinni ninkeno roduuwinkera baxille leellinshe konne assa dandiineemmo. (Efe. 5:1, 2; 1 Yoh. 4:19) Hanni Yihowa lawishshinni maa ronseemmoro laˈno.

11. Yesuusi Yihowa ‘mararro’ leellishinohu hiittoonniiti?

¹¹ Yihowa “mararaanchoho.” (Far. 145:8) Mararanno manchi qarramino manna laˈˈanno woyite dadillanno; qoleno togoo manchi qarraminoha kaaˈlannonna sheshifachishanno doogo hasiˈranno. Yesuusi mannaho baxille leellishino gari, Yihowa mararro leellishannoho. (Yoh. 5:19) Yesuusi mitte hige gamba yee noo manna lai woyite, mannu “allaalaanchu nookki geˈreewi gede ikke qarramenna gara hawe noo” daafira ‘mararinonsa.’ (Mat. 9:36) Yesuusi mararannoha ikkinota loosunnino leellishino. Isi dhiwantinore hursino, hattono ‘daafurtinorenna duhu ayirrinonsare’ fooliishshiishino.—Mat. 11:28-30; 14:14.

12. Roduuwanke mararreemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

 ¹² Roduuwanke mararreemmota leellishate, balanxe insara mayi qarri iillanni noonsaro heda hasiissannonke. Lawishshaho, mitte rodoo dhiwanni waadannoseha ikkara dandaanno. Ise qarrase hasaawa baxxannokkiha ikkirono, mitore assine kaaˈlinisero kayinni hagiidhitara dandiitanno. Miteekkite isera maatese towaaxxa qarra ikkitinoseha ikkara dandaanno. Sagale worre woy mine fiine kaaˈla dandiinammosekka? Woy mittu rodii loososi hooginoha ikkara dandaanno. Kuni rodii wole looso afiˈra geeshsha, ninke uyinoommosita kullummokkinni shiima woxe uyine kaaˈla dandiinammo ikka?

13-14. Yihowa gede shaqqille leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹³ Yihowa shaqqado Maganooti. (Mat. 5:45) Roduuwanke mararreemmota leellishate, insa kaaˈlenke yita geeshsha agara dihasiissannonke. Yihowa gede ninkeno kuˈlininkekkinni danchare assa dandiineemmo. Isi xeena ninke kuˈlinummokkinni aannonke! Qoleno xeenu galatanno mannira calla ikkikkinni baalunkura kaaˈlanno. Yihowa hasiisannonkere aasi baxannonketa leellishshannota diˈˈikkitino? Yihowa shaqqadonna elannoha ikkino daafira lowo geeshsha banxeemmosi!

¹⁴ Batinyu roduuwinke iimi Anninke lawishsha harunsite, uminsanni shaqqille leellishshanno. Lawishshaho, 2013nni Heyani yinanni hambabalatte Filippiinsi gobbara lowore gawajjitino. Batinyu roduuwinke minensanna jajjansa hooggino. Ikkollana, alamete doyichora nooti ayyaanaamittete maatensa rakke kaaˈlitinonsa. Lowo roduuwi woxe fushshite kaaˈlitino, hattono roduuwaho mine minanna gatamara kaaˈlitino; konni garinni mitto diro woˈmitinokki yanna giddo 750 meddi yaanno mine galagalle minnoonni! Koroonu fayya ubbu yannara, Yihowa Farciˈraasine roduuwansa kaaˈlate diinaggaabbe loossino. Ayyaanaamittete maatenke kaaˈlate jawaanteemmoha ikkiro, banxeemmonsata leellisheemmo.

15-16. Luqaasi 6:36 kultanno garinni, iimi Anninke faale haˈra dandiineemmoti mitte doogo hiitteeti?

¹⁵ Yihowa maarannohonna gatona yaannoho. (Luqaasi 6:36 nabbawi.) Iimi Anninke barru baala gatona yaannonke. (Far. 103:10-14)  Yesuusi rosaano guuntete xeˈne noonsareeti; ikkirono isi maarinonsa hattono gatona yiinonsa. Isi cubbinkera maaro afiˈneemmo gede heeshshosi nafa sayise uyino. (1 Yoh. 2:1, 2) Yihowanna Yesuusi maartannorenna gatona yitannore ikkansa, albinni roore insawa shinqeemmo gede diassitannonke?

¹⁶ ‘Mimmitinke sao agurreemmoha’ ikkiro, ayyaanaamittete maatenke mereero noo baxilli lexxanno gede assineemmo. (Efe. 4:32) Hige wolootu sao agura qarra ikkitannonke woyiti no; hakko daafira, maarreemmore ikkate sharrama hasiissannonke. Mitte rodoo Agarooshshu Shaera fulinohu “Mimmito Mulla Gatona Yiiyye” yaanno birxichi tenne assate kaaˈlinoseta coyidhino. * Ise togo yite borreessitino: “Konne birxicho xiinxallaˈya, woloota gatona yuummaro afiˈreemma horo wodancheemma gede kaaˈlitinoe. Kuni birxichi kulanno garinni, woloota gatona yineemmo yaa busha assootensa danchuri gede assine laˈneemmo yaa woy assootinsa gawajjinonkekkihu gede ikkineemmo yaa diˈˈikkitino. Ikkollana gatona yaa, koffi yaa aguratenna keerinke baˈˈannokki gede assiˈrate.” Roduuwinke sao mulla gatona yineemmoha ikkiro, roduuwanke banxeemmorenna iimi Anninke Yihowa faale haˈneemmore ikkinoommota leellinsheemmo.

17. Maatewoosi 5:16 kultanno garinni, iimi Anninke ayirranno gede assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁷ Mimmito baxxanno roduuwi noote alamete doyicho maate miila ikka ninkera lowo ayirrinyeeti. Dandaami deerrinni batinyu manni daye ninke ledo Maganonke magansiˈrara hasiˈneemmo. Konni daafira, mannu Yihowanna mannisi daafira gara ikkinokkire hedanno gede assannore mittoreno assa dihasiissannonke. Amanyootinke mannu dancha duduwo macciishshe adhanno gede assannoha ikkanno gede sharrammeemmo.—Maatewoosi 5:16 nabbawi.

18. Waajjinummokkinni farciˈneemmo gede kaaˈlannonkeri maati?

¹⁸ Iimi Anninkera hajajammeemmo daafira mito woyite mannu qacifatankera woy xiiwankera dandaanno. Ammananke daafira farci ˈneemmo woyite waajjineemmoha ikkirona? Yihowanna Beettisi kaaˈlitannonketa addaxxa dandiineemmo. Yesuusi rosaanosi mayite coyidhannoronna ma garinni coyidhannoro yaada hasiissannonsakkita kulinonsa. Mayira? Yesuusi togo yiino: “Hatte yannara coyidhinanniri kiˈne ikkitinikkinni, giddoˈne heeˈre coyiˈrannohu gordu Anniˈnehu Qullaawa Ayyaanaati.”—Mat. 10:19, 20.

19. Waajjikkinni farciˈrino rodii woˈnaalsha kuli.

¹⁹ Hanni Roduu Rooberti lawishsha laˈno. Isi alba haarote Qullaawa Maxaafa xiinxallanni noo yannara, Wodiidi Afirikira yoote minira massinoonnisi. Isi ammanate roduuwasi baxanno daafira poletiku coyira eannokkita yoote minira waajjikki kulino. Isi Yihowa maate wido ikkasi lowo geeshsha baxino! Hakkiinni daanyu hedeweelcho, “Roduuwikki ayeooti?” yee xaˈmisi. Rooberti hatto yine xaˈminannie yee dihedino; kayinni bayichonko hakko barri qummeeshsha qaagino. Hakko barri qummeeshshi Maatewoosi 12:50te; qummeeshshu togo yaanno: “Gordoho heeˈrannohu Anniˈya hedinore wonshannohu baalu [anera] labbaa rodooˈyaati, meyaa rodooˈyaatinna amaˈyaati.” Rooberti hakkawote gariti Qullaawu Maxaafi egenno noosikkiha haaro rosaancho ikkirono, Yihowa ayyaani hattee xaˈmonna hedeweelcho xaˈminoonnisita wole haammata xaˈmo qolanno gede kaaˈlinosi. Yihowa Rooberti assinore lae lowo geeshsha hagiidhinoti egennantinote! Ninkeno qarra ikkannori heeˈrirono, waajjinummokkinni farciˈrate Yihowa addaxxineemmoha ikkiro, iso hagiirsiisa dandiineemmo.

20. Maa assate murciˈra hasiissannonke? (Yoh. 17:11, 15)

²⁰ Baxillu woˈminoti togooti ayyaanaamittete maate noonke daafira baˈraaˈnoommoreeti. Taalle nookki Anninna baxxannonke roduuwi noonke! Konne atoote mulluri gede assine laˈˈa dihasiissannonke. Sheexaanunna miillasi iimi Anninke baxannonketa huluullammeemmo gede assatenna mereeronke noo mittimma hunate sharrantanno. Ikkirono Yesuusi, mittimmanke baˈannokki gede Anninke agarankera ninke daafira huuccatto assino. (Yohaannisi 17:11, 15 nabbawi.) Yihowa hattee huuccattora dawaro qolanni no. Yesuusi gede ninkeno iimi Anninke baxannonketanna irkisannonketa addaxxino. Qoleno ayyaanaamittete maatenkewa albinni roore gamba yine heeˈrate murciˈno.