BIRAAZILETE gobbara 1930 balla Maganu Mangiste loosi gari geeshsha dihalaˈlino. Ikkirono, 1935nni Naatanieelinna Moodi Yuuli yinanni suwisaano hakkawaro sabbakate loosira albisa ikke noohura Jooseefi F. Raazerfordira sokka borreessi. Insa soqqanshote insaneeto shiqishino daafira “sonkinsawano sonkinsaro haˈra hasiˈrannota” kulino.

Hakkawote 62 diro ikkinosihu Naatanieeli gimbaatu maandisicha ikke loosanno loosinni xurata fule no. Isi Ameerikaho Sani Fransisko, Kaalifoorniya, yinanniwa mitte Yihowa Farciˈraasine songo giddo soqqanshote sooreessa ikke soqqamanni keeshshino. Isi hakkiicho sabbakate looso qineessanno; hattono dancha duduwo halashshate qoonqote uduunne horoonsiˈranno. Naatanieeli afiˈrino woˈnaalshinna owaata ikkasi, halaˈlado qoqqowo afidhinotenna lowo afoo coyiˈranno manni noote Biraazilete gobbara sinu biiro soqqamaancho ikki yannara lowo geeshsha kaaˈlitinosi.

Naatanieelinna Moodi, Antooniyo P. Andraadi yinannihu wolu afiira qole tiranno rodii ledo 1936nni Biraazile hadhino; kuni rodiino suwisaanchoho. Insa hadhu wote lowo geeshsha hasiisanno uduunne yaano 35 fonogiraafenna mayikirafoone qansoonniha mitto makeena adhite hadhino. Biraazilete gobba halaˈlinyunni alamete deerrinni ontikki deerrira no; hakkawaro tenne gobbara nooti Mangistete halashshaano mito 60 calla ikkitanno! Kuni yannate uduunni kayinni shiimu diri giddo lowo miliyoone ikkanno manni halaale macciishshanno gede kaaˈlanno.

Naataanieelinna Moodi Biraazile iillihunni mittu agani gedensaanni, sinu biiro hatte gobbara umiha jawa gambooshshe Sao Pawulo katamira qixxeessitu. * Mayikirafoone qansoonni makeeni manna baalaho qixxaabbino lallawo egensiisate kaaˈla hanafi; hakkonne makeena kaddannoti Moodi ikkitukki digattino; konni gambooshshira 110 manni gamba yiino! Hakku jawu gambooshshi halashshaanote jawaante  ikkinonsa daafira insa albinni roore soqqama hanaffino. Halashshaano borronna farciˈrate kaaˈlitanno kaarde, hattono Ingilizete, Jarmanete, Hangarii, Poolaandete, Ispeenetenna gedensoonni Porchugaalete afiinni qaddaˈne qixxeessinoonni fonogiraafe horoonsidhe farciˈra rossino.

Sao Pawulo, Riyo de Jeneero, hattono Kuritiba yinanniwa 1937nni assinoonnihu sasu jajjabbu gambooshshi, roduuwu wongeelu loosira haaro ikkite kaˈanno gede jawaachishino. Gambooshshe daggino roduuwi mayikirafoone qansoonni makeena adhite minunni mine hadhe sabbakkino. Hakkawaro wedellicha ikkinohu Zhoozhe Magiloviskii gedenaanni hige togo yee borreessino: “Qullaawu Maxaafi aana xintantino borronke borrote xarapheessira worreemmo; qaddaˈnoonni sokka mayikirafoone qansoonni makeeninni fanneemmo; qoleno maatiro laˈˈara mininsanni daanno manni ledo hasaambeemmo.”

Manna cuuˈnannihu lagahooti; hakkawote daahanno manni qooxote arrishsho giwaaranno. Mayikirafoone qansoonni makeena horoonsiˈne dancha duduwo sabbaka kaajja coyeeti! Roduu Raazerfordi cuuamaanote shiqishino lallawo qoonqote uduunnichinni fanneenna shiqqanno wote, laˈˈate quqquxamino manni daye makeena doyisse, lallawo Porchugaalete afiira qolle tirranna macciishshanno. Hakkiinni, mannu Poolaandete afiinni qixxaabbino faarso macciishshanna cuuantannori cuuantanno. Roduuwu addi addi afiinni mitteenni faarsitanno. Hakkiinni 1938nnihu Diru Maxaafi, “Tini ikkito Phenxeqosxete barra mittu mittunku umisi afoo bada dandiino gara qaanganni gede assitanno” yee xawisino.

Jajjabbu gambooshshi gedensaanni, ayewoteno Sambatu barra xeenuno heeˈro arrishshono heedho, mayikirafoone qansoonni makeeni Sao Pawulonna wole qooxeessu katammara paarkete, gallanni minnanna faabiriku noowa Qullaawu Maxaafi lallawo shiqishanno. Mayikirafoone qansoonni makeeni Sao Pawulora aliyye-galchimi widoonni 97 kiilomeetire fafe nooha dhiigu amadinohu 3,000 manni noo qachira aganu kiiro pirogiraame shiqishanno. Gedensoonni, mitte kaajja songo kalaqantino. Hatti Mangistete halashshaano waadanno dhibbi amadinonsare ikkiturono, dhiigu amadino manni heeˈrannoha wole qacha hadhe sheshifachishshannota Qullaawu Maxaafi sokka kultanno gede fajjinoonninsa.

Porchugaalete afiinni qaddaˈnoonniti Maganu Mangiste sokka 1938nni hatte gobba iillitu. Baalante Lubbo Barra yinanni barra, mayikirafoone qansoonni makeeni duucha waammate base mare “Reyino Manni Hiikko No?,” “Yihowa” nna “Durumma” yitannota qaddaˈnoonni lallawo shiqishanno; konni garinni 40,000 ikkanno wiˈlaanchira sokka iillitanno gede assino!

Qullaawu Maxaafi halaale togo waajjinikki dudumbanna macciishshite giirantino qeesooti, qooxeessu gashshaano makeenanke sammi assitanno gede duucha higge xixxiibbino. Rodoo Moodi, mitte hige mittu qeesichi lowo manni fule mayikirafoone qansoonni makeena doyisse gibbo kayisanno gede kakkayisinota coyidhino. Ikkollana kantiibichunna polisootu dagge woˈma pirogiraame macciishshitino. Kantiibichu Qullaawu Maxaafi aana xintantino borronke adhe haˈri. Hakko barra gibbo dikaˈino. Togoo qarri nooha ikkirono, 1940nnihu Diru Maxaafi 1939 daafira kulanni “Bayiru Gashshaanchira soqqamatenna suˈmasi duduwate wole baalante yannanni roore injiino dirooti” yiino.

‘Agarooshshu Shaehu mayikirafoone qansoonni makeeni’ Biraazilete gobba marasi hatte gobbahu sabbakate loosi lopho soorrantanno gede assino. Kuni makeeni Maganu Mangiste sokka lowo miliyoone ikkanno mannira iillitanno gede kaaˈlino. Hakkonne egennamino makeena 1941nni hirroonniha ikkirono, lowo kume ikkitannori Yihowa Farciˈraasine halaˈladu Biraazilete qooxeessira heeˈrannohu suwashsho wodana afiˈrino mannira dancha duduwo duduwansa diagurtino.—Biraazilete noote xaggenke maareekko giddonni.