1-3. (a) Baalunku wedellira mayi fonqoli iillannonsa? Lawishsha kuli. (Hanafote noo misile lai.) (b) Kiristaana ikkino wedelli konne fonqolo qeela dandaannohu hiittoonniiti?

 HANNI xeerto gobba haꞌrate kaoottohu gede assite hedi. Heedoottowa iillate seeda saate makeenunni haꞌratto. Makeena giddinanniwa maratto woyite, hakko mannunna makeenu batiꞌrino daafira kaxxinanniwi dino. Hatte yannara gurchaawiherono hiikka haꞌra hasiꞌroottoronna hiikko makeeninni haꞌrattoro afootto daafira beꞌe diyaatto! Hiikka haꞌrannoro afoottokki makeena giddite hasiꞌroottowa iilla didandaatto.

² Yannankera noo wedellino makeena giddinanniwa noo manni gedeeti. Insa hadhannoti seeda doogo gatte noonsa; tini makeenunni haꞌnannita ikkitukki heeshshote doogooti. Mite yannara shiqannonsa doorshi gurchaabbanno gede assansara dandaanno. Wedella, heeshshoꞌne giddo assitinannire balaxxine murtiniro, gara ikkino doorsha doodha diqarrissannoꞌne. Ikkina heeshshoꞌne giddo maa assa hasiissannoꞌne?

³ Kuni birxichi tenne xaꞌmora dawaro qolanno, hattono wedellu heeshshonsa Yihowa hagiirsiisanno garinni horoonsiꞌra dandaanno gara xawisanno. Togoo heeshsho heeꞌra dandaattohu woꞌmanka  woyite Yihowa aanno amaale harunsatenniiti; roso, looso, maate xintiꞌranna ooso ila lainohunnino togo assa hasiissannohe. Qoleno Yihowa hagiidhanno garinni heeꞌra hasiꞌrittoro, ayyaanaamittete mixokki wonshiꞌrate sharrama hasiissannohe. Yihowara soqqamate aana illachishshanno wedellooti, Yihowa hagiidhitanni heedhanno gede kaaꞌlannonsata addaxxa dandaanno.—Lawishsha 16:3 nabbawi.

4. Konni birxichira maa ronseemmo?

⁴ Wedellu anje heedhenni ayyaanaamittete mixo fushshiꞌransa hayyote. Mayira? Togo yineemmo gede assannonkeha sase korkaata laꞌneemmo. Uminna layinki korkaati, ayyaanaamittete mixo fushshiꞌra Yihowa ledo noonke jaalooma kaajjishiꞌrate kaaꞌlitannonketa leellishanno. Sayikki korkaati qole, anjenni kayinse ayyaanaamittete mixo fushshiꞌra kaaꞌlitanno gara xawisanno.

5. Ayyaanaamittete mixo fushshiꞌneemmo gede kakkayisannonkehu qaru korkaati maati?

⁵ Ayyaanaamittete mixo fushshiꞌneemmo gede assannonkehu umi korkaati, Yihowa leellishinonke baxilliranna assinonkerira iso galatateeti. Faarsaasinchu togo yee coyiꞌrino: “Kaaliiqa! Ate galaxxa, woꞌmunkura Aliidi Maganira faarsa hiittoo danchaati! Kaaliiqaꞌya! Loosikkinni hagiirsiisoottoena, loosootto loosira hagiirrunni faarseemmohe.” (Far. 92:1, 4) Wedella, hanni Yihowa assinoneꞌre hedde! Heeshsho, Qullaawa Maxaafa, songonna hagiirsiissanno hexxo uyinoꞌnehu isooti; hattono isi daafira rossinanni gede kaaꞌlinoꞌne. Ayyaanaamittete coye balaxisiisaꞌne, Maganu uyinoꞌne atootira galattinannisita leellishshanno; tini qolte albinni roore isiwa shiqqinanni gede kaaꞌlitannoꞌne.

6. (a) Ayyaanaamittete mixo fushshiꞌranke Yihowa ledo noonke jaaloomi ma ikkanno gede assitanno? (b) Anje heeꞌne hiikkuri mixo fushshiꞌra dandiinanni?

⁶ Layinkihunni, ayyaanaamittete mixo wonshiꞌrate sharramattoha ikkiro Yihowa albaanni dancha ikkinore assatto. Tini qolte albinni roore isiwa shiqatto gede kaaꞌlitannohe. Soqqamaasinchu Phaawuloosi togo yiino: “Maganu halaalaancho yoo yaannoho; loosoꞌnenna albano ikko xaano qullaawa manna kaaꞌlatenni leellishshinoonnisi baxille dihawanno.” (Ibi. 6:10) Ayyaanaamittete mixo fushshiꞌrate diꞌꞌilloommo yite heddooti. Kiristiini yinanni rodoo ammanantinote Yihowa soqqamaasine xagge ganyite nabbawate mixo fushshidhinohu tonnu diriti heedheeti. Toobi yinanni rodii 12 dirihu heeꞌre cuuamara albaanni Qullaawa Maxaafa qaccetenni qaccete geeshsha nabbawate mixo fushshiꞌrino. Makisimi cuuaminohu 11 dirisinniiti, rodoosi Naaoomi kayinni 10 diriti heedhe cuuantino. Hakkiinni lamunku Beeteele eate mixo fushshiꞌrino. Insa Beeteele eate wonshinanni forme minensa girgiddaho gaꞌnino; tini mixonsa aana illachishanno gede kaaꞌlitinonsa. Atino mite mixo fushshidhe tenne mixokki wonshiꞌrate mayira disharramatto?—Filiphisiyusi Sokka 1:10, 11 nabbawi.

7, 8. (a) Mixo fushshiꞌra mitto doorsha doodha shota ikkitannonke gede kaaꞌlitannohu hiittoonniiti? (b) Mitte wedellitte yuniversite ea hooga doodhitinohu mayiraati?

⁷ Anje heeꞌne mixo fushshiꞌra hasiissannonkehu sayikki korkaati maati? Mittu wedellichi anje heeꞌre mixo fushshiꞌriro heeshshosi giddo mito doorsha doodha shota ikkitannosi. Wedellu roso, loosonna wole haja lainohunni doodhitanno doorshi no. Doorsha doodha lame doogo xaaddinowa uurrine, hiikka hinge haꞌnanniro doodhate gedeeti. Hiikka harattoro afittoro, hiikkaa higge haꞌra hasiissannohero afa diqarrissannohe. Hatteente gede mixokki maatiro afittoro, dancha doorsha doodha diqarrissannohe. Lawishsha 21:5 (NW) “Diinaggaawe loosanno manni somi qinaawanno” yitanno. Anje dancha soma fushshiꞌrittoro, heeshshokki hagiirru noota ikkitanno. Demariisi yinanni rodoo tini halaale  ikkitinota huwattino; ise wedellitte heedhe mitto shota ikkinokki doorsha doodhitino.

⁸ Demariisi roso guddu woyite, dancha guma abbitino. Ise yuniversite eꞌe higgete daafira xiinxallitanno tunceenya afidhinoha ikkirono baankete mine gama saate calla loosate doodhitino. Mayira? Ise togo yitino: “Suwisaancho ikke soqqamate mixo fushshiꞌroommahu anje heeꞌreeti. Lamalate giddo shiima saate calla loosaꞌya tennera kaaꞌlitinoe. Yuniversite eꞌꞌe higgete daafira xiinxallummaro lowo damooza afiꞌrammara dandeemma; kayinni shiima saate calla looseemma looso diafiꞌreemma.” Demariisi suwisaancho ikkitunku 20 diro ikkanno. Ikkina anje heedhe fushshidhino mixonna dodhitino doorshi gara ikkinoha lawannose? Ise togo yitino: “Baankete mine looseemma woyite higgete egennaammi ledo xaadeemma. Higgete daafira rosoommaro xa insa loossanni no looso looseemma. Insa giddo batinyu loosinsanni hagiirraamma diꞌꞌikkitino. Suwisaancho ikkate murciꞌraꞌya, lowo damooza afiꞌnanni looso loosanni giirameemmakkinna Yihowara soqqameemma soqqanshonni hagiirre afiꞌreemma gede kaaꞌlitinoe.”

9. Kiristaana ikkino wedella galanteemmonsa gede assannonkeri maati?

⁹ Alamete doyichora noo songuwara heedhanno wedella lowo geeshsha galanteemmonsa. Insa heeshshonsa giddo Yihowanna ayyaanaamittete mixo balaxisiissanno. Kuri wedelli, roso, looso, maatenna wole haja lainohunni mito doorsha doodhitanno woyite Yihowa biddishsha harunsitanno; tini qolte hagiirru noo heeshsho heedhanno gede kaaꞌlitannonsa. Selemooni togo yee borreessino: “Woꞌmu wodanikkinni Kaaliiqa addaxxi. . . . Assattori baalaho Magano albaanni qoꞌli; isino halaalaancho doogo kulannohe.” (Law. 3:5, 6) Kiristaanu songora noo wedelli Yihowa albaanni muxxete; isi insa baxannonsa, towaatannonsa, hattono biddishshanna atoote aannonsa.

10. (a) Sabbakate looso balaxisiisa hasiissannonkehu mayiraati? (b) Danchu garinni farciꞌrate mayi kaaꞌlannonke?

¹⁰ Yihowa hagiirsiisanno garinni heeꞌra hasiꞌranno wedellichi soqqansho illachishanno. Yesuusi Kiristoosi “Danchu Duduwi gosa baalate kulama” hasiissannota coyiꞌrino. (Maq. 13:10) Sabbakate loosi wiinamme loonsanniha ikkino daafira, heeshshonke giddo balaxisiisa hasiissannonke loosooti. Albinni roore soqqamate mixo fushshiꞌra dandaatto? Suwisaancho ikka dandaatto? Soqqanshokkinni gari geeshsha hagiidha hoogoottoha ikkiro maa assa dandaatto? Danchu garinni farciꞌra dandaattohu hiittoonniiti? Lame coye assa tennera kaaꞌlitannohe: Seekkite qixxaawi; hattono hexxo mudhite rosoottore woleho kula agurtooti. Hatto assakki sabbakate loosinni hedoottokki hagiirre afiꞌratto gede kaaꞌlitannohe.

11, 12. (a) Wedellu farciꞌrate qixxaawa dandaannohu hiittoonniiti? (b) Mittu wedellichi rosu mine afiꞌrino faro horoonsiꞌre farciꞌrinohu hiittoonniiti?

¹¹ Farciꞌrate seekkite qixxaawate, rosu mine ooso duucha woyite xaꞌmitanno xaꞌmora dawaro qolate woꞌnaali. Jw.org yinanni webisayitenkenna wole borronkera wedellu mannu duucha woyite xaꞌmanno xaꞌmora dawaro qolate qixxaawanno gede kaaꞌlitanno hedo no. Lawishshaho “Ayyaanna ayirrissinannikkihu mayiraati?” yee xaꞌmannohehura dawaro qolate “Maganu Baxillinni Fultinikki Heedhe” yaanno maxaafa fooliishsho 13 qixxaawa dandaatto.—1 Pheexiroosi 3:15 nabbawi.

¹² Faro afiꞌratto woyite ledokki rossanno ooso jw.org daꞌꞌattanno gede koyisi. Luka yinanni wedellichi hatto assino. Mitte higge addi addi ammaꞌno daafira rossanni heedheenna, rosaanote maxaafira Yihowa Farciꞌraasine daafira gara ikkinokkire borreessinoonnita huwatino. Umi qara waajjinoha ikkirono, Yihowa Farciꞌraasine daafira gara ikkinore kulanno gede fajjitasira rosiisaanchonsa  xaꞌmirino; hakkiinni rosiisaancho fajjitinosi. Luka ammanannore kulinonsaha calla ikkikkinni kifilete rosaano baalate webisayitenke leellishinonsa. Hakkiinni rosiisaancho baalanti rosaano Waajjishiishshannoꞌnere Tuntuꞌmo Horoonsidhinikki Qeelle yitanno viidiyo laꞌe yite mini looso uyitinonsa. Luka danchu garinni farciꞌrino daafira lowo geeshsha hagiidhino.

13. Fonqolu iillannonke woyite hexxo mudha hasiissannonkekkihu mayiraati?

¹³ Mixokki wonshiꞌra qarra ikkitannohe woti heeꞌriro nafa hexxo mudhitooti. (2 Xim. 4:2) Fonqolu iillannohe woyite mixokki illachishi. Katariina yinanni rodoo 17 diriti heedhe ledose loosanno manni baalaho farciꞌrate mixo fushshidhino. Mittu manchi duucha hige xoninoseha ikkirono hexxo mudhite farciꞌra diagurtino. Hantsi yinannihu wolu manchi ise fonqolu iillisero danchu akati nooseta lae dhagge assiꞌrino. Konnira isi borronke nabbawa hanafino, hattono Qullaawa Maxaafa xiinxalle cuuamino. Katariina wole qooxeessa hadhino daafira tenne baala diaffino. Ise 13 diri gedensaanni maatese ledo Gambooshshu Addaraashera heedheenna lallawo shiqishannohu Hantsi ikkinota kulli woyite mageeshshi geeshsha hagiidhitinoro heda dandaatto. Katariina hexxo mudhitukki ledose loossannorira farciꞌrase lowo geeshsha hagiirsiissannote!

14, 15. (a) Wedellu fonqolu iillannonsa woyite maa qaaga hasiissannonsa? (b) Wedellu darawonsa gara ikkinokkire assitanno gede xixxiibbannonsa woyite tenne qeela dandaannohu hiittoonniiti?

¹⁴ Aleenni Yihowa hagiirsiissanno heeshsho heeꞌranna ayyaanaamittete mixo fushshiꞌra lowo geeshsha hagiirsiissannota ronsoommo. Darawoꞌne boohaarshunna godoꞌlete aana illachishsharanna kiꞌneno ledonsa yanna sayissinanni gede koyissaꞌnera dandiitanno. Mixoꞌne wonshiꞌrate mageeshshi geeshsha murcidhinoonniro leellisha hasiissannoꞌne. Darawoꞌne hedoꞌne billaallitanno gede assitaꞌnera wodhitinoonte. Hanni konni birxichi hanafora qummi assinihu makeenna giddinanniwa noo manni daafira hendo; mittu makeeni giddo noo manni faasiiqannanna hagiidhanna laꞌnoommohura calla hasiꞌnoommokkiwa ledonsa haꞌneemmokkiti egennantinote.

¹⁵ Darawoꞌne gara ikkinokkire assitinanni gede xixxiibbannoꞌne woyite tenne qeela  dandiitinanniti duucha doogga no. Fonqolu giddo uwatto gede assannoheriwiinni xooqi. (Law. 22:3) Wolootu faale hadhe gara ikkinokkire assittoro iillannohe qarra hedi. (Gal. 6:7) Qoleno wolootu amaale macciishsha hasiissannoheta ammani. Umokki heeshshi assakki, annikkinna amakkino ikko songote giddo noohu gikki yiino roduuwi aannohe amaale adhatto gede kaaꞌlitannohe.—1 Pheexiroosi 5:5, 6 nabbawi.

16. Umo heeshshi assa afidhino horo leellishanno woꞌnaalsha kuli.

¹⁶ Kiristoofi yinanni rodii umosi heeshshi assannoha ikkasi uyinoonnisita dancha amaale adhanno gede kaaꞌlitinosi. Isi cuuami gedensaanni ispoorte loonsanniwa ganye haꞌra hanafino. Hakko noori mitu wedelli gaamonsa miila ikkanno gede xaꞌmitinosi. Hakkiinni Kiristoofi mitto songote cimeessa amaaꞌlino. Hakku cimeessi hatte gaamo miila ikkasi gawajjitannosi gara hedanno gede kaaꞌlinosi; lawishshaho isino insa gede heewisamannoha ikkara dandaannota kulinosi. Kiristoofi kayinni gaamote miila ikkino. Ikkirono yannate gedensaanni isi ispoorte finqille woꞌmitinotanna gawajjitannota huwatino. Hakkiinni isi haammata cimeeyye amaaꞌlino; insano Qullaawu Maxaafinni amaaltinosi. Kiristoofi togo yiino: “Yihowa dancha amaalaano soyinoe; shota ikka hoogguerono uyitinoe amaale adhoommo.” Atino umokki heeshshi assite amaale adhatto?

17, 18. (a) Yihowa xaa yannara noo wedelli hiittoo heeshsho heeꞌrara hasiꞌranno? (b) Jajjabba manna mayi dadillisansara dandaanno? Tenne hooꞌlate mayi kaaꞌlanno? Lawishsha kuli.

¹⁷ Qullaawu Maxaafi “Ati wedellichu [wedellitte], wedellichimmakkinni tashshi yoohe; wedellichimmakki yannara wodanikki hagiidho” yaanno. (Ros. 11:9) Yihowa wedellichimmaꞌnenni hagiirraamma ikkitinara hasiꞌranno. Konni birxichira hagiirraamo ikkate kaaꞌlannoꞌneha mitto coye ronsoommo. Ayyaanaamittete mixo illachishshe, hattono mitto doorsha doodhitinanni woyite Yihowa amaale harunse. Anjenni kayissine togo assa hanaffiniro, Yihowa biddishsha aannoꞌneta, agarannoꞌnetanna atootesi aannoꞌneta huwattinanni. Qullaawu Maxaafi giddo noota kaajja amaale seekkitine hedde; hattono ‘anjeꞌne yannanni Kalaqaanchoꞌne qaagge.’—Ros. 12:1.

¹⁸ Wedellicha ikkino gedeenni heeꞌrannohu dino. Isinni wedellu rahe lophanno. Jajjabbu manni wedellu heeꞌre dancha mixo fushshiꞌra hoogansanni woy horo mixo fushshira hoogansanni lowo geeshsha gaabbanno. Wedellu heedhe ayyaanaamittete mixo fushshidhinori kayinni yannate gedensaanni tenne heddanno woyite tashshi yaannonsa. Wedellitte heedhe worba ispoortanya ikkitinoti Miiriyaana yinanni rodoo lawishshi tenne leellishanno. Miiriyaana addi addi gobba heewisantanno heewora koyinsise yannara, tenne gibbe woꞌma yanna soqqansho hanaffino. Ise 30 saꞌꞌanno diri gedensaannino xa minaannise ledo woꞌma yanna soqqansho soqqantanni no. Ise togo yitino: “Maccaha ikka, ayirrinyu, silxaanenna jiro baꞌꞌannoreetinna ditidhinoreeti. Maganoho soqqamanna woloota ayyaanaamittetenni kaaꞌla geeddanno horo afiꞌnanni gede assitanno.”

19. Anje heeꞌne ayyaanaamittete mixo fushshiꞌra kaaꞌlitanno gara xawisi.

¹⁹ Kiristaanu songora noo wedelli iillannonsa fonqolo qeelate sharramannonna Yihowara soqqamate aana illachishanno daafira galanteemmonsa. Wedellu ayyaanaamittete mixonsa wonshiꞌrate sharramansanna sabbakate looso balaxisiisansa Yihowa hagiirsiisanno garinni heeꞌrate kaaꞌlitannonsa. Qoleno wedellu tini alame hedonsa billaallitanno gede assitansara wodha dihasiissannonsa. Wedellu daafurinsa mullawa gatannokkita addaxxa dandaanno. Baxillaano ikkitinori ammanate roduuwinsa kaaꞌlitannonsa; qoleno woꞌmunni woꞌma Yihowa addaxxituro baalunkuri qinaannonsa.