1, 2. (a) Phaawuloosi waro heeˈrino manni borojjimmatenna wolaphote daafira hedannohu mayiraati? (b) Phaawuloosi addu wolapho Buicho aye ikkinota coyiˈrino?

ROOMU Gashshooti giddo heeˈrino manni seerinsanni, afiˈrino taashshonninna wolaphonni naaxxanno. Ikkollana wolqaataamo ikkinohu Roomu Gashshooti xintaminohu borojju wolqanniiti. Isinni mitte yannara Roomaho noo manni giddo xibbunni 30 anga meddi yaannohu borojjeho. Konni daafira hatte yannara Kiristaanuno ikko wolu batinyu manni borojjimmatenna wolaphote daafira hasaawansa digattanno.

² Soqqamaasinchu Phaawuloosi wolaphote daafira lowore borreessino. Ikkollana isi hatte yannara noo gashshoote woyyeessate diwoˈnaalino; hakka waro batinyu manni tenne assate sharramanno. Phaawuloosinna ammanate roduuwisi uullate gashshooti wolapho aannonke yite diheddino; hatteentenni insa mannu Maganu Mangisteha dancha duduwo macciishshannonna Kiristoosita wodote kakkalo naadanno gede kaaˈlate sharrantino. Phaawuloosi ammanate roduuwisira addu wolapho Buicho ayetiro kulinonsa. Lawishshaho isi Qorontoosi heeˈranno Kiristaanira  borreessinote layinki sokkara togo yiino: “Mootichu [“Yihowa,” NW] Ayyaanaho. Mootichu Ayyaani noowa wolapho no.”—2 Qor. 3:17.

3, 4. (a) Phaawuloosi 2 Qorontoosi 3:17 te noo hedo borreessanno gede assinosiri maati? (b) Yihowa aanno wolapho afiˈrate maa assa hasiissannonke?

³ Phaawuloosi Layinki Qorontoosi 3:17 te aana noo hedo borreessara albaanni, Muse Siina Ilaalira Maganu Yihowa sokkaasinchi ledo hasaawe dirri gedensaanni mayi ikkinoro qummi assino. Muse ilaalunni dirri woyite albisi xawanni no! Mannu Muse lai yannara lowo geeshsha waajjino; konnira Muse alba diphino. (Ful. 34:29, 30, 33; 2 Qor. 3:7, 13) Phaawuloosi “Mannu Mootichu widira higanno woyite kayinni hakku gugguˈlaasinchi hoˈlanno” yee xawisino. (2 Qor. 3:16) Phaawuloosi togo yaasi mayyaate?

⁴ Sai birxichira ronsummonte gede, dannu nookki wolapho noosihu baalankare kalaqino Magano Yihowa callaati. Konnira Yihowa “ayyaani noowa wolapho no” yaa garankolla. Ikkollana tenne wolapho afiˈrate, Yihowawa “higa” yaano, isi ledo jaalooma kalaqira hasiissannonke. Israeele halalla noo yannara coye Yihowa laˈˈanno garinni laˈˈa agurte mannu laˈˈanno garinni laˈino. Insara wodaninsa dillaawinohuranna surrensa diwantinohura Gibitsete gobbanni fulte afidhino wolapho maalu hasattonsa wonshiˈrate horoonsidhino.—Ibi. 3:8-10.

5. (a) Yihowa ayyaani mayinni wolaphineemmo gede kaaˈlannonke? (b) Mittu manchi usuru mine woy borojjicho ikke heeˈrirono Yihowa aanno wolapho afiˈra dandaanno yineemmohu mayiraati? (c) Ninkeneeto mayine xaˈma hasiissannonke?

⁵ Yihowa ayyaani aanno wolapho borojjimmatenni wolaphatenni roortanno. Yihowa ayyaani cubbohonna reyote, hattono kaphu magannaranna kaphu ammaˈno rosichira borojje ikkineemmokki gede kaaˈlannonke; mannu ooso qolte tenne assite diaffanno. (Rom. 6:23; 8:2) Tini taalle nookki wolaphooti! Mittu manchi usuru mine heeˈre woy borojjicho ikke noowa nafa togoo wolapho afiˈra dandaanno. (Kal. 39:20-23) Rodoo Nansii Yuwoninna Roduu Heerooldi Kingi lawishshi tenne leellishanno; lamunku ammanansara yee lowo diro usuramino. Insa woˈnaalsha JW Birodikaastera macciishsha dandaatto. Konnira ninkeneeto togo yine xaˈma hasiissannonke: ‘Afiˈroommo wolapho naadeemmota leellisha dandeemmohu hiittoonniiti? Tenne wolapho hayyotenni horoonsiˈrate maa assa dandeemmo?’

6. Israeele Yihowa uyinonsa wolapho naaddinokkita leellishshinohu hiittoonniiti?

⁶ Mittu manchi muxxe aamamooshshe uyinkero galanteemmositi egennantinote. Israeele Yihowa Gibitsete gobbanni fushshe uyinonsa wolapho dinaaddino. Insa Gibitsetenni fultuhunni boodu agani gedensaanni, alba Gibitsete ittannonna aggannorira wojji yaa hanaffino; hattono Yihowa uyinonsare mishshe galagalte Gibitse higa hasidhino. Insa ‘qulxuˈme, baaqulu, daraamu shunkurti, duumo shunkurtinna tumu’ Maganu Yihowa uyinonsa wolapho roorannohu gede assite heddino. Tennera Yihowa lowo geeshsha hanqasi dhagge ikkitannonkeni? (Kir. 11:5, 6, 10; 14:3, 4) Insa xaggenni ninke lowore ronseemmo!

7. Phaawuloosi 2 Qorontoosi 6:1 aana amaalinori ledo sumuu yaannore assinohu hiittoonniiti? Ninke isi lawishsha harunsa dandiineemmohu ma garinniiti?

⁷ Soqqamaasinchu Phaawuloosi baalanka  Kiristaana Yihowa Beettisi Yesuusi Kiristoosi widoonni shaqqillunni uyinonke wolapho mulluri gede assine laˈneemmokki gede amaalinonke. (2 Qorontoosi 6:1 nabbawi.) Phaawuloosi cubbohonna reyote borojjicho ikkino daafira, tiiˈˈisi qarrisinosi. Ikkirono isi “Mootichinke Yesuusi Kiristoosi widoonni Maganoho galatu iillosi!” yee coyiˈrino. Isi hatto yiinohu mayiraati? Isi ammanate roduuwisira togo yee xawisinonsa: “Kiristoosi Yesuusinni afiˈnanni heeshsho aanno Ayyaani Seeri, cubbunna reyote seerinni keere fushshinoe.” (Rom. 7:24, 25; 8:2) Ninkeno Phaawuloosi gede Yihowa cubbunna reyote borojjimmanni keere fushshinonke daafira Iso galaxxa hasiissannonke. Wodote kakkalo Maganinkera keeraanchu tiiˈˈinni hagiirrunni soqqama dandiineemmo faro fantinonke.—Far. 40:8.

8, 9. Soqqamaasinchu Pheexiroosi wolaphonke horoonsiˈrate daafira mayyee qorowisiisino? (b) Xaa yannara hiittoo fonqoli iillannonke?

⁸ Yihowa galaxxano agurranna, isi uyinonke wolapho garimale horoonsiˈneemmokki gedeno qoropha hasiissannonke. Soqqamaasinchu Pheexiroosi afiˈnoommo wolapho maalaamittete hasattonke wonshiˈrate horoonsiˈra hasiissannonkekkita kule qorowisiisino. (1 Pheexiroosi 2:16 nabbawi.) Pheexiroosi coyiˈrinori Israeele halalla heedheenna iillinonsare qaangeemmo gede assannonke. Kuni qorowishshi xaa yannara noo Kiristaanirano kaaˈlanno; korkaatuno hakkawarinni roore fonqolu batiˈrinohu yannankeraati. Sheexaanunna alamesi uddiˈnannirinna seensannirinni, intannirinna angannirinni, hattono boohaarrannirinni doggankera woˈnaaltanno. Egensiishsha qixxeessitannori duucha yannara xuma manna horoonsidhe lowoha hasiisannonkekki coye hasiisannonkeri gede assite shiqishshanno. Qoropha hoongummoro kuri coyibba doggankeranna wolaphonke garimale horoonsiˈneemmo gede assitankera dandiitanno!

⁹ Pheexiroosi amaalino amaale heeshshonke giddo shota ikkinokki doorsha doodhineemmo wote, lawishshaho, rosonna looso doodhineemmo woteno kaaˈlitannonke. Lawishshaho, yannankera wedella ooso rosu mine yuniversite eate sharrantanno gede baasa xixxiimbanninsa. Batinyu manni insa kaffi yiino roso russiniro lowo damooza baantanni looso afidhinanni yaannonsa; qoleno mannu yuniversitetenni maassante fultinoriranna yuniversite eˈinokkirira baantanni damoozi babbaxxinoha ikkinota kule ammansiisate woˈnaalanno. Kuni shota doorsha ikkinokki daafira, wedellu kaffi yiino roso rosa dancha labbansara dandiitanno. Wedelluno ikko annuwinsanna amuuwinsa maa heda hasiissannonsa?

10. Wolaphonke horoonsiˈne uminke doorsha dhoodhineemmo woyite maa heda hasiissannonke?

¹⁰ Mitootu kuni annu annu doorsha ikkino daafira, tiiˈˈinsa hoola hooginsa geeshsha hasidhure doodha dandiitannoha lawannonsa. Mittu mittunku manchi rosonna looso lainohunni umisi doorsha doodha dandaannoha ikkirono, wolaphonkera dannu nootanna doodhineemmo doorshi baalu gawajjankera woy kaaˈlankera dandaannota dea dihasiissannonke. Phaawuloosi “Baalankare fajjinoonni; baalunkuri kayinni kaaˈlannoha diˈˈikkino. Baalankare fajjinoonni; baalunkuri kayinni dhaawannoha diˈˈikkino” yee coyiˈrinohu iseraati. (1 Qor. 10:23) Kuni qummeeshshi wolaphonke horoonsiˈne uminke doorsha doodhineemmo woyite ninke injonni roore balaxisiisa hasiissannonke coyi noota hendeemmo gede kaaˈlannonke.

11. Yihowa borojjimmatenni fushshinonkehu mayiraati?

¹¹ Pheexiroosi wolaphonke garimale horoonsiˈneemmokki gede qorowisiisi woyite, wolaphonke horoonsira hasiissannonke gara kulinonke. Isi wolaphonke ‘Maganoho soqqamate’ horoonsiˈneemmo gede jawaachishinonke. Konni daafira Yihowa Beettisi Yesuusi widoonni cubbunna reyote borojjimmanni fushshinonkehu heeshshonke woˈmantenni isira ‘soqqammeemmo’ gedeeti.

12. Nohinna maatesi dancha lawishsha ikkitinonkehu hiittoonniiti?

¹² Maganu uyinonke wolapho garimale horoonsiˈneemmokkinna galagalle alamete yortora borojje ikkineemmokki gede kaaˈlannonkehu qaru coyi ayyaanaamittete coye illachishate. (Gal. 5:16) Hanni Nohinna maatesi lawishsha hendo. Insa bushanna maaeela alamera heedhino. Ikkirono qooxeessinsara heeˈranno manni assannore diassitino. Tennera kaaˈlinonsari maati? Insa Yihowa uyinonsa looso diinaggaabbe loossino, yaano markaawe seekkitino, uminsaranna saadate sagale gamba assitino, hattono manna qorowisiissino. ‘Nohi Maganu hajajinore baala assino.’ (Kal. 6:22) Togo assansa kaaˈlitinonsayya? Ee, hatti alame baˈu yannara Nohinna maatesi gatte saˈino.—Ibi. 11:7.

13. Maganu Yesuusi maa assanno gede hajajinosi? Yesuusi rosaanosi mayyee hajajinonsa?

¹³ Xaa yannara Yihowa ninke ma assineemmo gede hajajinonke? Maganu Yesuusi sabbakara hajajinositanna Yesuusi qole rosaanosino sabbakkanno gede hajajinota anfoommo. (Luqaasi 4:18, 19 nabbawi.) Yannankera batinyu manni tenne alame magani wodanansa beeshshino daafira, ammaˈnote, jirotenna poletikaho borojje ikke no. (2 Qor. 4:4) Konni daafira Yesuusi gede ninkeno mannu wolapho aanno Magano Yihowa afe Iso magansiˈranno gede kaaˈlate qoosso afiˈnoommo. (Mat. 28:19, 20) Kuni shota looso diˈˈikkino; konne looso loonseemmo woyite batinyu fonqolo ikkannori iillannonke. Mite gobbara  mannu Maganu daafira rosa dihasiˈranno, mitootu isinni farciˈneemmonsa woyite hanqitanno. Ikkirono Yihowa sabbankeemmo gede hajajinonke daafira, ninkeneeto togo yine xaˈma hasiissannonke: ‘Afiˈroommo wolapho Maganu Mangiste looso loosate horoonsiˈra dandeemmo?’

14, 15. Batinye Yihowa soqqamaano sabbakate looso lainohunni maa assitino? (Hanafote noo misile lai.)

¹⁴ Yannankera batinye Yihowa soqqamaano goofimarchu gambisinota huwatte, woˈma yanna soqqansho hanafansa lowo geeshsha hagiirsiissannote; insa woˈma yanna soqqansho hanafate heeshshonsa bikkunnita assidhino. (1 Qor. 9:19, 23) Insa giddo mitu qooxeessinsara noo qoqqowira suwisaano ikkite soqqantanno; wolootu qolte sabbakkannori roore hasiissannowa hadhe soqqantanno. Saihu ontu diri giddo 250, 000 saˈanno roduuwi woˈma yanna soqqansho hanaffino; konnira woˈma yanna suwisaano kiiro mereerimunni 1,100,000 saˈino. Lowo roduuwi afidhino wolapho Yihowara soqqante hayyotenni horoonsiˈransa tashshi assitannote!—Far. 110:3.

¹⁵ Kuri roduuwi wolaphonsa hayyotenni horoonsidhanno gede kaaˈlinonsari maati? Hanni Jooninna Juudiiti lawishsha laˈno. Insa 30 diro woˈma addi addi gobba haˈre soqqamino. Insa Suwisaanote Soqqansho Rosi Mini 1977nni hanafi yannara, rosaano sabbakkannori roore hasiissannowa hadhe farcidhanno gede jawaachinshoonninsata coyiˈrino. Kuri minaanninna minaama tenne mixo wonshiˈrate heeshshonsa bikkunnita assiˈrino; konninni kainohunni Jooni duucha hige looso soorririnota coyiˈrino. Yannate gedensaanni insa wole gobba haˈrino; hatte yannara, Yihowa huucciˈransanna iso addaxxansa martino gobbara coyiˈnanni qaale, haaro budenna ayyare rosanno gede kaaˈlitinonsa. Insa konni garinni Yihowara soqqamansanni mayi macciishshaminonsa? Jooni togo yiino: “Kuni heeshshoˈya giddo loosoommo looso baala rooreho. Baxillaancho Anna Yihowa albinni roore egennoommo. ‘Maganunniwa shiqqi yiiyye; isino kiˈnewa shiqqi yaanno’ yitannoti Yaiqoobi 4:8 te noo hedo xa roore xabbe leeltinoe. Hasiˈranni keeshshoommota hagiirsiissanno heeshsho afiˈroommo.”

16. Lowo kume ikkanno roduuwi wolaphonsa hayyotenni horoonsiˈrinohu hiittoonniiti?

¹⁶ Jooninna Juudiiti gede mitootu seeda yanna suwisaano ikkite soqqama dandiitanno; wolootu qolte shiima yanna calla soqqantanno. Ikkirono insa giddo batinyu alamete doyichora loonsanniha gimbaatu looso kaaˈlitanno. Lawishshaho, Niyu Yorkete Wooriwiki yinanniwa Yihowa Farciˈraasineta qara biiro minni yannara, 27,000 meddi yaanno roduuwi mitu lame lamala, wolu qole mitto dironna hakkiinni saˈanno yanna gimbaatu looso kaaˈlino. Insa giddo batinyu hakko soqqamate uminsa horo facci assite agurtino. Kuri roduuwi Maganu uyinonsa wolapho horoonsidhe wolapho aanno Magano Yihowa guwisidhino!

17. Xaa yannara Maganu uyinonsa wolapho hayyotenni horoonsidhannori albillitte mayi atoote afidhanno?

¹⁷ Yihowa daafira rosankenninna halaalu magansiˈranni afiˈnanni wolapho afiˈrankenni tashshi yaannonke. Doodhineemmo doorshi afiˈnoommo wolapho naandeemmota leellishannoha ikka hasiissannosi. Wolaphonke garimale horoonsiˈra agurre, Yihowara woˈma lubbonkenni soqqamate horoonsiˈno. Hatto assinummoro, aante noo masaalo woˈmitanno woyite Yihowa qaale einonke atoote afiˈneemmo: “Kalaqamu baote borojjimmanni gate, Maganu oosota ayirrinyu wolapho gutamanno.”—Rom. 8:21.