1. Baalunkura hiitti kalaqamu hasatto noonke?

 MITTU egennoottonna ayirrisatto manchi suꞌmakki hawiro woy diegennoommohe yiiro mayi macciishshamannohe? Togoori hexxo mudhineemmo gede assankera dandaanno. Mayira? Ninke kalaqamunni egenninankera hasiꞌneemmo. Mannu suꞌmanke calla ikkikkinni, ayimmankenna assinoommore afara hasiꞌneemmo.—Kir. 11:16; Iyo. 31:6.

2, 3. Wolootu naaddankera hasiꞌranke soꞌrisiissankera dandiitannohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

² Guuntete xeꞌne noonkere ikkinoommo daafira, wole kalaqamu hasattonte gede wolootu naaddankera hasiꞌrankeno soꞌrisiissankera dandiitanno. Konnira mannu hasiisannonkekki ayirrinye aannonke gede hasiꞌnammora dandiineemmo. Sheexaanu alame maccare ikka hasiꞌneemmo gede xixxiibbannonke; tini qolte iima heeꞌranno Anninke Yihowara hasiisanno ayirrinye uyineemmokki gede guficho ikkitankera dandiitanno.—Aju. 4:11.

 ³ Yesuusi uullate aana noo yannara mite ammaꞌnote massagaano mannu naadansara hasidhanno. Yesuusi harunsaanosi togo yee qorowisiisinonsa: “Seeda uddano uddidhe kaꞌanna kawa haꞌrama, dikkote keere haaꞌnansara, xaadu mineno woyyaawino barcimira ofollanna jilu mineno ayirrado darga ofolla baxxannore Seeru rosiisaano agadhe.” Yesuusi lede, “Insa rooru qorichi agarannonsa” yiino. (Luq. 20:46, 47) Yesuusi kayinni shiima fushsho fushshitinota mitte gunnitte mancho naade coyiꞌrino; ise fushsho fushshitinotera wolu manni naadinosekkiha ikkara dandaanno. (Luq. 21:1-4) Yesuusira ayirrinyeho noosi lao wolu manniwiinni lowo geeshsha baxxitinote. Kuni birxichi wolootuwiinni ayirrinye afiꞌra lainohunni Magano Yihowa hagiirsiissanno lao heedhannonke gede assiꞌrate kaaꞌlannonke.

4. Baalunkunni roore ayi naadinkero woyyanno? Mayira?

⁴ Ikkina sharrama hasiissannonkehu ayi naadannonke gedeeti? Mannu rosunni, daddalunni, woy boohaarshu ledo xaado afiꞌrinorinni egennama hasiꞌranno; ikkollana ninke hasiꞌneemmohu konni garinni egennama diꞌꞌikkino. Soqqamaasinchu Phaawuloosi togo yiinonke: “Xa Magano affini woyitenna, hakkiinnino roore, Maganu egenniꞌne yannara, wolqiweelonna tidhitinokki golfawa higa mayira baxxini? Galagaltine hakkurira borojje ikka hasidhini?” (Gal. 4:9) Kalqete alame Mooticha ikkino ‘Magani egenninonke!’ Tini kaajja qoossooti! Yihowa ayimmanke seekke afino, hattono isi baxannonke. Isi jaallasi ikkinammora hasiꞌranno. Qoleno Yihowa kalaqinonkehu jaallasi ikkineemmo gedeeti.—Ros. 12:13, 14.

5. Maganu egennannonke gede maa assa hasiissannonke?

⁵ Muse Yihowa albaanni egennamate qoosso afiꞌrino. Isi Yihowa daafira seekke afate huuccatto assiꞌri yannara, Yihowa togo yee qolinosi: “Seekke egennoommohe daafiranna baxeemmohe daafira yoottore asseemmohe.” (Ful. 33:12-17) Yihowa mitto mittonka egenninonke; tini qolte lowo atoote afiꞌneemmo gede assitannonke. Ikkollana Yihowa egennannonke gede maa assa hasiissannonke? Iso baxanna heeshshonke isira sayinse aa hasiissannonke.—1 Qorontoosi 8:3 nabbawi.

6, 7. Yihowa ledo noonke jaalooma hunara dandaannori maati?

⁶ Ikkollana, iimi Anninke ledo noonke jaaloomi baꞌꞌannokki gede assiꞌrate sharrama hasiissannonke. Phaawuloosi sokka borreessinonsahu Galaatiyaho heeꞌranno Kiristaani gede ‘wolqiweelunna tidhinokkihu’ alamete coyiꞌra borojje ikkineemmokki gede qoropha hasiissannonke; kuri giddo mitte mannu naadankera hasiꞌrate. (Gal. 4:9) Kuri umi xibbi diri Kiristaani Maganu albaanni egennama dandiino. Ikkollana Phaawuloosi coyiꞌrino garinni kuri roduuwi giddo mitu alba agurtino coyiwa ‘galagalte higgino.’ Phaawuloosi ‘Lophitine kageeshsha iillitini gedensaanni, agurtine dagginoonnihu tidhinokki coyiwa mayira higginanni?’ yiinonsahu gedeeti.

⁷ Xaa yannara ninkerano hattoori iillankera dandaanno. Umo Yihowa daafira ronsummo woyite, Phaawuloosi gede Sheexaanu alame giddo afiꞌra dandiineemmo ayirrinye facci assine agurroommoha ikkara dandaanno. (Filiphisiyusi Sokka 3:7, 8 nabbawi.) Kaffi yiino roso rosate, loosu woy daddalunni lowo deerra iillate tunceenya agurroommoha ikkara dandaanno. Woy muuziiqu,  ispoortete dandoonkenni maccare ikkate tunceenyi noonkeha ikkirono, tenne agurroommoha ikkara dandaanno. (Ibi. 11:24-27) Kuri coyibba facci assine agurankenni ‘gate bainonkeri’ noohu gede assine hendeemmoha ikkiro, tini hayyo diꞌꞌikkitino! Togoo hedo ‘wolqiweelunna tidhinokkihu’ gede assine agurroommo coye wirro hasiꞌrate hingeemmo gede assitankera dandiitanno. a

8. Yihowa albaanni egennamate sharrama dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁸ Alame naaddankera ikkikkinni Yihowa albaanni egennamate noonke hasatto kaajjitanno gede assiꞌra dandiineemmohu hiittoonniiti? Hatto assate, lame qara coye qaaga hasiissannonke. Umihunni, Yihowa isira ammanante soqqantannore woꞌmante yannara naadanno. (Ibiraawoota 6:10 nabbawi; 11:6) Isi ‘halaalaancho yoo yaannoha’ ikkino daafira, ammanantino soqqamaanosi mitto mittonka naadikki disaꞌꞌanno. Yihowa woꞌmante yannara “isire ikkitinore afino.” (2 Xim. 2:19) Yihowa “keeraanote doogo egennino”; hattono gatisannonsa gara afino.—Far. 1:6; 2 Phe. 2:9.

9. Yihowa mannasi baxannota leellishanno lawishsha kuli.

⁹ Yihowa dhagge ikkannore asse dagasi naadannota leellishino woyiti no. (2 Dud. 20:20, 29) Lawishshaho, dagasi shorritanni noota wolqaataamu gashshaanchi Feriooni olanto Duumu Baarira hune mannasi gatisino. (Ful. 14:21-30; Far. 106:9-11) Tini ikkito maalale ikkitino daafira hakko qooxeessira heedhanno daga 40 diri gedensaanni nafa hatte xaggere kayisse hasaabbanno. (Iya. 2:9-11) Ninkeno lowo diri albaanni masaalloonni garinni Maagoogi Googi Maganu manna gawajjate woꞌnaalanno woyite, Maganu mannisira baxillesinna wolqasi leellishino gara qaaganke jawaachishshannonke! (Hiz. 38:8-12) Alamete giddo maccare ikka agurre, Yihowa albaanni egennamate sharramankenni roorenka hatte yannara hagiidhineemmo.

10. Yihowa manna naadanno gara lainohunni maa qaaga hasiissannonke?

¹⁰ Heda hasiissannonkehu layinki coyi konneeti: Yihowa ninke hendoommokki garinni naadankera dandaanno. Leellamate calla yite mannaho dancha coye assitannori Yihowawiinni mittoreno afidhannokkita kulloonninsa. Mayira? Korkaatuno insa mannu naadansara hasidhanno daafira, wolootu naaddunsa woyite loosinsa guma adhite kaꞌino. (Maatewoosi 6:1-5 nabbawi.) Ikkollana Yesuusi wole manna kaaꞌlannore assitinoha ikkirono mannu lainonsakkire Annisi ‘loosinsa guma aannonsata’ coyiꞌrino. Yihowa togoo assoote laꞌꞌanno, hattono mittu mittunkura loosinsa garinni aannonsa. Ikkollana isi mitoho heddinokki garinni baꞌraasannonsa. Hanni tenne leellishannoha mito lawishsha laꞌno.

11. Yihowa wedellitte beetto Maariyaami ayirrisinosehu hiittoonniiti?

¹¹ Maganu Beetti uullara daanno yanna iillituta, Yihowa Maariyaami yinanniti mitte umose heeshshi assitanno beetto qaaqqu ama ikkitanno gede doorinose. Maariyaami heedhannohu Yerusaalamete qullaawu miniwiinni xeertiꞌre noohu shiimu Naazireetete katamiraati. (Luqaasi 1:26-33 nabbawi.) Yihowa tenne qoossora Maariyaami doorinohu  mayiraati? Sokkaasinchu Gebirieeli Maariyaami “Maganu albaanni ayirrinye afiꞌrootta” yiinose. Yannate gedensaanni fiixise Elsaabeexi ledo hasaabbino hasaawi, Maariyaami Magano baxxannota leellishanno. (Luq. 1:46-55) Ee, Yihowa Maariyaami lainose, hattono ammanantinota ikkasenni tenne kaajja qoosso uyinosi.

12, 13. Yihowa Yesuusi ilami ballano ikko ilamihunni 40 barri gedensaanni Yesuusa ayirrisinohu hiittoonniiti?

¹² Yannate gedensaanni Maariyaami Yesuusa iltu woyite, Yihowa Yerusaalamete heeꞌrannohu ayirradu manni tenne afanno gede diassino. Sokkaasine Beetelihemete gobbaanni geꞌreewo allaaꞌlite noo allaalaasinera Yesuusi ilaminota kultinonsa. (Luq. 2:8-14) Hakkiinni kuri allaalaasine ilamino qaaqqo marte laꞌino. (Luq. 2:15-17) Maariyaaminna Yooseefi, Yihowa Yesuusi konni garinni ayirrisanna laꞌe lowo geeshsha hagiidhitinoti dihuluullissannote! Yihowanna Sheexaanu mitto coye assitanno gari babbaxxinoha ikkinota wodanchi! Sheexaanu Yesuusanna maatesi laꞌanno gede ayyaanto soyi woyite Yerusaalamete heeꞌranno manni Yesuusi ilama macciishshe lowo geeshsha masino. (Mat. 2:3) Mannu konni garinni Yesuusi ilama macciishshansa lowo qaaqquulli goofanno gede assitino.—Mat. 2:16.

¹³ Yesuusi ilamihunni 40 barri gedensaanni, Maariyaami Yihowara kakkalo shiqishate Beeteliheemetenni lame saate doogo ikkannowa Yerusaalame hadhino. (Luq. 2:22-24) Maariyaami Yooseefinna Yesuusi ledo hadhu woyite hakkiicho kakkalaasine Yesuusa ayirrissanno yite heddinoha ikkara dandaanno. Maariyaami heddinokki garinni ikkirono Yesuusi ayirrinye afiꞌrino. Yihowa Simiooni yinanniha “Maganoho galinoha keeraancho” manchonna Haanna yinannita 84 diro ikkannoseta gunnitte masaalaancho horoonsiꞌre, Yesuusi Mesihicha ikkannota coyidhanno gede assino.—Luq. 2:25-38.

14. Maariyaami Yihowawiinni mayi atoote afidhino?

¹⁴ Maariyaami Yesuusa ammanante lossitinotera Yihowa ise ayirrinye afidhanno gede assa agurinoni? Diagurino. Maganu ise xagge Qullaawu Maxaafi giddo borreessantanno gede assino. Yesuusi sase dironna darate uullate aana soqqami yannara Maariyaami ledosi haꞌra dandiitinoha dilawanno. Gunnitte ikkitino daafira, Naazireetetenni fula dandiitinokkiha ikkara dandaanno. Konninni kainohunni ise duucha qoosso hoogginoha ikkirono, Yesuusi reyi woyite ledosi no. (Yoh. 19:26) Qoleno Phenxeqosxete albaanni noo barruwara Maariyaami wole rosaano ledo Yerusaalamete no. (Soq. 1:13, 14) Phenxeqosxete barra Yesuusi rosaanora qullaawu ayyaani dirri woyite iseno qullaawu ayyaaninni buurantukki digattino. Hatto ikkiro, ise hegere geeshsha iima Yesuusi ledo heeꞌrate qoosso afidhino. Ee, ise ammanante soqqamasenni lowo baꞌraaꞌra afidhino.

15. Yesuusi uullate aana heeꞌreenna, Yihowa naadinosihu hiittoonniiti?

¹⁵ Yesuusi uullate aana noo yannara ammaꞌnote woy poletiku massagaanowiinni ayirrinye afiꞌra dihasiꞌrino. Ikkollana Yihowa babbaxxitino yannara sase hige naadisi woyite Yesuusi lowo geeshsha jawaatinoti dihuluullissannote. Yesuusi Yordaanosi Lagira cuuame fuli gedensaanni Yihowa, “Hagiirsiisannoehu baxeemmo Beettiꞌya isooti” yiino. (Mat. 3:17) Yihowa hatto yee coyiꞌri yannara macciishshinohu Yohaannisi calla ikkikki digatino. Yesuusi reyara mittu  diri albaannino, soqqamaasinesi giddo sasu Yihowa Yesuusi daafira togo yaanna macciishshitino: “Hagiirsiisannoehu, baxeemmohu Beettiꞌya konneeti; isi yaannota macciishshe!” (Mat. 17:5) Qoleno Yesuusi reyara shiimu barri gate heeꞌreenna Yihowa iima heeꞌre Beettosi hasaawisino.—Yoh. 12:28.

16, 17. Yihowa Yesuusa hedinokki garinni ayirrisinohu hiittoonniiti?

¹⁶ Yesuusi, Magano xonino yine kaphunni kassanse shollinshe shinannisita afinoha ikkirono, isi fajjo ikkikkinni Yihowa fajjo woꞌmitanno gede huucciꞌrino. (Mat. 26:39, 42) Yesuusi alame naaddasira ikkikkinni Annisi naadasira hasiꞌrino daafira, “shollinye waajjikkinni” qarru haqqira sutame reyino. (Ibi. 12:2) Yihowa Yesuusa ayirrisinosihu hiittoonniiti?

¹⁷ Yesuusi uullate aana noo yannara, alba Annisi albaanni noosi ayirrinye wirro afiꞌrate huucciꞌrino. (Yoh. 17:5) Yesuusi alba noosihunni roorino ayirrinye dihasiꞌrino. Isi iima “roorino bayicho” afiꞌreemmo yee dihexxino. Ikkollana Yihowa maa assino? Yesuusa hedinokki garinni ayirrisinosi; Maganu iso reyotenni kayise “woꞌmunkura aliidi darga” worinosi; hattono hakkuyira albaanni mittohono ee egenninokkita reyitannokki heeshsho uyinosi. b (Fil. 2:9; 1 Xim. 6:16) Ee, Yesuusi ammaname heeꞌrasinni taalle nookki ayirrinye afiꞌrino!

18. Tenne alamewiinni ayirrinye hasiꞌneemmokki gede mayi kaaꞌlannonke?

¹⁸ Tenne alamewiinni ayirrinye hasiꞌneemmokki gede mayi kaaꞌlannonke? Yihowa ayewoteno ammanantino soqqamaasinesi naadannotanna baꞌraaꞌra aannonsata qaagi; qoleno duucha woyite togo assannohu hendoonnikki garinniiti. Yihowa ninkerano albillitte hendoommokki atoote aankera dandaanno. Hakka geeshsha kayinni tini alameno ikko alametewiinni afiꞌneemmo atooti baꞌꞌannoha ikkinota qaange, tini busha alame iillishshannonke fonqolo qeelle saꞌno. (1 Yoh. 2:17) Baxillaanchu Anninke Yihowa, ‘halaalaancho yoo yaanno daafira, loosonkenna leellinsheemmo baxille dihawanno.’ (Ibi. 6:10) Ee, loonseemmo loosi baalaho baꞌraasannonke! Xa nafa ninke hendoommokki doogonni atoote aankera dandaanno!