1. Cuuama hasiissannota ikkitinohu mayiraati? (Hanafote noo misile lai.)

DIRU KIIRO lowo kume ikkitannoti Qullaawu Maxaafi rosaano cuuantanno. Insa giddo batinyu wedellaho. Insa lophitinohu halaalu mine ikkara dandaanno. Atino halaalu mine lophite cuuamootto wedellichaati? Hatto ikkiro, danchare doodhootto. Mittu manchi Kiristaancho ikkatenna gato afiˈrate cuuama hasiissannosi.—Mat. 28:19, 20; 1 Phe. 3:21.

2. Heeshshokki Yihowara sayisse aa waajja woy giwa hasiissannohekkihu mayiraati?

² Cuuama lowo atoote afiˈnanni gede assitannoha ikkirono, cuuammi gedensaanni assa hasiissannori no. Hatto yineemmohu mayiraati? Cuuamitto barra, “Yesuusi Kiristoosi kakkalo widoonni cubbiˈnera maaro eˈine Yihowa fajjo assate kiˈneneeto sayissine uyitinoonni?” yine xaˈmini yannara “Ee” yite qolootto. Cuuamakki heeshshokki Yihowara sayisse oottota leellishshanno. Qoleno Yihowa baxatenna baalunkurinni roorsite fajjosi wonshate qaale eootto. Kuni shotinse laˈnanni qaale diˈˈikkino. Ateneeto Yihowara sayisse aakkinni gaabba  hasiissannohe? Dihasiissannohe! Heeshshokki Yihowara sayisse aakki garankolla. Hanni Yihowa magansiˈra hoogoottoro mayi ikkannoro hedi! Mittu manchi Yihowa magansiˈrannokkiha ikkiro, Sheexaanu alame wido ikkanno. Daawuloosi ati gato afiˈrattora dihasiˈranno. Isinni, Sheexaanu hegere heeshsho afiˈrittokki gatittoronna isira haˈlite Yihowa aliidimma irkisa giwittoro lowo geeshsha hagiidhanno.

3. Heeshshonke Yihowara sayinse uyinummoro mayi atoote afiˈneemmo?

³ Hanni Sheexaanu wido ikka gibbe heeshshokki Yihowara sayisse uyite Kiristaancho ikkakkinni afiˈrootto atoote hedi. Xa ateneeto Yihowara sayisse ootto daafira mitte giddonni “Kaaliiqi [“Yihowa,” NW] ledoˈya heeˈre kaaˈlannoe daafira diwaajjeemmo; mannu assannoeri dino” yite coyiˈra dandaatto. (Far. 118:6) Maganu jaala ikkanna iso hagiirsiisa roorino ayirrinyi dino!

4, 5. (a) Yihowara ninkeneeto sayinse uyineemmori ninke umonkeeti yineemmohu mayiraati? (b) Baalunku Kiristaanira hiittoo fonqoli iillannonsa?

⁴ Yihowa ledo noohe jaaloomi, maatekkiwiinni ragiˈratto jajji woy baatto gede diˈˈikkino. Maatekki anga noottoha ikkirono, gato afiˈrate sharrama hasiissannohehu ate umokkiiti. Tenne afa maaho kaaˈlitanno? Albillitte mayi fonqoli iillannohero gudde afa didandaatto. Lawishshaho, qaaqqu heedhe cuuamittoro, wedellicha ikkatto wote haaru fonqolinna qarri iillahera dandaanno. Mitte 18 diri beetto togo yitino: “Mittu qaaqqi keeke ganne ilamino barra ayirrinsoonnisikki daafira calla, Yihowa Farciˈraasincho ikkasinni gate bainosiri nooha lawa hoogasira dandaanno. Ikkollana, shiimu diri gedensaanni maalu yortosi lexxitanni hadhanno daafira, woˈmanka wote Yihowa seera agadha hayyo ikkitinota seekke ammana hasiissannosi.”

⁵ Haaru fonqoli iillanonsari wedella calla diˈˈikkitino. Jajjabbu heedhe cuuantinorirano heddinokkihu ammanansa fonqolanno coyi iillansara dandaanno. Galtensa giddo qarru kalaqamara, fayyimmate qarri amadansara woy looso hooggara dandiitanno. Dirinsa ikkiha ikkirono, baalunku Kiristaanira hedikkinni Yihowara ammanamannokki gede assanno coyi iillansara dandaanno.—Yai. 1:12-14.

6. (a) Yihowara eootto qaale agadhattohu injaannohe wote calla diˈˈikkino yaa mayyaate? (b) Isayaasi 12:2 te aana noo hedonni maa ronseemmo?

⁶ Yihowara eootto qaale agadhattohu injaannohe wote calla diˈˈikkino; tenne qaagakki woˈmanka wote isira ammanante heeˈratto gede kaaˈlitannohe. Maatekki woy jaallakki kalqete alame giddo Aliidiha ikkino Magano Yihowa magansiˈra agurturono, ati kayinni iso magansiˈra diagureemmo yite qaale eootto. (Far. 27:10) Woˈmanka wote Yihowa isira eootto qaale agadhite heeˈratto gede kaaˈlahera huucciˈra dandaatto.—Filiphisiyusi Sokka 4:11, 12; Isayaasi 12:2 nabbawi.

7. “Waajjatenninna huxiˈratenni” gatonke woˈma ikkitanno gede assiˈrate yaa mayyaate?

⁷ Yihowa jaalasi ikkattora hasiˈranno. Ikkollana, isi jaala ikke heeˈratenna gato afiˈrate sharrama hasiissanno. Isinni Filiphisiyusi 2:12 “Waajjatenninna huxiˈratenni gatoˈne woˈma ikkitanno gede assidhe” yitanno. Kuni qummeeshshi leellishanno garinni, Yihowa ledo noohe jaaloomi baˈˈannohekki gede assiˈranna aye fonqoli iilliherono isira ammanante heeˈra dandaatto gara heda hasiissannohe. Mittoreno ikkeemmori dino yite heda dihasiissannohe. Maganoho lowo diro soqqantanni keeshshitinori nafa yannate gedensaanni isira ammanantukki gattino. Ikkina, gatokki woˈma ikkitanno gede assiˈra dandaattohu hiittoonniiti?

8. Hojju xiinxallo yaa mayyaate? Togo assa maaho kaaˈlitanno?

⁸ Yihowa jaalla, isira hasaaphanna isi coyiˈranna macciishsha hasiissannonsa. Yihowa coyiˈranna macciishsha dandiineemmoti qara doogo, hojju xiinxallo assiˈrate. Maganu Qaalenna Qullaawu Maxaafi aana xintantino borro nabbabbenna hiincite egenno afiˈra hasiissannohe. Hatto assatto wote kayinni, Qullaawa Maxaafa xiinxalla rosu mine ronsanni rosi gede ikkitinokkita deˈooti. Qullaawa Maxaafa rosu mine fonqolo saˈˈate geeshshira calla yine egenno afiˈrate xiinxallinanni maxaafi gede assite laˈˈa dihasiissannohe. Dancha xiinxallo, hagiirsiisanno coye daaˈˈantanni haˈrate gedeeti; togoo xiinxallo Yihowa daafira haarore ronseemmo gede kaaˈlitannonke. Tini qolte Maganunniwa shiqatto gede kaaˈlitannohe, hakkiinni isino atewa shiqanno.—Yai. 4:8.

9. Hojju xiinxallo assiˈratto yannara kaaˈlinohe uduunnichi hiikkonneeti?

⁹ Yihowa dirijjite Qullaawa Maxaafa danchu garinni xiinxalla dandaatto gede kaaˈlate, lowo uduunnicho qixxeessitino. Lawishshaho, jw.org aana “Wedella” yaannohu hunda noohu “Qullaawa Maxaafa Xiinxallate Kaaˈlitanno Rosiishshuwa” yaanno gafi Qullaawu Maxaafi giddo noo xaggenni roso afiˈratto gede kaaˈlannohe. Qoleno, jw.org aana nooti, “Qullaawu Maxaafi Addinta Mayyee Rosiisanno?” yitannoti xiinxallate kaaˈlitanno borro, ammanatto coye seekkite buuxatto gede kaaˈlitannohe. Tini xiinxallote borro ammanatto coye wolu mannira xawisa dandaatto gara afate kaaˈlitannohe. Qoleno Dotteessa 2009nnite Baqqi Yiiyye! yinanni metseetera fulinohu “Wedellu Xaˈmanno Xaˈmo. . . Qullaawu Maxaafi Niwaawe Hagiirsiissannoe Gede Maa Asso?” yaanno birxichi aanano kaaˈlitanno hedo afiˈra dandaatto. Ee, Maganu Qaale xiinxallanna hiinca gatokki woˈma assiˈratto gede kaaˈlitannohe.—Faarso 119:105 nabbawi.

10. Mittu cuuamino Kiristaanchi huuccatto assiˈra hasiissannosihu mayiraati?

¹⁰ Yihowa coyiˈranna macciishsha dandiineemmo doogga giddo mitte hojju xiinxallo assiˈrate; Yihowa hasaawisa dandiineemmohu qole huuccattote widoonniiti. Kiristaanu, huuccatto mulla rosichu geeshshira calla assinanniri gede woy digintete wolqa  afidhinohu gede asse laˈˈa dihasiissannonsa. Hatteentenni huuccatto Kalaqaanchinke ledo hasaambeemmo doogooti. Yihowa ati coyidhanna macciishsha hasiˈranno. (Filiphisiyusi Sokka 4:6 nabbawi.) Yaachishanno coyi iillannohe wote Qullaawu Maxaafi amaalannohe garinni ‘yaaddokki Maganu aana tuqqi.’ (Far. 55:22) Tini amaale ate kaaˈlitannoheha lawannohe? Lowo miliyoone ikkanno roduuwi tenne amaale harunsansa kaaˈlitinonsata coyiˈrino. Togo assakki ateno kaaˈlitannohe!

11. Woˈmanka wote Yihowa galata hasiissannohehu mayiraati?

¹¹ Ikkollana huuccatto assiˈra hasiissannohehu Yihowa kaaˈlo hasiˈratto wote calla diˈˈikkino. Qullaawu Maxaafi ‘galattinanire ikke’ yaanno. (Qol. 3:15) Mito wote qarru xaxxawe amadannonke daafira, noonke coye hambammora dandiineemmo. Barru baala ajayi ajeenna afiˈroottoha sase coye hedde, hakko coyiˈra Yihowa galata dandaatto. Abigayeeli yinanniti 12 dirinni heedhe cuuantino wedellitte togo yitino: “Kalqete alame giddo baalunkunni roore galatu hasiisannosihu Yihowaati. Afiˈnummo faro baalantenni uyinonke eltora iso galata hasiissannonke. Mitte hige togo yinanna macciishshoomma: Yihowa oyennanke galantoommosikki coye baala haaˈre hoolannoha ikkoommero, mayi gatannonke?”

12, 13. Yihowa danchumma qamasse laootto yanna hedakki kaaˈlitannohehu hiittoonniiti?

¹² Maganu, Moote Daawiti lowo qarra cince saˈˈanno gede kaaˈlinosi; isi tenne daafira kulanni “Kaaliiqi shaqqado ikkinota shiqqine [“qamassine,” NW] laˈe” yee faarsino. (Far. 34:8) Kuni qummeeshshi heeshshonke giddo Yihowa kaaˈlinonketa wodancha lowo horo afidhinota leellishanno. Qullaawa Maxaafanna Yihowa dirijjite qixxeessitino borro nabbawatto wote hattono, Kiristaanu gambooshshiwa jawaachishshanno hedo macciishshatto wote Maganu soqqamaanosi ammanante heedhanno gede kaaˈlinonsa gara wodanchatto. Ayyaanaamittetenni gikki yitanni haˈratto wote kayinni, heeshshokkinni Yihowa kaaˈlinohe gara wodancha hasiissannohe. Ati Yihowa danchumma qamasse laoottohu hiittoonniiti?

¹³ Baalunku Kiristaani Yihowa danchumma qamase laˈˈa dandaanno doogo no. Maganu, Kiristaana Isiwanna Beettisiwa daanno gede koyisino. Yesuusi, “Soyinoehu Anniˈya daanno gede assikkinni anewa daa dandaannohu dino” yiino. (Yoh. 6:44) Yihowa ateno isiwa woshshe abbinoheha lawannohe? Mittu qaaqqi ‘Yihowa woshshe abbinohu annaˈyanna amaˈyaati; ani insa hoodella dayoommo’ yee coyiˈrara dandaanno. Ikkollana heeshshokki Yihowara sayisse uyittonna cuuamitto wote, isi ledo jaalooma kalaqiroottohu ate umokki ikkoottota deˈooti. Xa Maganu ate egenninohe. Qullaawu Maxaafi “Magano baxannoha . . . Maganu egenninosi” yaanno. (1 Qor. 8:3) Yihowa dirijjitesi giddo uyinohe bayicho woˈmanka wote naadate woˈnaali.

14, 15. Soqqansho ammanakki kaajjitanno gede kaaˈlitannohehu hiittoonniiti?

¹⁴ Yihowa danchumma qamasse laˈˈa woy huwata dandaattoti wole doogo, ammanakki wolu mannira kulatto wote Isi irkisannohe gara huwatate. Ammanakki woleho kulattohu soqqansho fulte woy rosu mine ikkara dandaanno. Mitu wedelli rosu mine ledonsa rossannorira farciˈra waajjanno. Atino darawokki macciishshitannoheronna teˈee afoottokki daafira, rosu mine sabbaka waajjishahera dandaanno. Qoleno, lowo rosaano gamba yitinowa farciˈra roore waajjattoha ikkara dandaanno. Ikkina togoo waajja qeelatto gede mayi kaaˈlannohe?

¹⁵ Umihunni, rosoottore ammanatto gede assinoheri maatiro hedi. Jw.org aana nooti xiinxallote rosiishshuwa ati coyiˈratto afiinni qixxaabbino? Ammanatto coye huluullamattoha  ikkiro, yanna gaaˈmite seekkite xiinxalli. Xiinxallote kaaˈlitanno rosiishshuwa, ammanatto coye seekkite hedatto gede, hakkonne coye ammanattohu mayiraatironna ammanattore wolootaho xawisa dandaatto gara afate kaaˈlitannohe. Ammanakki kaajjishirittoronna seekkite qixxaawittoro waajjittokkinni Yihoware mannaho kula dandaatto.—Erm. 20:8, 9.

16. Waajjittokkinni ammanakki woleho kulatto gede mayi kaaˈlahera dandaanno?

¹⁶ Seekkite qixxaawittorono ammanakki wolu mannira kula waajjattoha ikkara dandaanno. Mitte 13 dirinni heedhe cuuantino wedellitte togo yitino: “Rosoomma coye seekke ammaneemma; ikkirono mito wote ammaneemmare woleho kula waajjishannoe.” Ise konne qarra qeeltanno gede kaaˈlinoseri maati? Ise togo yitino: “Hasaawa shota ikkino garinni hanafate woˈnaaleemma. Ledoˈya rossanno ooso assitanno coye waajjitukkinni coyidhanno. Anino asseemmare waajjummakkinni coyiˈra hasiissannoe yee hedoomma. Konni daafira, mito wote ‘Mitto barra Qullaawa Maxaafa rosiisanni heeˈreenna . . . ’ yee hanafeemma. Hakkiinni yaammara hasiˈroommare kuleemmansa. Hatte yannara Qullaawu Maxaafire hasaambeemmokkiha ikkirono, insa duucha wote Qullaawa Maxaafa rosiiseemma wote maa asseemmaro afa hasidhanno. Mito wote insa tenne daafira xaˈmo xaˈmitannoe. Tenne hayyo horoonsiˈrumma kiiro, shota ikkitanni hadhinoe. Waajjummakkinni konni garinni farciˈrumma kiiro lowo geeshsha tashshi yaannoe!”

17. Ammanakki woleho kulatto gede kaaˈlannohehu wolu coyi maati?

¹⁷ Woloota ayirrisattohanna insara hedattota leellishattoha ikkiro, macciishshitahera dandiitanno. Qaaqqo heedhe cuuantinoti Oliiviya yinanniti 17 diri beetto togo yitino: “Hasaawu mereero Qullaawu Maxaafire kayisummaro, mannu ammaˈnosera quwa saˈannote yaannoe yee waajjeemma.” Hakkiinni ise waajjishannosere illachisha agurte togo yite heda hanaffino: “Lowo wedelli Yihowa Farciˈraasine daafira diafino. Heeˈnoommori Yihowa Farciˈraasine ninke callaati. Konni daafira, assootinke insa halaale macciishshitanno gede woy macciishshitannokki gede assara dandaanno. Manna ille qanse laˈˈa dandiineemmokkiha, waajjineemmoha, ammananke kula saalleemmoha woy coyiˈneemmo wote bata yineemmohala ikki? Hatto ikkiro, Yihowa Farciˈraasine ikkankenni saalleemmoha lawansara dandaanno. Waajjineemmoha ikkiro, kulleemmonsare macciishsha gibbara dandiitanno. Ammanneemmo coye waajjinummokkinni coyiˈneemmoha ikkiro kayinni ayyirrissankera dandiitanno.”

18. Gatokki woˈma assiˈratto gede mayi kaaˈlannohe?

¹⁸ Kageeshsha ronsummonte gede gato afiˈrate sharrama hasiissannohe. Maganu Qaale nabbawanna hiinca, Yihowa huucciˈranna Isi uyinohe atoote heda tennera kaaˈlitannohe. Kuri coyibba assakki, Yihowa ledo kalaqiˈrootto jaalooma albinni roore naadatto gede kaaˈlitannohe. Tini qolte ammanakki wolu mannira kulatto gede kakkayissannohe.—Faarso 73:28 nabbawi.

19. Gatokki woˈma ikkitanno gede assiˈrate sharrama hasiissannohehu mayiraati?

¹⁹ Yesuusi togo yiino: “Ane hoode haˈra hasiˈrannohu umosi kaado; masiqalasino [“qarru haqqasi,” NW] duqqe hoodeˈya dayo!” (Mat. 16:24) Ee, Yesuusi harunsaancho ikkate, meessaneeto Yihowara sayise aanna cuuama hasiissanno. Togo assakki, xaa yannara bae atoote afiˈratto gede, hattono albillitte haaro alamera hegerera heeˈratto gede assitannohe. Konni daafira, gatokki woˈma ikkitanno gede assiˈrate sharrama agurtooti!