Mittu mittunku minaanninna minaama tenne haja lainohunni adda ikkase buunxoonni tajenna Qullaawu Maxaafiha xintu seera seekke xiinxalla dandaanno. Hakkiinni Maganu albaanni keeraanchu tiiˈˈi heeˈrannonsa gede kaaˈlannonsa doorsha doodha hasiissannonsa.

Yihowa Addaaminna Heewani, yannate gedensaanni qole Nohinna minisi manna “Ille ilamme, baatto woˈme” yee hajajino. (Kal. 1:28; 9:1) Qullaawu Maxaafi Kiristaanu tenne hajajo harunsa hasiissannonsa diyaanno. Konni daafira, mittu mittunku minaanninna minaama ooso batidhannonsakki gede assiˈrate woy ooso fafise ilate mite ila gargadhinanni hayyo horoonsiˈra hasiissannonsaronna teˈee doodha dandaanno. Insa tenne yannara maa heda hasiissannonsa?

Kiristaanu baalanta ila gargadhinanni hayyo, Qullaawu Maxaafihu xintu seeri ledo sumuu yaanno garinni horoonsiˈra hasiissannonsa. Konni daafira, Kiristaanu godowu gato huna ila gargadhinanni hayyo gede asse dilaˈˈanno. Qullaawu Maxaafi heeshsho ayirrinseemmo gede hajajannonke; godowu gato huna qole tenne hajajo diigate. Kiristaanu, lophite kalaqamunni murroonni yannara qaaqqo ikkite ilantannota godowu gato huna dihasiissannonsa. (Ful. 20:13; 21:22, 23; Far. 139:16; Erm. 1:5) Ikkina, Kiristaanu luuppe horoonsiˈra hasiissannonsayyani?

Onkoleessa 15, 1979nnite Agarooshshu Shaera qoola 30-31 aana tenne hajo daafira xawinsoonni. Hatte yannara horoonsiˈnanni luuppe laastiketenni loonsoonnite; godowu gatannota hoolate tenne luuppe otoottote giddo worranni. Hakko birxichira togoo luuppe loossanno gara gunde anfoonnikkita xawinsoonni. Lowo egennaammi, otoottote giddo worranni luuppe, labbaahu coommallicho meyate quuphichi ledo xaadde godowu gatanno gede assitannota hooltannota coyidhino. Labbaahu coommallicho meyate quuphichi ledo xaada hoogguro qole, godowu digatanno.

 Ikkirono, luuppe horoonsiˈne heeˈneenna labbaahu coommallicho meyate quuphichi ledo xaaddino yanna noota leellishshanno taje no. Labbaahu coommallicho ledo xaadino quuphichi otoottote boombe (Fallopian tube) giddo lophara yaano otoottote gobbaanni godowamara (an ectopic pregnancy) dandaanno; woy qole kuni quuphichi otoottote giddora eara dandaanno. Luuppe, coommallichote ledo xaadino quuphichi otoottote giddora eˈˈe qaˈmirannokki gede assitanno; hatte yannara gatino godowi baˈˈara dandaanno. Tini qolte godowu gato hunate gedeeti. Aleenni qummi assini birxichi togo yee jeefisino: “Luuppe horoonsiˈra gara ikkase huluullamino Kiristaanchi, tenne mashalaqqe Qullaawu Maxaafi heeshsho ayirrinseemmo gede kulannori ledo taashshe laˈˈa hasiissannosi.”—Far. 36:9.

Kuni birxichi 1979nni fuli kawa sayinsete woy hikkiminnu widoonni mayi lopho leeltino?

Hakkunni kawa lamu gari luuppe loonsoonni. Mitte luuppe camo afidhinote; tenne luuppe 1988nni kayinse Ameerikaho halaˈladunni horoonsiˈnanni keeshshinoonni. Wole luuppe qolte giddo hormoone afidhinote; tenne luuppe 2001nni kayinse hira hananfoonni. Kuri luuppe loossannohu ma garinniiti?

Camo afidhino luuppe. Aleenni laˈnummonte gede, luuppe labbaahu coommallicho meyate quuphichi ledo xaaddannota hooltanno. Hattono luuppete giddo noo camo cingiite coommallicho reyitanno gede assitanno. * Qoleno camo afidhino luuppe, otoottote girgiddi soorramanno gede assitanno yine hendanni.

Hormoone afidhino luuppe. Ila gargadhate egemminanni kiniine giddo noo gedee hormoone afidhinoti addi addi luuppe no. Tini luuppe otoottote giddora hormoone eessitanno. Togoo luuppe mitu meentira quuphu kalaqamannokki gede assitanno yine hendanni. Quuphu kalaqama hoogiro qole, godowu digatanno. Tenneno agurranna togoo luuppe otoottote girgiddi shaalanno gede assitanno. * Qoleno togoo luuppe otoottote umira noori shama lawannorichi duˈmanno gede assitanno; kuni duˈminorichi qole coommallicho meyatehu sirote bisinni otoottote giddora eˈannokki gede assanno.

Aleenni laˈnummonte gede lamunku gari luuppe, otoottote girgiddi soorramanno gede assitanno yine hendanni. Kayinni luuppe hooroonsiˈne heeˈneenna godowulla gati? Kalaqaminorichi otoottote giddora ea dandaannoha ikkirono, ottoottote girgiddi shaalino daafira, hakko qaˈmira didandaanno. Tini qolte godowaminorichi mulenni baˈˈanno gede assitanno. Ikkollana mitu egennaammi coyidhanno garinni, kuni ikkannohu sae sae callaati; ila gargadhate kiniine egemmanno meentirano togoori iillansara dandaanno.

Konni daafira camo woy hormoone afidhino luuppe, godowu gato woˈmunni woˈma gargartanno yee coyiˈra dandaannohu dino. Ikkollana, sayinsete xiinxallo leellishshanno garinni, luuppe horoonsiˈranno meenti giddo godowu gatansara dandaannohu shiimu meentira callaati.

Luuppe horoonsiˈrate hedanno minaanninna minaama, qooxeessinsara noo luuppe daafira, tenne luuppe horoonsiˈra minaamara abbitanno gawajjonna afidhino horo dandoo noosi akimichi ledo hasaawa hasiissannonsa. Ikkollana, insa luuppe horoonsiˈra hasiissannonsaronna teˈee wolu manni, wole agurina akimichu nafa kulansara wodha dihasiissannonsa. (Rom. 14:12; Gal. 6:4, 5) Kuni uminsa doodhanno doorshaati. Minaanninna minaama Magano hagiirsiisannohanna isi albaanni danchu tiiˈˈi heeˈrannonsa gede assanno doorsha doodha hasiissannonsa.—1 Ximootewoosi 1:18, 19; 2 Ximootewoosi 1:3 ledo heewisiisi.