ANNIꞌYA togo hanqinohu mayiraati? Hanni xaggeꞌya kuleemmoꞌne. Ilamoommohu Maaja 29, 1929nniiti; lophoommohu Filippiinsi gobbara Bulaakani yinanni qoqqowiraati. Gari miinji noonkekki daafira, heeshsho qarraho. Ani wedellichu heeꞌreenna Jaappaanete olanto Filippiinsi dagge ola kayissino. Ikkirono ninke heeꞌneemmohu olu kaino qooxeessiꞌra ikkinokki daafira, olu digawajjinonke. Qooxeessinkera raadoone, televizhiinenna gaazeexu nookki daafira, olu duduwo macciishshineemmohu mannu hasaawannaati.

Anera lamalu roduuwi nooe; settu dirihu heeꞌreenna amaꞌya anninna ama ledonsa heeꞌrammora haaꞌre haꞌrinoe. Hatte yannara ninke Kaatoolike eꞌneemmoha ikkirono, amaꞌya anni ammaꞌnonnire hasaawa baxanno, hattono jaallasi uyitinosita ammaꞌnote borro adhanno. Isi Qullaawa Maxaafanna Tagaloogi Afiinni qixxaabbinota kaphu ammaꞌno roso xawo fushshitanno buukileete leellishinoeti qulli yitannoe. Qullaawa Maxaafa nabbawa baxisannoe; roorenkanni shoolenka Wongeela nabbawa lowo geeshsha baxeemmo. Hatto assaꞌya, Yesuusi faale haꞌra hasiꞌreemmo gede assitinoe.—Yoh. 10:27.

Jaappaanete olanto 1945nni Filippiinsi gobbanni agurte fultino. Hatte yannara, anniꞌyanna amaꞌya qaera higi yiinoe. Ahaahiꞌyano haꞌreemmo gede jawaachishinoe. Konnira qaera higummo.

Shiima yanna gedensaanni, Sadaasa 1945nni Yihowa Farciꞌraasine Angaati yinanni kataminni sabbakkara qachanke daggu. Mittu jawu rodii mininkera daye Qullaawu Maxaafi ‘goofimarchu barri’ daafira mayyaannoro kulinonke. (2 Xim. 3:1-5) Isi qooxeessaho assidhannote Qullaawu Maxaafi xiinxallora koyisinke. Anniꞌyanna amaꞌya haꞌra giwirono ani kayinni haꞌroommo. Hakkira 20 meddi yaanno manni dayino; insa giddo mitu Qullaawu Maxaafi xaꞌmo xaꞌmitino.

Hakko rosiinsanniri leella giwinoe daafira, fule haꞌrate hedummo. Haꞌrammora shootti yaanni heeꞌreenna, insa Maganu Mangiste faarso faarsa hanaffu. Hatte faarso lowo geeshsha baxoommo daafira haꞌrammora kaoommonku agurummo. Faarsotenna huuccattote  gedensaanni, daanno Sambata baalunku Angaati katamira assinanni gambooshshe dangeemmo gede koyinsinke.

Ninke giddo batinyu Kiruusi maate mine assinannihu konni gambooshshira sette km ikkitanno doogo haꞌnummo. Hakko gambooshshira 50 meddi yaanno manni gamba yiino; hakkiicho qaaqquullu nafa gatikki shota ikkitinokkite Qullaawu Maxaafi hajara dawaro qolanna laummoti dhagge assiꞌrummo. Gambooshshe duucha hige haꞌrummo gedensaanni, alba katamu kantiiba ikkinohu Damiyaani Santosi yinannihu geerchu suwisaanchi minesi galeemmo gede koyisie. Hakko hashsha woꞌma Qullaawu Maxaafire hasaambanni galloommo yaa dandiinanni.

Hakka waro, mannu Qullaawu Maxaafi halaale rosanni heeꞌre cuuamanno. Gambooshshe boode geeshsha haꞌrummo gedensaanni roduuwu anenna wole Qullaawa Maxaafa xiinxallitannore “Cuuama hasidhinanni?” yite xaꞌmitunke. Hakkiinni ani “Ee hasiꞌreemmo” yuummonsa. Korkaatuno ‘Mootichu Kiristoosi’ borojjicho ikka hasiꞌroommo. (Qol. 3:24) Ammajje 15, 1946nni qooxeessaho noo laga haꞌne cuuammummo.

Cuuammummo gedensaanni, Yesuusi gede ganyine sabbaka hasiissannonketa huwantummo. Anniꞌya sabbakammora hasiꞌrinokki daafira togo yiinoe: “Ati sabbakate diꞌꞌiillootto. Qoleno, wayi giddo lixxe fulootto daafira calla sawaakicha ikkatto yaa diꞌꞌikkino.” Maganu, Mangistesiha dancha duduwo duduwammora hasiꞌrannota xawisummosi. (Mat. 24:14) Hakkiinni lede “Maganoho xaꞌnoommo xano wonsha hasiissannoe” yuummosi. Anniꞌya hanafote kulummoꞌnere yiinoehu hatte yannaraati. Isi ani sabbakeemmota hoolate woꞌnaalino. Yihowara soqqamate yee baalankare facci asse agura hanafoommohu hatte yannaraati.

Kiruusi maate, Angaati katamira ledonsa heeꞌreemmo gede koyissue. Insa anenna Noora yinanni beettonsa suwisaano ikkineemmo gede jawaachishinonke. Nooranna ani Bocaasa 1, 1947nni suwisaano ikkinummo. Noora wolu katamira soqqantanno; ani kayinni Angaati katamira soqqamanni gatummo.

Suwisaancho ikkummohunni sasu diri gedensaanni, Erlii Istuwaarti yinanni rodii sinu biironni daye Angaati katamira 500 saꞌꞌanno mannira lallawo shiqishino. Isi lallawo Ingilizete afiinni shiqishino; hakkiinni ani gamba yiino mannira lallawonnita qara qara hedo Tagaloogi afiinni kulummonsa. Rosu mine lamala diro calla rosoommo; ikkirono rosiisaanonke duucha wote Ingilizete Afoo coyiꞌransa kaaꞌlitinoe. Tagaloogi Afiinni qixxaabbinoti gariti Qullaawu Maxaafi aana xintantino borro hoogaseno, Ingilizete Afoo roseemmo gede kaaꞌlitinoe. Kuri borro giddo roore Ingilizete Afiinni nabbaweemmo. Kuri coyibba Ingilizete Afiinni shiqqanno lallawo Tagaloogi Afiira qole tireemmo gede kaaꞌlitinoe.

Roduu Istuwaartira lallawo tirummosi barra, isi qooxeessaho noo songuwara sinu biiro mittu woy lamu suwisaancho ikkino rodii Beeteele daara hasidhannota kulinonsa. Hatte yannara Misiyoone ikkite soqqantanno roduuwi Ameerikaho Niyu Yorkete 1950nni assinanniha “Tiokiraasete Lopho” yaanno gambooshshe hadharaati. Beeteele dagganno gede koyinsoonni roduuwi giddo mittu aneeti. Xaano rosoommo qooxeessa agure, Beeteelete loonsanni looso kaaꞌlate haꞌrummo.

Ella 19, 1950nni Beeteelete loosa hanafummo. Beeteele noohu jajjabba haqqenni doyissaminohu akkalu miniraati; minu noo bayichi mitte hekitaare ikkanno. Hakkiicho soqqamannohu batinyu seenne adhinokki roduuwi no. Soodo gute kae, sagale qinshanniwa looso kaaꞌleemmo. Hakkiinni sase saatenni kayise, uduunne hayishshinanni kifilera looseemmo, hattono uduunneho kaawiyya ganeemmo. Barrano konne looso looseemmo. Misiyoone gambooshshunni higgu gedensaannino, Beeteelete soqqama diaguroommo. Poostu mini widoonni sonkanni metseetta ashshageemmo, borrote kontiraati ledo xaado afiꞌrino looso looseemmo, wosina haaꞌnanni kifilera looseemmo, hattono uyinannie looso baala loosate aneneeto shiqishoommo.

Anenna Filippiinsi gobbara heedhannore wole lee roduuwa, 1952nni Giliyaadi Rosi Mine 20^ki kifile eꞌne ronseemmo gede koyinsinke; hatte yannara lowo geeshsha hagiidhoommo. Ameerikaho laꞌnoommonna xaadinonke coyi giddo rooru ninkera wosinchoho. Hakkiicho heeꞌnanni heeshsho ani lophoommohu shiimu qachi gedeeta diꞌꞌikkitino.

 Lawishshaho, mito korreentetenni loosanno uduunnenna sagale qishiꞌrate kaaꞌlanno uduunnicho horoonsiꞌnanni gara rosa hasiissinonke. Ayyareno lophoommo qooxxeessiwiinni baxxitinote! Mitto soodo, gobba qole laeemmo wote, gobbi waajjirino gari addiiti. Togoota kaadete kuuso lae diegennoommo. Gobbi biifado ikkirono, qiidu kayinni qucuccishinoho!

Giiliyaadi Rosi Mine dhagge ikkanno roso roseemmo daafira, kuri coyibba hawanni haꞌroommo. Giliyaadi Rosi Mini rosiisaano rosiissanno gari dhagge ikkannoho. Insa danchu garinni xiinxalla dandiinanni gara rosiissinonke. Giliyaadi Rosi Mine afiꞌroommo qajeelshi, Yihowa ledo kalaqiꞌroommo jaaloomi kaajjanno gede kaaꞌlinoe.

Maassammummo gedensaanni, Niyu Yorkete katamira Bironikisi yinanniwa yannate geeshsha baxxino suwisaancho ikke soqqameemmo gede kullie. Konni daafira, Maaja 1953nni Bironikisi assinoonniha “Haaro Alame Dagooma” yaanno gambooshshe haꞌrummo. Gambooshshu gedensaanni Filippiinsi hige soqqameemmo gede kullie.

Sinu biirora loossanno roduuwi “Konni gedensaanni woradu looso loosatto” yitue. Kuni Mootichu lawishsha harunseemmo gede kaaꞌlinohe loosooti; Isi Yihowa geꞌreewo kaaꞌlate xeertote noo katamma haꞌrino. (1 Phe. 2:21) Filippiinsi katamira noote Luzooni yinanni giddichora noo woradira soqqameemmo gede sonkie. Kuni woradi Bulaakani, Nuuwewa Esiha, Terlakinna Zembaalesi yinanni qooxeessa amadanno. Mito katama towaatate, Siyaro Madire yinanni ilaali widoonni hige gooraame doogo haꞌreemmo. Mannu hakkira gidde haꞌranno baaburi woy otobise dino. Konni daafira, haqqete aana ofolle haꞌreemmo gede fajjitaera gindilla hogowino makeena kaddannore xaꞌmireemmo. Duucha wote insa fajjitannoe; kayinni togoo makeeninni haꞌnanni wote diꞌꞌinjaanno.

Hakko qooxeessiꞌra noo songo haarotenna shiimu manni calla noote. Konnira roduuwu gambooshshenna soqqanshonsa qineesseemmonsa wote lowo geeshsha hagiidhitanno.

Yannate gedensaanni Biikoli yinanni qoqqowo amadanno woradira soqqama hanafummo. Hakko qoqqowira baxxitino suwisaano mite yite marte sabbakke xintinohu haammatu qoqqowi no. Mitte hige wosinsitinoe maatera shumate ofolla hasiꞌreemmota kulummonsa; shumate mininsa kawanna kaꞌaa lame haqqa worroonni baleeti. Kaxxoommo haqqi adhe dirrie. Biso hayishshiꞌranni lowo yanna keeshshoommo; hakkiinni loosoꞌya hanafoommo.

Woradu looso loosanni heeꞌre, suwisaanchimma mitteenni hananfoommota Noora yinanni rodoo daafira heda hanafummo. Hatte yannara ise Dumageete yinanni katamira baxxitino suwisaancho ikkite soqqantanni no; hakkiinni ani ise laꞌꞌammora marummo. Shiima yanna gedensaanni mimmitoho borrote sokka borreessinummo gedensaanni, 1956nni adhammummo. Sargenkenni aante noo lamalara Rappu Rappu yinanni  giddichora noo songo towaantoommo. Hakkiicho ilaala gooddiꞌnoommo, hattono lekkatenni seeda doogo haꞌnoommo; ikkirono Noora ledo kuri xeertote noo roduuwa towaatanke lowo geeshsha hagiirsiissinonke!

Noora ledo shoole meddi yaanno diro woradu looso loonsummo gedensaanni, Beeteelete soqqammeemmo gede koyinsinke. Konnira Arfaasa 1960nni Beeteele eꞌnummo; hakkiicho lowo diro soqqammoommo. Yihowa dirijjite giddo lowo looso loossanno roduuwi ledo soqqamaꞌyanni lowore rosoommo; Noorano Beeteelete addi addi kifilera loossino.

Beeteelete soqqamaꞌyanni Filippiinsi gobbara Yihowara soqqamanno manni kiiro lexxitanna laꞌꞌate qoosso afiꞌroommo. Seenne adhummokki wedellichu heeꞌre Beeteele haꞌrummo wote, Filippiinsi gobbara 10,000 meddi yitanno halashshaano no. Xa kayinni tenne gobbara 200,000 saꞌanno halashshanno no; qoleno 450 ikkitanno roduuwi Beeteelete heedhe sabbakate looso irkissanni no.

Loosu lexxanni haꞌrita, Beeteele ruukkitino. Konnira Aliidi Bisi wole mine minnanni bayicho hanseemmo gede xaꞌminke. Borro attammanni kifilera aliidi laꞌꞌaanchinna ani sinu biiro mule batinyu Chayinu manni heeꞌranno qooxeessira baatto hirannoha xaꞌmisiinsanni minunni mine haꞌnummo. Baatto hirannonkeha diafiꞌnoommo; isinni mittu manchi “Ninke Chayinu baatto hidhineemmo ikkinnina dihirreemmo” yiinonke.

Ikkollana, mitto barra mittu manchi Ameerika haꞌranni noo daafira baattosi hira hasiꞌrannota kulinke. Hakkunni gedensaanni dhaggeessiꞌnanniri ikkino. Wolu manchino baattosi hira hasiꞌrannota kulinonke; isi wolootuno baattonsa hirtanno gede jawaachishino. “Ninke Chayinu baatto hidhineemmo ikkinnina dihirreemmo” yii manchi baatto nafa hidhinoommo. Shiima yanna giddo sinu biiro halaꞌlinyi albitenni sase ero ikkino. Kuni ikkanno gede assinohu Yihowaati yee hedeemmo.

Umo 1950nni Beeteele eummo wote Beeteelete maate giddo maaꞌniidihu aneeti. Xa kayinni minaamaꞌyanna ani Beeteelete noore baala dirunni roorreemmo. Mooticha harunse soyiewa baala haꞌraꞌyanni horo digaabbeemmo. Anniꞌyanna amaꞌya mininni fushshe huninoeha ikkirono, Yihowa isira soqqantannota lowo maate uyinoe. Yihowa loonseemmo loosi ikkihano ikkiro, hasiisannonkere baala aannonketa hili geeshsha nafa dihuluullameemmo. Nooranna ani baxillunni kae uyinonke coyi baalunkura Yihowa galanteemmosi; wolootuno iso fonqolte laꞌanno gede jawaachinsheemmonsa.—Mil. 3:10.

Yesuusi mitte hige Maatewoosi yinanni qaraxaasincho “Hoodeꞌya amo” yiinosi. Maatewoosi maa assiyya? “Hakkawoyintenni baalankare agure hoodesi haꞌri.” (Luq. 5:27, 28) Anino Yesuusi hoode haꞌrate yee baalankare facci asse aguroommo; wolootuno togo assite atoote afidhanno gede jawaachisheemmonsa.