1. Ninke baalunku maa assa hasiissannonke?

SHOTA ikkitinokkita afootto qolchansho hakko iso dhiwamoottoha woy daafuroottoha ikkiro qolchama hasiˈrattoni? Hasiˈra hoogattora dandaatto. Soqqamaasinchu Phaawuloosi kayinni addu Kiristaani baalunku dodanni noota coyiˈrino. (Ibi. 12:1) Baalunku yaano aju akkali dhuku noosihuno ikko noosikkihu Yihowa aanno baˈraaˈra adha hasiˈriro jeefote geeshsha cince doda hasiissannosi.—Mat. 24:13.

2. Layinki Ximootewoosi 4:7, 8 kultanno garinni Phaawuloosi afoo wonshe coyiˈra dandiinohu mayiraati?

² Phaawuloosi ‘qolchanshosira goofimarchu geeshsha dodino’ daafira afoo wonshe coyiˈra dandiino. (2 Ximootewoosi 4:7, 8 nabbawi.) Ikkina Phaawuloosi coyiˈranni noohu hiitte qolchansho daafiraati?

3. Phaawuloosi coyiˈrino qolchansho hiittoote?

³ Phaawuloosi mito woyite lowo geeshsha hasiisanno roso lawishshunni rosiisate hundi waro Giriikete gobbara godoˈlinanni ispoorte horoonsiˈrino. (1 Qor. 9:25-27; 2 Xim. 2:5) Isi duucha hige Kiristaanu heeˈranno heeshsho lekkate qolchammanni qolchansho ledo heewisiisino. (1 Qor. 9:24; Gal. 2:2; Fil. 2:16) Mittu manchi heeshshosi Yihowara sayise oye cuuamanno woyite ‘qolchama’ hanafanno. (1 Phe. 3:21) Isi jeefote geeshsha dodiro Yihowa hegere heeshsho baˈraaˈra aannosi.—Mat. 25:31-34, 46; 2 Xim. 4:8.

4. Konni birxichira maa ronseemmo?

⁴ Seeda qolchansho qolchantannorenna Kiristaanu heeshsho mitto assannonsari maati? Mitto assannonsari duuchuri no. Hanni kuri giddo sase laˈno. Umihunni, gara ikkitino  doogora doda hasiissannonke. Layinkihunni, jeefote marre iillineemmowa illachisha hasiissannonke. Sayikkihunni, dondeemmo woyite iillannonke qarra cinca hasiissannonke.

5. Hiitte doogora doda hasiissannonke? Mayira?

⁵ Qolchantannori baˈraaˈra adhitannohu qolchanshote heewo qixxeessitinori dodde yitinonsa widoonni higge dodduro callaati. Ninkeno hegere heeshsho baˈraaˈra adha hasiˈnummoro, Kiristaanu doogora doda yaano Kiristaanu heeˈranno heeshsho heeˈra hasiissannonke. (Soq. 20:24; 1 Phe. 2:21) Sheexaanunna isi lawishsha harunsitannori kayinni Kiristaanu doogora doda agurre insa ledo dondammora yaano “aalimalete heeshsho” heeˈnammora hasidhanno. (1 Phe. 4:4) Insa ninke dondanni heeˈnoommota heeshshote doogo arrassitanno; hattono insa heedhanno heeshsho woyyitinotenna wolapho afiˈnannite yite coyidhanno. Kayinni tini kaphoho.—2 Phe. 2:19.

6. Birayani lawishshinni maa ronseemmo?

⁶ Sheexaanu faale harunsite doddannori mulenni doodhitino doogo wolapho afidhanno gede assitannonsata ikkitukkinni borojje assitannonsata huwattanno. (Rom. 6:16) Hanni Birayani yinanni rodii lawishsha laˈno. Maatesi isi Kiristaanu heeˈranno heeshsho heeˈranno gede rosiissinosi. Isi kayinni wedellichu noo yannara tini heeshsho hagiirraamo assitannosita huluullamino. Konnira, Birayani Sheexaanu biddishshi garinni heedhannori ledo doda doodhino. Isi togo yiino: “Wolapho afiˈreemmo yee doodhoommo heeshsho addi addi araado xaxxabbe amaddannoe gede assitannoeta dihuwatoommo. Sunu sununni jingilli assitanno xagga adhanna ago quwa sayise aga hattono amanyoote baˈino heeshsho heeˈra hanafummo. Gale hosanni lowo geeshsha gawajjitannote jingilli assitanno xaggara borojjicho ikkummo. . . . Hasattoˈya wonshiˈrate jingilli assitanno xagga daddala hanafummo.” Gedensoonni Birayani Yihowa biddishshi garinni heeˈrate doodhino. Hattono busha doogosi agure 2001 cuuamino. Xa isi Kiristaanu heeˈranno heeshsho heeˈranni noo daafira addu hagiirre afiˈrino. *

7. Maatewoosi 7:13, 14te hiittenne lame doogo kulloonni?

⁷ Gara ikkitino doogora doda lowo geeshsha hasiissannote. Sheexaanu ninke baalunku ‘heeshshote widira massitannote’ ruukkashsho doogora doda agurre batinyu alamete  manni dodannote halaˈlado doogora dondammora hasiˈranno. Tini doogo lowo manni dodannotenna injiitannote. Kayinni “baote widira” massitannote. (Maatewoosi 7:13, 14 nabbawi.) Gara ikkitino doogora dodatenna hatte doogonni fullummokkinni heeˈrate Yihowa addaxxanna isi yaannonkere macciishsha hasiissannonke.

8. Mittu qolchamanno manchi gufiˈre uwiro maa assanno?

⁸ Seeda doogo qolchantannori gufidhannokki gede albansaanni noo doogo illachishshanno. Ikkirono, ledonsa dodanni noohu hedeweelcho ganeenna ubbara woy bobboodda kartansara dandiitanno. Kayinni, insa ubburo nafa rakke kaˈe doddanno. Insa gufidhanno gede assinonsare ikkikkinni qeelte adhitanno baˈraaˈra illachishshanno.

9. Gufiˈne umbummoro maa assa hasiissannonke?

⁹ Coyiˈneemmorinni woy assineemmorinni soˈro loonseemmo daafira dondanni heeˈne duucha woyite gufiˈnammora dandiineemmo. Woy ledonke doddannori loossino soˈro gawajjitankera dandiitanno. Togoori nooreentilla. Korkaatuno, ninke baalunku guuntete xeˈne noonkereeti; hattono dondanni heeˈnoommohu heeshshoniwa massitannote ruukkashsho doogoraati. Hakko daafira, mimmitinke ledo “kiphi kiphi” yinammora dandiineemmo. Phaawuloosi “kuˈu koˈoye koffi” assiˈneemmo woyiti noota coyiˈrino. (Qol. 3:13) Ikkirono, gufiˈneemmo gede assinonkere illachisha agurre afiˈneemmo baˈraaˈra illachinsho. Gufiˈne umbummoro nafa kaˈne dondo. Gufisinoke manchira hanqine, umboommowiinni kaˈne doda gimbummoro baˈraaˈra adha didandiineemmo. Qoleno, hegere heeshsho afiˈrate ruukkashsho doogora doddanni noorira guficho ikkinammora nafa dandiineemmo.

10. Wolootaho guficho ikkineemmokki gede qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁰ Ledonke doddannore gufinseemmokki gede qorophineemmoti wole doogo ani yoommoti calla ikkito yaantenni dandaamannoha ikkiro insa doorsha ayirrisate. (Rom. 14:13, 19-21; 1 Qor. 8:9, 13) Hatto assinummoro  addu qolchansho qolchantannoriwiinni baxxinoommore ikkinoommota leellinsheemmo. Insa heewisantannohu mimmitinsa ledooti; hattono mittu mittunku baˈraaˈra umisira calla adhate sharramanno. Insa roorsite uminsa daafira heddanno. Hakko daafira insa qolchate yite ledonsa doddannore xiibbara nafa dandiitanno. Ninke kayinni mimmitinke ledo diheewisammeemmo. (Gal. 5:26; 6:4) Mixonke dandaami deerrinni lowo manni ninke ledo jeefote geeshsha dode baˈraaˈra adhanno gede kaaˈlate. Hakko daafira Phaawuloosi qullaawu ayyaaninni “mittu mittunku woleho woyyannore hedo ikkinnina, umisira woyyannore calla laoonke” yee amaalino amaale harunsate woˈnaalleemmo.—Fil. 2:4.

11. Qolchamaano maa heddanno? Mayira?

¹¹ Qolchamaano albansaanni noo doogo calla ikkikkinni marte iillitannowano illachishshanno. Insara marte iillitannowi illete leellannonsakkiha ikkirono, iillite baˈraaˈra adhitannota heddanno. Adhitanno baˈraaˈra hedansa cincite doddanno gede kaaˈlitannonsa.

12. Yihowa maa aankera qaale eino?

¹² Yihowa heeshshote doogora dodanni noo mannisira jeefote geeshsha dodiro mitoho iima mitoho gannate ikkitanno uullara hegere heeshsho baraasansara qaale eino. Qullaawu Maxaafi albillitte afiˈneemmo baˈraarshi giddo gamare kulannonke; hakko daafira hatte yannara hagiirru woˈmino heeshsho heeˈneemmota heda dandiineemmo. Hexxonke seekkine illachinshummoro aye coyino gufise gatisannonketa hooˈlinammora dandiineemmo.

13. Qolchamaano afidhinokkire ninke maa afiˈnoommo?

¹³ Hundi waro Giriikete gobbara qolchansho qolchantannori mito woyite daafurtaranna xissansara dandaanno. Insa afidhino qajeelshinna jawaante qeeltanno gede kaaˈlitannonsa. Ninkeno ma garinni doda hasiissannonkero qajeellanni heeˈnoommo. Qoleno, ninke kaaˈlannonkeri wolurino no. Wolqaataamu Magani jawaante aannonke. Yihowa addaxxineemmoha ikkiro isi qajeelsankera calla ikkikkinni jawaante aankera qaale eino.—1 Phe. 5:10.

14. Layinki Qorontoosi 12:9, 10te noo hedo iillannonke qarra dandee saˈˈate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁴ Phaawuloosira batinyu qarri iillinosi. Iso xonnoonnistanna daraminotano agurranna dhuka baino woyiti no; hattono “mannimmasi utu gede” qasannori waadinosi. (2 Qor. 12:7) Phaawuloosi iillinosi qarri hexxo mudhanno gede assasira diwodhino; hatteentenni Yihowa addaxxate faro faninosihu gede asse laino. (2 Qorontoosi 12:9, 10 nabbawi.) Phaawuloosira togoo lao noosi daafira, Yihowa iillinosiha baalanka qarra dandee saˈˈanno gede kaaˈlinosi.

15. Phaawuloosi lawishsha harunsinummoro, maa huwanteemmo?

¹⁵ Ninkeno ammanankenni kainohunni mannu mishankera woy darammeemmo gede assankera dandaanno. Qoleno, dhibbu waadannonkeha ikkara dandaanno. Ikkirono, Phaawuloosi lawishsha harunsinummoro iillinonke qarra Yihowa kaaˈlannonketa anfeemmo faro gede assine laˈneemmo.

16. Dhuku anje amadduherono maa assa dandaatto?

¹⁶ Dhibbu minira qolinohe? Woy milli yaattohu bisu xeˈne noonsari ofoltanno gaarenniiti? Dhuku ajinohe woy ille dunkitinohe? Hatto ikkiro, wedellunna ordu fayyimma noonsari ledo doda dandaatto? Ee dandaatto! Batinyu akkallenna dhuku anje amaddinonsari heeshshote doogora doddanni no. Insa hatto assa dandiitinohu uminsa wolqanni  diˈˈikkino. Insa Kiristaanu gambooshshe viidiyotenni woy silketenni harunsite Yihowa aanno wolqa afiˈrate sharrantanno. Qoleno, akimete, towaatannonsa manniranna fiixinsara farcidhe manna rosaano assate looso loossanno.

17. Yihowa dhuku anje amaddinonsare ma garinni laˈˈanno?

¹⁷ Dhuku anje amaddinohe daafira heeshshote doogora doda didandeemmo yite hexxo mudhitooti. Yihowa ammanakkinna daafurokki hawannokki daafira lowo geeshsha baxannohe. Xa albinni roore Yihowa kaaˈlo hasiissannohe; isino tuge diagurannohe. (Far. 9:10) Hatteentenni isi jaalakki ikkannohe. Mitte dhibbu waadannose rodoo togo yitino: “Dhibbu buuto waadannoe daafira albi geeshsha Yihowara soqqama didandeemma. Asseemmari shiimuri, Yihowa hagiirsiisannota afoomma daafira tashshi yaannoe.” Hexxo mudhitiniro callootaˈne ikkitinoonnikkita qaagge. Phaawuloosi lawishsha harunse; hattono isi “wolqa afiˈreemmohu wolqiweeleemmo woyite ikkinohura, . . . tashshi yaannoe” yee coyiˈrinoha jawaachishanno qaale deˈinoonte.—2 Qor. 12:10.

18. Mitoho hiittoohu baxxino qarri iillannonsa?

¹⁸ Heeshshote doogora doddannorira mitoho wolu qarrino iillannonsa. Insa wolu manni huwatannokki qarri waadannonsa. Lawishshaho mito roduuwa yaaddo woy surrete dhibbi qarrisannonsa. Kuri ammanantinote Yihowa soqqamaanora iillannonsa qarri baxxinoho yineemmohu mayiraati? Lawishshaho mittu manchi anga hiiqqamiro woy milli yaannohu bisu xeˈne noonsa manni ofollanno gaarenni ikkiro, iillinosi qarra mannu afaranna kaaˈlasira dandaanno. Yaaddo woy surrete dhibbi waadannonsare kayinni xissonsa wolu manni afa hoogara dandaanno. Insara anga woy lekka hiiqqamino manchi gede xissannonsaha ikkirono, mannu taalo dimararannonsa.

19. Memfeboste lawishshinni maa ronseemmo?

¹⁹ Dhuku anje amaddinohehanna wolootaho qarriˈya dileellinonsa yite hedattoha ikkiro Memfeboste lawishshi kaaˈlahera dandaanno. (2 Sam. 4:4) Isira bisu xeˈne noosi hattono Moote Daawiti miicinosi. Memfebostera qarru iillinosihu loosino soˈronni diˈˈikkino. Ikkirono, isi tennera dicaaccaawino; hatteentenni noosiha dancha coye naadino. Memfeboste Daawiti alba shaqqillunni assinosirira galatino. (2 Sam. 9:6-10) Hakko daafira Daawiti miicisi woyite isi coye heeshshi gotti asse laino. Memfeboste Daawiti assinosirira dicaaccawino. Qoleno, isi Daawiti assinosirira Yihowa busha diassino. Hatteentenni  Memfeboste Yihowa buurino moote kaaˈlate assa dandaannore hedino. (2 Sam. 16:1-4; 19:24-30) Yihowa Memfebostehu kaajju lawishshi kaaˈlannonketa afino daafira Qaalisi giddo borreessinanni gede assino.—Rom. 15:4.

20. Mito roduuwa yaaddo waaddannonsahu hiittoonniiti? Ikkirono maa dihuluullantanno?

²⁰ Mito roduuwa buutote yaaddo waaddannonsa daafira mannunniwa fula waajjitara dandiitanno. Insa lowo manni gamba yaannowa mara baxxannokkiha ikkirono, songote gambooshshe, woradunna qoqqowu gambooshshe hadhanno. Affinokki manna hasaawisa waajjitannoha ikkirono, soqqansho fulte manna hasaawissanno. Aterano togoo qarri nooeha ikkiro callakki ikkoottokkita deˈooti. Duuchu roduuwi togoo qarra dandiite no. Woˈma lubbokkinni assattori Yihowa hagiirsiisannota qaagi. Xaa geeshsha cincite noottohu Yihowa kaaˈlanninna jawaachishshanni noohe daafiraati. * (Fil. 4:6, 7; 1 Phe. 5:7) Dhuku anje woy yaaddo waaddanni heedheennahe cincite soqqantanni noottoha ikkiro Yihowa hagiirsiissanni noottota huluullantooti.

21. Yihowa kaaˈlonni ninke baalunku maa assa dandiineemmo?

²¹ Addu qolchanshonna Phaawuloosi coyiˈri qolchansho mereero badooshshu no. Hundi waro lekkate qolchansho qolchantannori giddo baˈraaˈra adhannohu mitto mancho callaho. Kiristaanu doogora ammaname dodanno manni baalunku kayinni hegere heeshsho baˈraaˈra adhanno. (Yoh. 3:16) Addu qolchansho qolchantannori jawaatoota ikka hoogguro qeela didandiitanno. Ninke giddo duuchu dhuku anje noonsare ikkiturono cincite doddanni no. (2 Qor. 4:16) Yihowa kaaˈlonni ninke baalunku jeefote geeshsha doda dandiineemmo!