1. Qullaawu Maxaafi Yihowa daafira hiikkonne jawaachishanno halaale kulannonke?

MANNU danakki, albakki woy geeshshakki lae isi togooho yaahera hasiˈratto? Hasiˈrattokkiti egennantinote! Yihowa aananke lae yoo yaannokkita afanke lowo geeshsha jawaachishshannonke! Lawishshaho, Saamueeli Isseyi ooso Yihowa laino garinni dilaino. Yihowa Saamueelira Isseyi ooso giddo mittu Israeelete moote ikkannota kulinosi. Ikkina, Yihowa doorinohu ayeti? Saamueeli Isseyiha bayira beetto Eeliyaabi lai woyite “Addinta Kaaliiqi doorino manchi kune albasiinni uurre no” yiino. Eeliyaabi moote ikkate malinoha lawanno. Yihowa “kayinni Saamueeli, ‘Ani iso dihasiˈroommona, danasinna uurrinshasi laˈooti ‘” yiino. Tennenni ninke maa ronseemmo? Yihowa togo yiino: “Ani mannu laˈˈanno garinni dilaeemmo; mannu aaniido laˈˈanno, ani kayinni wodana laeemmo.”—1 Sam. 16:1, 6, 7.

2. Yohaannisi 7:24 kultanno garinni mitto mancho aana laˈne isi hattooho yaa hasiissannonkekkihu mayiraati? Lawishsha kuli.

² Ninke baalunku guuta ikkinoommokki daafira, manna aaniido laˈne insa hattooreeti yaa rakkannonke. (Yohaannisi 7:24 nabbawi.) Kayinni mitto mancho aaniido laˈne isi daafira anfeemmori shiimareetilla. Lawishshaho, mittu lowo egennonna woˈnaalshi noosi akimichi nafa dhiwamino mancho aana lae hakko manchi xisso daafira lowore afa didandaanno. Isi, manchu alba hiittoo dhibbi noosironna, hiitto asse dhiwannosiro kuˈlanno woyite seekke macciishsha hasiissannosi. Akimichu dhiwamino manchita giddooyidi mannimma laˈˈate raaje kai yaasira nafa dandaanno. Hatto assa hoogiro, manchoho amadinosikki dhibba kulasira dandaanno. Hatteente gede roduuwanke aaniido calla laˈne insa daafira  garire afa didandiineemmo. Hakko daafira, giddooyidi ayimmansa afate woˈnaala hasiissannonke. Mannu wodanita afa dandiineemmokki daafira, Yihowa gede wolootu ayimma woˈmunni woˈma huwata didandiineemmo. Ikkirono, Yihowa lawishsha harunsa dandiineemmo. Hiittoonni?

3. Konni birxichira kulloonniti Qullaawu Maxaafi xagge Yihowa lawishsha harunsate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

³ Yihowa iso magansidhannore maa assanno? Macciishshannonsa. Lophitino garanna heeshshonsa gara hedanno. Hattono, mararannonsa. Yihowa Yoonaasira, Eeliyaasira, Aggaararanna Looxira assinore ronseemmo woyite, roduuwanke isi laˈˈanno garinni laˈˈa dandiineemmo gara wodanchino.

4. Yoonaasi bushiinshammora dandiineemmohu mayira ikkara dandaanno?

⁴ Yoonaasi daafira woˈmunni woˈma anfoommokkihura isi dihexxinanniho woy diammanaminoho yinammora dandiineemmo. Yihowa iso Nennewe haˈre hakko heeˈranno mannira yoote sokkasi duduwara hajajinosi. Yoonaasi kayinni hajajama giwe “Kaaliiqiwiinni miliqe” wolewa haˈrara markaawe giddino. (Yon. 1:1-3) Kiˈne ikkitinoommero, Yoonaasi hattee yoote sokka kulanno gede wirro soqqitinanni? Soqqa hoogginara dandiitinanni. Yihowa kayinni hatto assino.—Yon. 3:1, 2.

5. Yoonaasi 2:1, 2, 9 noo hedonni isi daafira maa ronseemmo?

⁵ Yoonaasi huucciˈrino huuccatto ayimmasi leellishshannote. (Yoonaasi 2:1, 2, 9 nabbawi.) Isi Yihowa duucha hige huucciˈrinoti dihuluullissannote; tenne yannara huucciˈrino huuccatto iso Yihowa uyinosi looso giwe xooqino mancho ikkinohu gede calla assine laˈneemmokki gede kaaˈlitannonke. Hatteentenni isi coyiˈrinori umosi heeshshi assannoha, galatannohanna Yihowara hajajamate murciˈrinoha ikkinota leellishanno. Yihowa Yoonaasita soˈrosi calla dilaino; hatteentenni isi huuccattosi macciishshino hattono masaalaancho asse soqqa diagurino.

6. Woloota seekkine macciishshanke maaho kaaˈlitanno?

⁶ Woloota seekkine macciishshate umo heeshshi assineemmorenna cincineemmore ikka hasiissannonke. Hatto assinummoro sase horo afiˈneemmo. Umihunni, hatto assanke manna muddamme bushiinsheemmokki gede kaaˈlitankera dandiitanno.  Layinkihunni, rodiinkera macciishshaminosirenna mitto coye assinohu mayiraatiro huwanteemmo; tini iso roore mararreemmo gede kaaˈlitannonke. Sayikkihunni, rodiinkera hiittoo akati noosiro afanno gede kaaˈlinammosira dandiineemmo. Mito woyite coyiˈra hoongummoro hiitto akati noonkero afiˈra hoongammora dandiineemmo. (Law. 20:5) Mittu Iisiyaho heeˈrannohu songote cimeessi togo yiino: “Mitte hige macciishshummokki coyire soˈro loosoommo. Mitte rodoo gambooshshunniwa qolatta dawaro isilanchimma woyyeessiˈra hasiissannohe yee amaaloommo. Gedensaanni ise gari geeshsha nabbabbe affannokkitanna dawaro qolate lowo geeshsha qarrantannota huwatoommo.” Baalanti cimeeyye amaaltara albaanni ‘macciishsha’ lowo geeshsha hasiissannote.—Law. 18:13.

7. Yihowa Eeliyaasira assinorinni maa ronseemmo?

⁷ Mitu roduuwinke lophitino garinni, budinsanninna akatinsanni kainohunni giddonsata wolootaho hasaapha qarrissannonsa. Ikkina, hattoo roduuwi ruxxi yitukkinni hasaaphitanno gede kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti? Hanni Eeliyaasi Elzaabeeli xooqe haˈre noo yannara Yihowa assinosire qaango. Eeliyaasi giddosita woˈmunni woˈma iimi Annisira kuˈlinohu hakka woyintenni diˈˈikkino. Yihowa seekke macciishshinosi. Qoleno, jawaachishinosi hattono kaajja looso uyinosi. (1 Mot. 19:1-18) Roduuwinkeno, ninke fiile haadhe giddonsata hasaaphitannohu lowo yanna saˈuhu gedensaanni ikkara dandaanno; giddonsata afa dandiineemmohu hasaaphituro callaati. Yihowa gede cincineemmore ikkinummoro, roduuwinke ammaˈnitannonkere ikkineemmo. Qoleno, hasaaphate heddinota anfummoro seekkine macciishsha hasiissannonke.

8. Kalaqama 16:7-13 kultanno garinni Yihowa Aggaara kaaˈlinohu hiittoonniiti?

⁸ Saarayi soqqamaancho Aggaara Abiraami minaama ikkituhu gedensaanni gara ikkinokkire assitino. Aggaara godobbuti ila noosekkita Saarayi misha hanaffino. Saarayi coyi bushanni haˈrita Aggaara mininni fushshite haˈrissino. (Kal. 16:4-6) Guuntete xeˈne noonkere ikkankenni, Aggaara naaxxaleette ikkitino daafira waagase adhitino yinammora dandiineemmo. Yihowa kayinni Aggaara hakko garinni dilaino. Isi Aggaarawa sokkaanchosi soyino. Sokkaanchu Aggaara laose biddi assidhanno gede kaaˈlinose; hattono maassiˈrinose. Ise Yihowa laˈˈanni noosetanna iillinosere baalanka afinota huwattino. Hakkiinni Aggaara “laˈˈannoe Magano illeˈyanni” afumma yitino.—Kalaqama 16:7-13 nabbawi.

9. Yihowa Aggaara daafira maa hedino?

⁹ Yihowa Aggaara daafira maa hedino? Yihowa, ise lophitino garanna qarrase woˈmunni woˈma afino. (Law. 15:3) Aggaara Ibiraawichu mine heedhanno Gibitsaawitteeti. Ise mito woyite ani manni gobbara noomma yite heddanno ikka? Woy ayiddesenna gobbase qalli yitino ikka? Qoleno, ise Abiraamira layinki minaamaati. Hakka waro mite ammanantinoti Maganu soqqamaano mitte galte saˈe adhitanno. Ikkollana, Yihowa umo hedinoti tenne diˈˈikkitino. (Mat. 19:4-6) Hakko daafira, togoo maate giddo hinaasonna gibbo heeˈrase digattanno. Yihowa Aggaara Saarayi mishase garaho diyiino; ikkirono isi albi heeshshosenna noo gara hedinoti dihuluullissannote.

10. Roduuwanke seekke afate maa assa dandiineemmo?

¹⁰ Roduuwanke seekkine afate woˈnaalle Yihowa lawishsha harunsa dandiineemmo. Roduuwaˈne seekkitine affe. Gambooshshu hanafara albaanninna goofihu gedensaanni  mimmitu ledo hasaabbe; ledo soqqamme; hattono dandiitinanniha ikkiro sagale wortine woshshensa. Hatto assitiniro, mitte mannunniwa gambo gibbannota labbinoˈne rodoo waajjitannota ikkitinota, maalaamittete coye baxannoho yitine heddinanni rodii lowo geeshsha shaqqado ikkinota, hattono mitte gambooshshe barrisidhe dagganno maate gimbanninsata dandiite heedhannota huwattinara dandiitinanni. (Iyo. 6:29) “Manni coyi giddora” ea hasiissannonkekkiti egennantinote. (1 Xim. 5:13) Ikkirono, roduuwinke daafira afanna insa hattoore ikkitanno gede assinonsare huwatate woˈnaala hasiissannonke.

11. Cimeeyye songote giddo noo geˈreewo seekkite afa hasiissannonsahu mayiraati?

¹¹ Roorenkanni cimeeyye songonsara noo roduuwita albi heeshsho afa hasiissannonsa. Hanni, woradu aliidi laˈˈaancho ikke soqqaminohu Arteri yinanni rodii lawishsha laˈno. Isi mittu cimeessi ledo mannunniwa gambo gibbannota labbanno rodoo towaatino. Arteri togo yiino: “Ise mine assidhuhunni shiima yanna gedensaanni minaannase shiidhinota huwantoommo. Addi addi qarri iillinoseha ikkirono, ise lame seennese ayyaanaamittetenni worbuulle assite lossidhino. Xa isera ille dunkitinose; hattono quwa saˈino yaaddo waadannose. Ikkirono, Yihowara noose baxillinna ammana jawaatate. Isehu danchu lawishshinni lowore ronsoommo.” (Fil. 2:3) Kuni woradu aliidi laˈˈaanchi Yihowa lawishsha harunsino. Yihowa geˈreewosinna xissonsa seekke afino. (Ful. 3:7) Cimeeyye songote giddo noo geˈreewo seekkite affuro, danchu garinni kaaˈla dandiitanno.

12. Yippi Yuu yinanni rodoo mitte songosera noo rodoota albi heeshshose afase kaaˈlitinosehu hiittoonniiti?

¹² Mittu rodii ikkito giwissannoˈneha ikkiro, albisi heeshsho huwattiniro, iso roore marartinara dandiitinanni. Hanni aane noo lawishsha laˈno. Yippi Yuu yinanni rodoo togo yitino: “Mitte songonke rodoo hasaabbanno woyite cancitanno. Konni daafira, danchu amanyooti dinoosete yee hedoomma. Ikkollana, ledo soqqammanna ise alba maatesera dikkote qulxuˈme hira kaaˈlitannota huwatoomma. Ise dikkaanchu daara yite cancite coyidhanno. Roduuwaˈya seekke huwatate albi heeshshonsa afa hasiissannoeta wodanchoomma.” Roduuwanke seekke afa shota diˈˈikkitino. Ikkirono, Qullaawu Maxaafi wodaniˈne halaˈlo yee amaalannonke  amaale harunsineemmoha ikkiro, baalunku gari manna baxannohu Yihowa lawishsha harunsineemmo.—1 Xim. 2:3, 4; 2 Qor. 6:11-13.

13. Kalaqama 19:15, 16 kultanno garinni Looxi fula keeshshita sokkaasine maa assitino? Mayira?

¹³ Looxi quuxxote giddo heeˈre Yihowara rahe dihajajamino. Lame sokkaasine minisira marte Looxi maatesi adhe Soddoomu kataminni fulanno gede kultinosi. Mayira? Sokkaasine “Konne katama hunnammoraati” yitino. (Kal. 19:12, 13) Looxinna maatesi layinki soodono katamu giddonni difultino. Hakko daafira sokkaasine Looxi wirro qorowisiissinosi. Isi ‘kayinni keeshshino.’ Looxi Maganu yiinosire lashshi assino woy dihajajamino yine hendeemmoha ikkara dandaanno. Yihowa kayinni iso facci asse diagurino. Yihowa “mararinosi daafira” sokkaasine Looxi, galtesinna lamenta seennesi anga amadde katamu gobbaanni fushshitanno gede assino.—Kalaqama 19:15, 16 nabbawi.

14. Yihowa Looxi mararinosihu mayira ikkara dandaanno?

¹⁴ Yihowa Looxi mararanno gede assinosihu duuchu korkaati heeˈrara dandaanno. Looxi katamu giddonni fulate hobbi ruxxi yiinohu katamu gobbaanni noo manna waajjino daafira ikkara dandaanno. Isi hobbi ruxxi yaanno gede assinosiri wolurino no. Looxi Soddoomu katami qooxeessira noohu mittu Lagichira noo bale giddo ubbinote lame mootoolla daafira macciishshikkinni digatino. (Kal. 14:8-12) Qoleno, isi anna ikkino daafira maatesira yaadinoha ikkara dandaanno. Hattono, Looxi dureessa ikkino daafira Soddoomu katami giddo dancha mine miˈnikkinni digatino. (Kal. 13:5, 6) Ikkollana, kuri coyibba Looxi Yihowara hajajama giwate gari korkaata diˈˈikkitino. Yihowa kayinni Looxi soˈro diˈˈillachishino; hatteentenni iso “keeraanchu manchi” gede asse lainosi.—2 Phe. 2:7, 8.

15. Mittu manchi assinorira bushiishantenni ma assa hasiissannonke?

¹⁵ Mannu assinorira bushiishantenni hedonsa huwatate woˈnaalle. Veroonika yinanniti  Awuroppaho heedhanno rodoo hatto assate woˈnaaltino. Ise togo yitino: “Mitte rodoora duucha woyite albise dihisatanno; ise mannunniwa gamba diyitanno. Mito woyite ise hasaawisa waajjeemma. Kayinni ‘Ani ise ikkoommaro jaala heedhaera hasiˈreemma’ yee hedoomma. Hakko daafira makkitinoro xaˈmate hedoomma. Hakkiinni giddoseta kultue. Xa ise daafira lowore afoomma.”

16. Albinni roore mararreemmore ikkineemmo gede kaaˈlankera Yihowa huucciˈra hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁶ Giddonketa woˈmunni woˈma afannohu Yihowa callaati. (Law. 15:11) Hakko daafira, woloota isi laˈˈanno garinni laˈˈatenna marartinanninsa gara afate iso huuccidhe. Huuccatto Anzhiila yinanni rodoo roore woloota marartannota ikkitanno gede kaaˈlitinose. Anzhiila togo yite noore maaxxukkinni coyidhino: “Mitte rodoo bushiisha rakkannoe; hattono isewa diaaneemma. Konnira, ise marareemma gede kaaˈlaera Yihowa huucciˈroomma.” Ikkina, Yihowa Anzhiila huuccatto macciishshinoyya? Ise ledde togo yitino: “Hattee rodoo ledo soqqansho fulloommo; hattono gedensoonni lowo saate hasaamboommo. Ise hasaabbanna mararrotenni macciishshoomma. Xa ise albinni roore baxeemmase; hattono kaaˈlamasera hasiˈreemma.”

17. Maa assate murciˈra hasiissannonke?

¹⁷ Mallaandummokkinni baalanka roduuwanke marara hasiissannonke. Insa baalunkura Yoonaasi, Eeliyaasi, Aggaaranna Looxi gede qarru iillannonsa. Mito woyite insa qarru giddo ubbannohu uminsa loossino soˈronni ikkara dandaanno. Ninke baalunku mito woyite loonsoommo soˈronni qarru giddo umbammora dandiineemmo. Konnira, Yihowa mimmitonke mararreemmore ikkineemmo gede hasiˈrasi garankolla. (1 Phe. 3:8) Hatto assinummoro, alamete doyichora noo maatenke mittimma kaajjado ikkitanno gede assineemmo. Hakko daafira, roduuwanke macciishshate, egennatenna mararate murciˈno.