Daniyeeli busule ikkitinohura, “Polise kawira daggino daafira, insara bilbila dihasiissanno!” yite hashaashshe kultue. Ninke hakkira eˈne keeshshinummokki mittu makeeni daye hoteelete albaanni uurre no. Shiimu daqiiqi gedensaanni lamenka polise amadde usurtunke. Ikkollana Daniyeeli balaxxe qorowisiissinoe daafira, boode sanade wolu rodiira oyeemmo faro afiˈroommo.

Polisete xaawa haaˈne haˈnanni heeˈneennanke, togoota worbanna Yihowa baxxanno minaama afiˈraˈyanni maassamoommo yaanni hedoommo. Aninna Daniyeeli mimmitoho irko ikkinoommo tunceenyi giddo mittu konneeti. Hanni loosonke agamboonni gobbuwa towaata hanafoommohu mayiraatiro kuleemmoˈne.

Ilamoommohu 1930nni aliyye Faransayera Kiriwa yinannihu shiimu katamiraati. Maateˈya Kaatoolikete ammaˈno harunsitannoreeti. Lamalate kiiro Qurbaane haˈneemmo; anniˈya beetekiristaanete assoote ganye assanno. Ikkollana 14 diro ikkieta beetekiristaane lawisiisaancho ikkitinota wodancheemmo gede assannori kalaqami.

Layinkihu alamete oli yannara Faransaye Jarmanete olanto anga ubbino. Beetekiristaanenke qeesichi Naazi kaaˈlaancho ikkinohu Viishi gashshoote irkinseemmo gede ganye jawaachishinonke. Isi coyiˈranno coyi lowo geeshsha waajjishinonke. Faransayete heeˈrannohu batinyu manni gede ninkeno BBC yinannihu raadoonete xaawi widoonni buusantino gobbuwa olantanno oli daafira kultanno odoo maaxamme macciishshineemmo. Hakkiinni qeesichinke hedeweelcho hedosi soorre buusantino gobbuwa Naazi gashshoote qeeltino daafira, Wocawaaro 1944nni tenne qeelle irkisate galatu qixxaawo qixxeessinanni gede assi. Tini lowo geeshsha masissinoe. Hattono hakkuyi gedensaanni qeesete nooe ammana baˈanni hadhino.

Olu uurrihunni shiima yanna gedensaanni anniˈya fooliishshiˈri. Hatte yannara bayira rodooˈya minaannise ledo Beeljiyemete heedhanno; konnira amaˈya towaateemmohu aneeti. Mittu hoccu faabirikira qaxarame loosa hanafummo. Loosiisannoe manchinna labballu oososi Kaatoolikete ammaˈnonsara laalaattannoreeti. Faabiriku giddo lowo deerra iillate tunceenyi nooeha ikkirono, shiima yanna gedensaanni fonqolo ikkannoeri kalaqami.

Rodooˈya Simooni 1953nni laˈankera daggu; hatte yannara ise Yihowa Farciˈraasinchooti. Ise Kaatoolike ‘Sioole giirammanni bayichooti, Maganu Sillaaseeti; lubbo direyitanno’ yite rosiissanno rosi kapho ikkinota Qullaawa Maxaafase horoonsidhe seekkite xawissue. Umi qara nabbabbinoehu Kaatolike  qixxeessitino Qullaawu Maxaafinni ikkinokkita kule heewisamummo; shiima yanna gedensaanni kayinni coyidhinori halaale ikkinota ammanummo. Gedensoonni ise alba fultinota Agarooshshu Shae metseete abbiteennae hashsha hashsha kifileˈyara ofolle seekke nabbaweemmo. Halaale afiˈroommota shiima yanna giddo wodanchoommo; ikkollana Yihowa Farciˈraasincho ikkoommota kulummoro loosoˈya hoogeemmo yee waajjoommo.

Boodu agani geeshsha Qullaawa Maxaafanna Agarooshshu Shae hojjiˈya xiinxalloommo. Gedensoonni kayinni Gambooshshu Addaraashe haˈrate murciˈrummo. Songonniwa laoommo baxilli wodanaˈya kakkayisino. Mittu gikki yiino rodii ledo lee agana Qullaawa Maxaafa xiinxallummo gedensaanni Wocawaaro 1954nni cuuamummo. Shiima yanna gedensaanni amaˈyanna maaˈne rodooˈya Yihowa Farciˈraasine ikkansanni tashshi yiinoe.

Niyu Yorkete 1958nni assinoonniha daga dagiyyote gambooshshe haˈrate qoosso afiˈroommo; gambooshshe assinara boode lamala gatte heedheenna amaˈya fooliishshidhu. Gambooshshuwiinni higummo gedensaanni maatete qeechi nooekki daafira looso agure suwisaancho ikkummo. Daniyeeli Deelii yinannita worba suwisaancho adhate coyiˈramoommohu hatte yannaraati; hakkiinni Onkoleessa 1959nni Daniyeeli ledo adhammummo.

Daniyeeli woˈma yanna soqqansho hanaffinohu maatese heedhannowiinni xeertowa noohu Biritaani yinannihu gaxarete qooxeessiraati. Kaatoolikete ammaˈno harunsanno manni batiˈrinohu hakko qooxeessira sabbakatenna biskilliiteteni gaxare haˈrate worbimma hasiissinose. Anente gede iseno diinaggaabbe sabbakkanno; korkaatuno hatte yannara lamunku goofimarchu lowo geeshsha gambisino yine hendeemmo. (Mat. 25:13) Daniyeeli umise horo agurtannota ikkase, woˈma yanna soqqansho giddo kaajjineemmo gede kaaˈlitinonke.

Adhammummohunni boode lamala gedensaanni woradu looso loonseemmo gede koyinsinke. Konne looso loonseemmo yannara heeshshonke bikkunnita assiˈra hasiissinonke. Umo towaantoommo songo 14 halashshaano noote; roduuwu ninke minensa wosinsate wolqa diassitannonsa. Konnira Gambooshshu Addaraashera madirakete firaashe kadhine gonxeemmo. Gonxeemmowi injiinoha diˈˈikkino; ikkirono hallinkera lowo geeshsha danchaho!

Woradu looso loonseemmo yannara loosu batiˈrinonkeha ikkirono, Daniyeelira tenne ledo sumuu yee heeˈra diqarrissinose. Mito woyite cimeeyyete ledo hedeweelcho gambooshshu heeˈrannonke; tenne yannara Daniyeeli shiimu makeeninke giddo ofolte agartannoe. Ikkollana ise mitte higgeno koffi yite diegentino. Woradu looso lame diro calla loonsoommo; hakkonni lamunku diri giddo kayinni minaanninna minaama mimmitu ledo giddonsata fane hasaawanna buusame loosa hasiissanonsata wodanchinoommo.—Ros. 4:9.

Niyu Yorkete noohu Giliyaadi Rosi Mine 37^ki kifile eˈne tonne agana ronseemmo gede 1962nni koyinsinke. Hakko rosi minira koyisantinote 100 rosaano giddo 13 adhantinoreeti; aninna Daniyeeli insa ledo rosate qoosso afiˈrankenni tashshi yiinonke. Kaajjado ammana noonsa roduuwi lawishshaho, Firederiki Firaanzi, Yuliisisi Gilaasinna Aleksaanderi Maakimilaani ledo sayinsoommo yanna xaano dihawoommo.

Qajeelshu yannara rosiisaanonke mittoricho xiinxalle  laˈˈate dandoonke lossiˈneemmo gede jawaachishshinonke. Saˈne saˈne Qidaame barra roso gundummo gedensaanni Niyu Yorkete katamira doyinanni mito bayicho daaˈˈanteemmo; tini qajeelshu kifileeti. Hakkiinni daaˈˈantanni laˈnoommore Sanyote barra borreessine shiqinsheemmo. Duucha woyite Qidaamete hawarro minira hingeemmo woyite daafursannonke. Ikkollana Beeteelete soqqamannohu daaˈˈachishannonke rodii borrote fonqolira kaaˈlitannota qara hedo qaangeemmo gede killasu xaˈmo xaˈmannonke. Mitte Qidaame barra katama lekkatenni haˈne daaˈˈantanni honsummo. Hakko barra mitto xafarete xiinxallo xaawa daaˈˈantanni kaattanno beeddahenna (Miitiyoorsi) xafaretenni uullara ubbanno coyibba (Miitiyoorayitisi) daafira ronsoommo. Ameerikunnite Kalaqamu Xaggeha Donu Mine daaˈˈantanni babbaxxino naachi daafira ronsoommo. Beeteele hingummota daaˈˈachishannonke rodii, ‘Miitiyoorsinna Miitiyoorayitisi badooshshi maati?’ yee xaˈminke. Daniyeeli lowo geeshsha daafurtino daafira, “Miitiyoorayitisi jajjabba hinko noonsareeti” yite qoltino.

Qajeelle kaˈnummo gedensaanni Faransayennite sinu biirora soqqammeemmo gede sonkinketa dhagge assiˈnoommo; hakkiicho 53 saˈˈanno diro soqqammoommo. Hakkiinni 1976nni Sinu Biiro qineessaancho ikke shoomamummo; qoleno Afirikahonna Mereerimi Iisiyira sabbakate loosonke hoolloonni woy agamboonni gobbuwa towaateemmo gede koyinsoonnie. Gaabooni haˈnoommohunna hanafote kulummoˈneri iillinonkehu hatte yannaraati. Noore coyiˈrate, uyinoonnieta hedoommokki qoosso adhate ikkado ikkoommo yee hede diegennoommo. Daniyeeli kayinni uyinannie looso baala loosa dandeemmo gede kaaˈlitinoe.

Beeteelete soqqama hananfummo yannanni kayise, hakko heeˈnanni heeshsho lowo geeshsha banxoommo. Daniyeeli Giliyaadi haˈnammora albaanni onte agana Ingilizete Afoo rossino daafira tirote loosinni fushshidhinota ikkitu. Beeteelete loosi harshammo afiˈneemmo gede assinonke; songonkera soqqammeemmo soqqansho qolte hagiirrinke ero ikkanno gede assitino. Aninna Daniyeeli ayyaanaamittetenni lophitanni noota Qullaawu Maxaafi xiinxallo xiinxallinsummo gedensaanni, Paariisi katamira baattote giddoonni hige haˈranno baabura giddine, minira hingeemmo; hatte yannara daafursannonkeha ikkirono hagiirru macciishshamannonke. Xaa geeshsha hattenne yanna dihaweemmo. Dadillisanno coyi kayinni, Daniyeeli hedeweelchu dhibbi amadinose daafira hasidhino geeshsha soqqama didandiitino.

Daniyeelira 1993nni unuunu kaansere nooseta anfummo. Ise biso dadhanna keemoterappiyi yinanni hikkiminna akkaˈma hasiissinose daafira baasa qarrantino. Tonaa ontu diri gedensaanni wirro kaansere amadinose; tini kaansere albittenni roore dhibbinose. Ikkollana ise tirote looso baasa baxxanno daafira, woyya afidhanno woyite konne looso loossanno.

Daniyeeli dhiwanni waadinoseha ikkirono, mitto barrano Beeteeletenni fulate hende diegenninoommo. Ikkollana fayyimmate qarri heeˈreenna Beeteelete soqqama shota diˈˈikkitino; hakko iso wolootu iillinonke qarra wodancha hoogguro tini roore qarrissanno. (Law. 14:13) Daniyeeli 70 diri balla ikke heeˈreennase nafa xumanna hisataame ikkitino daafira, xiwantinota dilabbanno. Ise iillinose qarra heddanni yaada agurte, woloota kaaˈlate aana illachishshanno. Mitiiˈmino manni hasaaphanna seekke macciishsha lowo geeshsha kaaˈlitannonsata affino. (Law. 17:17) Daniyeeli iseneeto amaalaanchote gede assite laˈannokkiha ikkirono, kaansere amaddinonsari batinyu meya roduuwi  waajjannokki gede umise woˈnaalsha kulte jawaachishshannonsa.

Konni albaanni iille egenninonkekki fonqoli iillinonke. Daniyeeli fayyimmasenni kainohunni woˈma yanna looso loosa agurtu yannara ane babbaxxitino doogonni kaaˈlitinoe. Ise ane irkisate duuchare assitino; konnira 37 diro Sinu Biiro Komite qineessaancho ikke soqqama dandoommo. Lawishshaho ise barru baala barri sagale mine mitteenni inteemmonna yanna sayinseemmo gede mito coye qixxeessitanno.—Law. 18:22.

Daniyeeli hexxo dimudhitanno, hattono heeshshotenni heeˈra hasidhanno. Yannate gedensaanni Daniyeeli sayikkimeeshsho kaansere amadduse. Hatte yannara wolqa baˈnoommo. Daniyeeli yannate kiiro akkaˈmitannohu keemoterappiyinna radiyoterappiyi yinanni hikkiminni wolqase gudino daafira mito woyite qaafa nafa didandiitanno. Tirote loosira worba ikkitinoti muxxe minaamaˈya coyidhe fushshiˈra hoogginota laˈˈaˈya, baasa xissiissinoe.

Dhuka hoongoommohu gede ikke macciishshaminkerono, Yihowa wolqankera aleenni ikkino qarri iillankera fajjannokkita anfoommo daafira jaante huucciˈneemmo. (1 Qor. 10:13) Yihowa Qaalisi, Beeteelete noote hikkiminnu kifile, hattono ayyaanaamittete maate widoonni towaatannonke towaanyo woˈmante yannara naandeemmota leellishate sharrammeemmo.

Hiittenne hikkiminnu ogimma horoonsiˈra hasiissannonkero huwanteemmo gede kaaˈlankera Yihowa huucciˈneemmo. Mitto hikkiminna nafa afiˈra hoongoommo woyiti no. Daniyeeli 23 diro woˈma kaaˈlanni keeshshino akimichi ise keemoterappiyinna radiyoterappiyi yinanni hikkiminna adhitu gedensaanni dammitannohu mayiraatiro gurchaawinosi. Isi konni bayicho wole hikkiminna kulankera didandiino. Hatte yannara kaaˈlannonkehu noonkekkihunna daannore sammi yine agadha agurranna wole doogo noonkekkihu gede ikke macciishshaminonke. Hakkiinni wolu kaanserete akimichi Daniyeeli xagisate sumuu yii. Hatte yannara Yihowa yaaddonke qeela dandiineemmo gede doogo qixxeessinonkehu gedeeti.

Gaˈara yaada hooganke iillinonke qarra dandee heeˈrate kaaˈlitinonke. Yesuusi yiinonte gede “mittu mittunku barrira umisi qarri” noosi. (Mat. 6:34) Gara ikkitino lao heedhannonke gede assiˈranna iillinonke qarra kayinse haariimankeno kaaˈlitinonke. Lawishshaho Daniyeeli keemoterappiyi yinanni hikkiminna adhitukki lame agana keeshshituti, “Albinni roore beya afiˈrumma afitto!” yitanni haariintanno. (Law. 17:22) Daniyeeli dhiwanni waadannoseha ikkirono, haaro Maganu Mangiste faarso huurose naggi assite faarsitanni rosiisiˈra baxxanno.

Daniyeeli hexxo mudha hoogase, anino laanfeˈya qeeleemmo gede kaaˈlitinoe. Halaale coyiˈrate, isenna ani adhamme keeshshinummohu 57 diri giddo hasiisannoeha babbaxxino coye wonshitannoeti iseeti. Wole agurina ise quuphe raisammora nafa difajjitannoe! Konnira dhibbu minira qoliseta, uduunne hayishshanna sagale qisha rosa hasiissinoe. Hatte yannara boode birciqquwa hiiqqoommoha ikkirono, ise hagiirsiisannore loosa tashshi assitannoe. *

Albita qaageemmo woyite, dhibbunna geedhimma abbitinonke qarrinni lowore rosoommo. Umihunni, loosu batinyinni galtenkera baxille leellinsheemmo yanna hoongeemmokki gede qoropha hasiissannonke. Dhukunna fayyimma noonke yannara, banxeemmo manna towaaxxa hasiissannonke. (Ros. 9:9) Layinkihunni, garire ikkinokkirira quwa saˈne yaada dihasiissannonke; hakkuyi kaˈa barru baala afiˈneemmo atooti goˈlankera dandaanno.—Law. 15:15.

Woˈma yanna soqqansho giddo sayinsoommo yanna hedeemmo woyite, Yihowa hendoommohunni aleenni maassiˈrinonketa dihuluullameemmo. Faarsaasinchu gede anino “Kaaliiqi danchare assinoe” yee coyiˈra dandeemmo.—Far. 116:7.