Ameeriku giddo Minisootaho Seyinti Pooli yinanni qooxeessira 1954nni ilamoommo; maateꞌya dureeyyeno buxaneno diꞌꞌikkitino; insa Kaatolikete ammaꞌno harunsitannoreeti. Onte oosonke giddo ani layinkiho. Umi dirimi roso Kaatolikete rosi mine rosoommo; qoleno beetekiristaanete soqqameemmo. Ikkollana gariti Qullaawu Maxaafi egenno dinoe. Baalankare kalaqino Magani noota ammaneemmoha ikkirono, ammaꞌno addaxxa aguroommo.

Wiiliyaami Micheli yinanni kolleejera umi diro higgete roso rosanni noommo yannara Yihowa Farciꞌraasine qaeꞌya daggu. Hakka woyite uduunne hayishshiꞌranni anga mitiiꞌme noommo daafira, insa shaqqillunni wole woyite dangeemmona yee haꞌri. Insa wirro dayita togo yee lame xaꞌmo xaꞌmummonsa: “Tenne alamera danchu mannira faffannokkihu isi mayiraati?” “Hagiirraamma ikka dandiinannihu hiittoonniiti?” Insa Hegere Heeshshowa Massanno Halaale yaanno maxaafanna illete baxissannota haanja Qullaawa Borrota Haaro  Alame Tiro uyitue. Qoleno Qullaawa Maxaafa xiinxallate maahoyye yuummo. Qullaawa Maxaafa xiinxallaꞌya ille fantinoe. Uullate aana mannu ooso gashshitannoti Maganu Mangiste ikkitinota afummoti dhagge assiꞌroommo. Qoleno mannu ooso uminsa umonsa gashshansa qarra, xisso, shetto, miiconna urto abbitinota agurranna tirtinori nookkita huwatummo.

Hakkiinni 1982 taaera heeshshoꞌya Yihowara sayise oye hakko dironni Seyinti Pooli yinanniwa noo addaraashera assinoonnihu “Maganu Mangiste Halaale” yaannohu Jawu Gambooshshiwa cuuamummo. Hakkunni gedensaanni noo lamalara, hatte addaraashenkura xawaqa ikkate fonqolo fonqolamammora haꞌroommo. Birru aganira, fonqolo saoommota kulloonnie daafira, xawaqa ikke loosa dandeemmota afummo.

“Maganu Mangiste Halaale” yaanno gambooshshiwa Birukiliini Beeteelera soqqamannohu Mayiki Richaardiseni yinanni rodiinni xaadummo; isi qara biirora higgete kifile xintinoonnita kulie. Hatte yannara Soqqamaasinete Looso 8:36 kulloonnihu Itiyophiyu manchi xagge qaage, ‘Higgete Kifilera loosa hoolannoeri nooni?’ yee aneneeto xaꞌmummo. Hakkiinni Beeteele eate forme wonshummo.

Anniꞌyanna amaꞌya Yihowa Farciꞌraasine ikkoommota dibaxxino. Anniꞌya Beeteelete looseemmo loosi maa kaaꞌlannoero xaꞌminoe. Anino hakkiicho umiꞌya fajjonni looseemmota kulummosi. Qoleno, aganunni 75 doolaare uyinannie yuummosi; hakkawaro Beeteelete soqqantannorira aganunni hakkeeshshi woxe uyinanninsa.

Loosiꞌya ledo xaadooshshe afiꞌrinore raga qoꞌle kaummoti 1984nni Niyu Yorkete Birukiliini noo Beeteelera soqqama hanafummo. Hakkiicho Higgete Kifilera looseemmo gede kullie. Hattee yannara eaꞌya lowo geeshsha danchate.

Yihowa Farciꞌraasine Bocaasa 1983nni, Niwu Jersii katamira noota Isteeniliyi yinanni addaraashe hidhitino. Roduuwu korreentetenna wayi baamba haaroonsate gashshoote fajjo xaꞌmidhino. Insa qooxeessu gashshaanora, tenne addaraashe gambooshsheho horoonsiꞌrate heddinota kultunsa. Gashshaano kayinni tenne fajja gibbino. Katamu gashshooti, magansiꞌrate minna daddalu qooxeessira difajjanno. Isteeniliyi addaraashe noohu katamu mereero daddaꞌlinanni qooxeessira ikkino daafira, katamu gashshooti Yihowa Farciꞌraasine hattee addaraashe gambooshsheho horoonsidhannota fajja giwino.  Roduuwu kado xaꞌmidhinoha ikkirono, macciishshinonsahu dino.

Beeteele eummo lamalara, dirijjite tenne hajo federaalennite aliidi yoo minira shiqishshino. Ani Seyinti Pooli katamira federaalennihu awuraajju yoo mine lame diro loosoommohura, togoo hajo daafira seekke afoommo. Xawaqootinke giddo mittu, bashsho Isteeniliyi addaraashe babbaxxino gambooshshira lawishshaho, filme leellishatenna sirba sirbate horoonsiꞌnannita xawisino. Isi “Ikkina ammaꞌnote gambooshshe hoollannihu mayiraati?” yee xaꞌmino. Federaalennihu awuraajju yoo mini tenne hajo laihu gedensaanni Jersii katami gashshooti ammaꞌnote qoosso kadino yee yoo yiino. Yoote mini, katamu gashshooti fajjo aanno gede hajajino; hatte yannara Yihowa dirijjitesi isi looso loosate higgete agarooshshe horoonsidhanno gede kaaꞌlino gara laoommo. Anino konni loosira kaaꞌlamoommo daafira hagiidhoommo.

Hakkiinni roduuwu Isteeniliyi addaraashe gatamartu; gatamarsha hananfihunni mitto diro nafa woꞌmikki Wocawaaro 8, 1985nni hatte addaraashera 79kkita Giiliyaadi Rosi Mini kifile maassiinsoonni. Seeru hajo harunsitanno gaamo ledo Maganu Mangiste hajora gaaramaꞌya anera lowo ayirrinyeeti; qoleno, Beeteele eammora albaanni xawaqa ikke loosummo yannara horo afiꞌroommokki hagiirre afiꞌroommo. Hakkawoyitira Yihowa albillitteno dirijjitesi giddo lowo looso aannoeta diafoommo.

Alba 1980 balla dokiterootunna addi addi hospitaale roduuwu mundee adhitukkinni xaginsansara kuꞌlitannota dimacciishshitanno. Duucha woyite daanyootu godowii noo meenti mundee diadhineemmo yaate qoosso dinonsa yitanno daafira meya roduuwi baasa qarramanno. Daanyootu godowii noo mancho mundee adha gibbe reyituro, qaaqqu amiweelo ikkanno yitanno.

Sadaasa 29, 1988, Deeniisi Nikoolo yinanni rodoo qaaqqo iltuhu gedensaanni lowo mundee duꞌnantinose. Ise reyotenna heeshshote mereero noo daafira dokiteru mundee adha hasiissannose yiino. Ise kayinni adha gibbino. Layinki soodo, akimootu manchote mundee uyinanni gede fajjara yoote mine xaꞌmitino. Daanyu wole agurina Rodoo Deeniisira woy minaannisera nafa kulikki, mundee uyinannise gede hajajino.

Arbe, Sadaasa 30nni Rodoo Deeniisi minaanninna ledose noori maatese miilla gibbanni heedheenna dokiterootu mundee giddeessite uyituse. Hatte hawarro lowota maatese miillanna mite cimeeyye, Deeniisi mundee adhitannokki gede assate woꞌnaaltinoonni yine kassanse usurroonninsa. Sadaasa 31, Qidaamete soodo Niyu Yorkete  katami qooxeessira qixxeessinanni gaazeexira hattono hakko noohu televizhiinetenna raadoonete xaawira tenne hajo sayinsoonni.

Sanyote soodo, Miltenni Moleni yinanniha aliidi yoo miniha qara daanya hasaawisate marummo. Isira daanyu tenne hajo macciishshinikkinni mundee uyinanni gede hajajinota kulummo. Daanyu Moleni barri widoonni mare tenne hajo seekke xawiseemmosi gede xaꞌmie. Hatte yannara Higgete Kifilera aliidi laꞌꞌaancho ikke soqqamannohu Roduu Filippi Birumileyi hatte hawarro Daanyu Moleni biiro ledoꞌya haꞌrino. Daanyu hospitaalete xawaqano woshshe abbisiisino. Hatte yannara heewo goola ikkitino. Roduu Filippi borro borreesse “awu afiinni hasaawisi” yiinoe. Hakka woyite xawaqu ledo giirame hasaawanni noommo daafira, hatti amaale lowo geeshsha hasiissinoete.

Mitte saate meddi yitanno yanna gedensaanni Daanyu Moleni gaꞌa soodo kiꞌne hajo balaxisiinsanni yiinke. Biirosinni fulle haꞌnanni heeꞌneenna, isi “gaꞌa hospitaalete xawaqa lowo loosi agadhe noosi” yiino. Hatto yaa xawaqu hospitaalete halame ninke ledo heewisama shota diꞌꞌikkitannosi yaate. Yihowa ninke qeelleemmota buuxisanni nooeha lawinoe. Yihowa fajjosi wonshate ninke horoonsiꞌranni noota huwatummoti dhagge assiꞌrummo.

Hakko hashsha soodo mayineemmoro qixxaamboommo. Yoote mini noohu Birukiliini Beeteele mule ikkino daafira, Higgete Kifilera loossanno roduuwi giddo rooru hakkira lekkatenni hadhino. Shoolu daanyooti kissenke macciishshituhu gedensaanni, Rodoo Deeniisira mundee aa soꞌro ikkitinota xawissino. Qoleno, aliidi yoo mini Rodoo Deeniisra yoo yiino, hattono yoote mini mitte hajo laikkinni mundee uyinanni gede yoo yaa xinta ikkitinota kalaqamu qoosso kadate yiino.

Niwu Yorkennihu aliidi yoo mini yannate gedensaanni, Rodoo Deeniisira mundee adhitukkinni akkaꞌmate qoosso nooseta xawisino. Aliidi yoo mine mundeete ledo xaadooshshe afidhinote shoole hajora kaaꞌlamoommo; kuri hajo giddo umiti Rodoo Deeniisite. (“ Aliidi Yoo Mine Afiꞌnoommo Qeelle” yitanno saaxine lai.) Hatteeno agurranna Beeteelete noommo yannara wolu xawaqooti ledo, qaaqquulle lossiꞌrate qoosso, adhanna adhama diigate, hintsunna baattote daafira yoote mine yekkeeramoommo.

Umo Dowuninni xaadummo woyite, ise adhamase diigge sase oosose callase lossidhanni no. Ise oosose lossidhanni heedhe suwisaancho ikkite soqqantanno. Isera fonqolo ikkannori iillinoseha ikkirono, Yihowara laalaatte soqqantanno gari dhagge ikkinoe. Niwu Yorkete 1992nni assinoonnihu “Xawaabba Xawisse” yaannohu Awuraajju Gambooshshiwa, ‘Adhamate mimmito layiꞌno ikka?’ yuummose. Mittu diri gedensaanni adhammummo. Yihowa iso baxxannota faasiiqa rodoo uyinoe. Mitteenni heeꞌnoommo yanna baalantera Dowuni lowoha dancha coye assitinoe.—Law. 31:12.

Adhammummo yannara bayiraho 16, mereerimaho 13, maaꞌneho 11 diro ikkannonsa. Insara dancha anna ikka hasiꞌroommo daafira, losso anni daafira kultanno borro nabbawe loosu aana hosiisate dandaamiere baala assoommo. Hatte yannara coyi shota ikka hoogirono, ooso ammaꞌnitanno jaalinsanna baxillaanchu anninsa gede assite laꞌannoe daafira tashshi yiinoe. Insa jaallansa mininkera adhite daggannota dihoolleemmo; qoleno kuri wedellooti minenke dagge godoꞌlitannota banxeemmo.

Aninna Dowuni 2013nni geedhino annankenna amanke towaaxxinammora Wiskonsini haꞌnummo. Maganu galatamona hatte yannarano, Beeteelete soqqansho diaguroommo. Higgete ledo xaadooshshe afidhino hajora dirijjite mito woyite mare kaaꞌleemmo gede koyinsoonnie.

Wocawaaro 2018nni kokke itaaeri maatiro afa hoogummo. Qooxeessinkera noo dokiteri lainoeha ikkirono, hatto assannoehu mayiraatiro afa didandiino. Gedensoonni wolu dokiterichi nervete akimewa haꞌri yiie. Arfaasa 2019nni nervete akimichi, biso baala gawajjannohu nervete dhibbi amadihekki digatino yiie.

Sasu barri gedensaanni, mitte baxeemmo godoꞌle godoꞌlanni heeꞌre uwe qiniiticho anga hiiqqiꞌrummo. Tini godoꞌle anjeꞌyanni kayise godoꞌlanni heeꞌroommote. Konnira hirreꞌya bashsho gede garunni loossanni nookkita huwatummo. Amadinoehu nervete dhibbi huunfeꞌꞌe, coyiꞌra, millonna sagale egemma hoolie.

Xawaqa ikke Maganu Mangiste loosira kaaꞌlate qoosso afiꞌra anera lowo ayirrinyeeti. Qoleno, Yihowa Farciꞌraasine mundee adhitukkinni xagisiꞌrate qoosso noonsata babbaxxitino metseettara borreessoommo, hattono alamete doyichora hikkiminnu hajora qixxaawino qajeelshira tenne hajore kayise hasaawoommo. Ikkirono, Luqaasi 17:10 yitanno garinni, ‘Ani tidhoommokki soqqamaanchooti. Assa hasiissannoerella assoommo.’