1. Leyana lee M.D. ikkinori maati? (Umi misile lai.)

 HANNI 66 M.D. Yerusaalamete nootto Kiristaancho ikkootto gede assite hedi. Qooxeessiꞌnera lowo coyi ikkanni no. Umo, Roomu gashshaanchi Filooresi beetemeqidesete giddonni 17 taalaante ikkanno woxe moori. Bayichonko, Yihudootu tennera finqilte, Yerusaalamete nooha Roomu wottaaddara shaa hanaffu; qolteno xaate Roomu gashshooti anganni wolaphinoommo yitu. Roomu kayinni hakkawontenni rabbisiꞌrate kai. Sasu agani giddo, Roomu gashshaanchi Sestiyesi Gaaliyesi 30,000 wottaaddara adhe fuli. Tini olanto bayichonko Yerusaalamete katami qacce amaddu; Yihudu finqilaasine qolte badhera higge beetemeqidesete hoowera maaxantu. Hakkiinni Roomu wottaaddari beetemeqidesenniha gimbete huxxa diiga hanafi! Yerusaalamete noo manni baasa shabbaramanni no. Ati hakko heedhe konne baala laꞌꞌatto wote mayi macciishshamannohe?

2. Leyana lee M.D. noo Kiristaani maa assa hasiissinonsa? Konne assa dandiitinohu ma garinniiti?

² Wongeelu borreessaanchi Luqaasi borreessinoha Yesuusi coyiꞌrino qaale qaagattoti dihuluullissannote: “Yerusaalame wottaaddaru doyisse amadanno wote, baose gambisse dagginota affe.”  (Luq. 21:20) Ikkollana, ‘Yesuusi tenne coyiꞌri wote uyino biddishsha harunsa dandeemmohu hiittoonniiti?’ yite hedattoha ikkara dandaanno. Yesuusi togono yiino: “Hakkawote Yihudaho noori ilaalla xooqqo; katamaho noori ise giddonni fulto, gaxarete noorino ise giddora eꞌoonke.” (Luq. 21:21) Yerusaalame lowo wottaaddari doyisse heeꞌreenna, ise giddonni hiitto ikkite fulte xooqatto? Hakkiinni, mittu dhagge ikkanno coyi ikki. Roomu wottaaddari agure badhillitte haꞌra hanafi! Yesuusi balaxe kulinonte gede, kuni siꞌꞌi ‘haraꞌmino.’ (Mat. 24:22) Xa Yesuusi biddishsha harunsate faro afiꞌritto yaate. Hakkawontenni, Yerusaalametenna qooxeessaho noohu wolu ammanamino Kiristaani ledo Yordaanoosi Laga tayisse ilaalla xooqitto. a Hakkiinni, 70 M.D. wole Roomu olanto dagge Yerusaalame giirte buluushshitu. Ati kayinni Yesuusi biddishsha harunsootto daafira lubbokki gattino.

3. Muli yanna giddo Kiristaanaho mayi tuncu yaannonsa? Konni birxichira maa ronseemmo?

³ Muli yanna giddo, ninke baalunkura togoo coyi iillannonke. Yesuusi umi xibbi diro Yerusaalame baꞌu yannara ikkitino coyibba horoonsiꞌre, albillitte “bayiru qarri” hedeweelcho hanafanno wote ikkannore xawisino. (Mat. 24:3, 21, 29) “Lowo daga” alame woꞌmate aana daannoha konne qarra saꞌannota afa hagiirsiissannote. (Ajuuja 7:9, 13, 14 nabbawi. b) Qullaawu Maxaafi hattee yannara mayi ikkanno yaanno? Tini hajo gatonke ledo xaado afidhinota ikkitino daafira, tenne xaꞌmo dawaro afa hasiissannonke. Hanni albillitte ikkitannoti tini coyibba ninke mitto mittonka kissannohu hiittoonniitiro laꞌno.

4. Bayiru qarri hanafanno wote mayi ikkanno? Kuni ikkannohu hiittoonniiti?

⁴ Bayiru qarri hanafannohu hiittoonniiti? Ajuujate maxaafi kuni ikkannohu “Bayira Baabiloone” baꞌanno wote ikkinota kulanno. (Aju. 17:5-7) Kaphu ammaꞌno fotaancho woy soorraasincho ikkitinohu gede asse kula garankolla! Ammaꞌnote marooti tenne busha alame gashshaano ledo foortino. Insa Yesuusinna Mangistesira ammanantinore ikka agurte, mannu gashshoote irkissino; qoleno poletiku kaaꞌlo afiꞌrate yite Maganu seera lashshi assite agurtino. Collooꞌminohunna seeminaatensa agadhinohu buuramino Kiristaaninna insa mereero lowo badooshshi no. (2 Qor. 11:2; Yaq. 1:27; Aju. 14:4) Ikkina tenne fotaancho dirijjite hunannohu ayeti? Maganu Yihowa “hedosi” “xiille duumu moyichite” “tonne buudda” wodanira woranno. Tini buudda xaa yannara Buusantino Mangistubba Dirijjite irkisannoha poletiku gashshoote baalanka riqibbanno; “duumu xiille moyichi” qole tenne Dirijjite riqiwanno.—Aju. 17:3, 18; Ajuuja 17:16, 17 nabbawi. c

5, 6. Bayira Baabiloone baꞌanno wote ise giddo noo manni gudisire digoofanno yineemmohu mayiraati?

⁵ Ikkina Bayira Baabiloone giddo noo ammaꞌno baala baꞌanno wote insa harunsanno manni gudisiꞌre goofanno yaateni? Hatto ikka hoogara dandaanno. Masaalaanchu Zekkaariyaasi qullaawu ayyaaninni hatte yannare borreessino. Isi alba kaphu ammaꞌno giddo heeꞌrino manchire kulanni togo yiino: “Isi togo yaanno:  ‘Ani masaalaancho diꞌꞌikkoommo. Ani baatto looseemmoho; korkaatuno anje heeꞌreenna mittu manchi borojjichosi asse hidhinoe.’ Mittu manchi, ‘Tini qotikki mereero noo mada maati?’ yee xaꞌmisiro, ‘Jaallaꞌya mine heeꞌre madiꞌroommote’ yee qolanno.” (Zek. 13:4-6) Konni daafira, albillitte ammaꞌnote marooti giddo mitootu ammaꞌno noonsakkire labbe leeltanno, hattono alba tenne kaphu ammaꞌno giddo noonta kaaddanno.

⁶ Hatte yannara Maganu manni hiikkannoyya? Yesuusi togo yiino: “Isinni hatti barruwa haraꞌma hooggoommero, maala uddiꞌrinohu baalu digatanno; ikkollana, doorantinori daafira yineenna hatti barruwa haraꞌmitanno.” (Mat. 24:22) Aleenni laꞌnummonte gede, 66 M.D. qarru ‘haraꞌmino.’ Tini qolte “doorantinori” yaano buuramino Kiristaani Yerusaalamete kataminninna qooxeessinni fule xooqanno faro fantino. Hatteente gede, “doorantinori” daafira yineenna albillitte bayiru qarrihu umi gafi ‘haraꞌmanno.’ “Tonne buudda” yaano poletiku mangistuwa Maganu manna gudisse huntara difajjinanninsa. Hatteentenni, bayiru qarri hanafi gedensaanni shiima yanna gobba qaxaqaꞌa yitanno.

7, 8. Kaphu ammaꞌno dirijjitta baꞌu gedensaanni mayi faro faꞌnantanno? Hatte yannara Maganu manni baxxe leellannohu hiittoonniiti?

⁷ Kaphu ammaꞌno dirijjitta baꞌu gedensaanni mayi ikkanno? Hatti yanna wodaninke hiittoohoro bande anfannita ikkitanno. Hakkawote rooru manni “ilaallate aana noota jajjabba kinna” yaano mannu dirijjitta golonsa assiꞌrate woꞌnaalanno. (Aju. 6:15-17) Yihowa soqqamaano kayinni lawishshu yaattonni, isi qixxeessinonsawa xooqqanno. Umi xibbi diro, qarru haraꞌmiti shiima yanna Yihudootu gudisidhe Kiristaana ikkitannota diꞌꞌikkitino. Hatti yanna wonanni Kiristaana ikkite noori Yesuusi biddishshira hajajante ilaalla xooqqannote. Hatteente gede, albillitte bayiru qarri yannara heedhannote qaxaqaꞌa yitino woggara lowohu haaru manni halaalu magansiꞌrawa lolahanno yine dihendeemmo. Hatteentenni, hatti yanna halaalunni Magano magansidhannori baalunku iso baxxannotanna Kiristoosi roduuwa irkissannota leellishshanno faro ikkitanno.—Mat. 25:34-40.

⁸ Hattee fonqolu yannara ikkannoha baalanka coye gudinse afano hoongummoro, hakkawote facci assine agurreemmo coyi heeꞌrannota heda dandiineemmo. Umi xibbi diro, Kiristaanu heeshshonsa gatisiꞌrate miinjansa agure xooqanna mitiinsannonsare dandee heeꞌra hasiissinonsa. (Marq. 13:15-18) Albillitte ammananke agadhate yine noonkeha maalaamittete coye facci assine agurreemmo? Yihowara ammanammoommore ikkate assa hasiissannonke coye baala assineemmo? Hanni konne coye hedi! Hattee yannara, hundi masaalaanchi Daanieeli lawishsha harunsine baxi coyi dayirono Magano magansiꞌneemmori ninke calla ikkineemmo.—Dan. 6:10, 11.

9, 10. (a) Bayiru qarri yannara Maganu manni hiittee sokka duduwanno? (b) Maganu manni diinna hatte yannara ma assitanno?

⁹ Hatti yanna ‘Mangistenniha dancha duduwo’ sabbankannita diꞌꞌikkitino. Hakkawote hakku loosi uurre kaino. Hatte yannara “goofimarchu” daye kaino yaate! (Mat. 24:14) Hakkawote, Maganu soqqamaano waajjitukki yoote sokka dudubbanno. Hatti sokka Sheexaanunniti busha alame woꞌmunni woꞌma baꞌara kaꞌinotano kultannote. Qullaawu Maxaafi tenne yoote sokka kaadete ledo lawisanno: “Jajjabba kaade iiminni mannu aana dirritu; mitte mittenti kaade mitte taalaante ikkitanno; qoomamu waajjishannoha ikkino daafira mannootu kaadete qoomaminni kainohunni Magano xontu.”—Aju. 16:21.

 ¹⁰ Diinnanke tenne sokka macciishshansa digattanno. Hatte yannara Maagoogi Googi yaano alamete daga mitteenni buusante ma assitannoro masaalaanchu Hiziqeeli ayyaanunni coyiꞌrino: “Aliidi Mootichi Yihowa togo yaanno: ‘Hatte yannara hedo wodanikkira dagganno; hattono busha soma fushshiꞌratto. Togo yaatto: “Mulla fano uullara noo qachuwa horreemmo. Yaachishannori nookkiha deseꞌe yite ofoltinori qacha mareemmo; baalunku huxxu, cufanu woy xullo nookkiha heedhannoreeti.” Konne assattohu lowo jironna miinja mulqiꞌrate, qoleno alba fano keeshshe xa mannu heeꞌrannoha ikkino bayichonna dagate mereerinni galagale gamba yiino manna qasateeti; kuni manni jironna miinja cibbiꞌrino, hattono uullate mereeroho heeꞌranno.’” (Hiz. 38:10-12) Hatte yannara Maganu manni “uullate mereeroho” noohu gede ikke baxxe leellanno. Alamete daga tenne laꞌanni sammi diyitanno. Ee, insa buurantinore Yihowa soqqamaanonna insa miilla qasate kaꞌanno.

11. (a) Bayiru qarri yannara ikkitanno coyibba aante lainohunni maa dea dihasiissannonke? (b) Mannootu iima malaatta laꞌanno wote hiikkitanno?

¹¹ Hakkiinni aane ikkannore laꞌneemmo wote, Maganu Qaali hatte yannara ikkitanno coyibba aante bade kulannokkita deꞌnoonke. Hakkawote mite coyibba mitteenni ikkitannoha ikkara dandaanno. Yesuusi tenne alame goofimarchire kultanno masaalo togo yee coyiꞌrino: “Arrishshotenna aganu aana malaatta leeltanno; hattono uullate aana mannootu baaru xadhannonna shafamanno daafira assitannore afa hoogge quuxxi yitanno. Mannootu waajjatenninna uullate aana daannore agadhatenni kainohunni quubbi yitanno; korkaatuno iimi wolquwa huxidhanno. Hakkiinnino manchu Beetti wolqatenninna lowo ayirrinyinni gomichu giddoonni daanna laꞌanno.” (Luq. 21:24-27; Marqoosi 13:24, 25 nabbawi; d Marq. 13:26) Tini masaalo woꞌmitanno wote iima addinta waajjishshanno malaatta leeltanno yaateni? Tini hakkawote anfeemmota ikkitanno. Hatti malaatta Maganu diinnara wodana masissannotanna shabbarsitannota kayinni dihuluullammeemmo.

12, 13. (a) Yesuusi “bayira wolqanninna ayirrinyinni” daanno wote mayi ikkanno? (b) Hatte yannara Maganu soqqamaano hiitto ikkitanno?

¹² Yesuusi “bayira wolqanninna ayirrinyinni” daanno wote mayi ikkanno? Hatti yanna ammanantinori baraarsha, ammanama hoogguri kayinni qoricha adhitannote. (Mat. 24:46, 47, 50, 51; 25:19, 28-30) Maatewoosi borreessino garinni, Yesuusi alamete goofimarchi malaate kule kae jeefote geꞌreewunna meunnire kulanno lawishsha coyiꞌrino: “Manchu Beetti sokkaano baalante ledo ayirrinyisinni daanno wote, ayirrado zuufaanesira ofollanno. Daga baalanti albasiinni gamba yitanno; isi qole allaalaanchu geꞌreewo meuwiinni badannonte gede, manna mitto woluwiinni badanno. Geꞌreewo qiniitesiinni, meꞌꞌe kayinni gurasiinni uurrisanno.” (Mat. 25:31-33) Geꞌreewunna meu mayitanno yoo yinanna macciishshanno? Yesuusi hakko lawishshira gumulote togo yiino: “Kuri [meu] hegere baowa hadhanno; keeraano kayinni hegere heeshshowa hadhanno.”—Mat. 25:46.

¹³ Meu gedee manni “hegere baowa” haꞌrannota afanno wote hiitto ikkanno? Insa “dadillite gagaso gaꞌnitanno.” (Mat. 24:30) Kiristoosi roduuwinna ammanantinori insa miillana? Magano Yihowanna Beettosi Yesuusi Kiristoosi woꞌmunni woꞌma addaxxitanno daafira, insa Yesuusi uyinota aante noo hajajo harunsitanno: “Tini coyibba ikka hanaffanno wote, gatoꞌne gambissanni noo daafira subbine uurre, hattono umoꞌne gotti asse.” (Luq. 21:28) Ee,  hakkawote gato afiꞌneemmota mittoreno dihuluullammeemmo.

14, 15. Maagoogi Googi siꞌꞌi gedensaanni heeꞌrannohu gamba assate loosi hiikkoyeti? Kuni loosi loosamannohu hiittoonniiti?

¹⁴ Maagoogi Googi Maganu manna sia hanafanno wote mayi ikkanno? Maatewoosino Marqoosino hakkawote ikkannore xawissino: “[Manchu Beetti] sokkaano soye, shoolente bubbe widinni, uullate qaccenni kayise iimi qacce geeshsha noore isi doodhinore gamba assanno.” (Marq. 13:27; Mat. 24:31) Koye kullihu gamba assate loosi buurantinori umi xibbi diro gamba yitu yanna leellishannoha diꞌꞌikkino; qoleno uullate aana gattino buuramaasinera jeefote sumuda sumundanni yanna xawisannohano diꞌꞌikkino. (Mat. 13:37, 38) Buuramaasinete jeefote sumuda sumundannihu bayiru qarri hanafara albaanniiti. (Aju. 7:1-4) Ikkina Yesuusi yiihu gamba assate loosi hiikkoyeti? Hatti yanna 144,000 wido ikkinohu uullate aana gatino Kiristaani iimi baraarshansa adhannote. (1 Tes. 4:15-17; Aju. 14:1) Kuni ikkannohu Maagoogi Googi Maganu manna sia hanafihunni shiima yanna gedensaanniiti. (Hiz. 38:11) Hakkiinni Yesuusi coyiꞌrinohu kuni qaali woꞌmanno: “Hatte yannara keeraano Anninsa Mangiste giddo arrishshote gede ikkite waraꞌa yite xabbanno.”—Mat. 13:43. e

¹⁵ Suꞌmu Kiristinni giddo noohu batinyu manni, Kiristaanu maalunku iimira haꞌranno yee ammananno. Qoleno, Yesuusi uulla gashshate illete leellanni daanno yite heddanno. Ikkollana, “manchu Beetti malaati” iima leellannotanna Yesuusi “iimi gomichinni” daannota Qullaawu Maxaafi xawise kulanno. (Mat. 24:30) Tini lamenti  yaatto Yesuusi illete leellikki daannota xawissanno. Hakkiinni saeno, “maalunna mundee Maganu Mangiste diragidhanno.” Hakko daafira, iimira hadhannori balaxxe “jeefote xurumba ufuunfanni wote, hedeweelcho, illete lipheessinni soorrama” hasiissannonsa. f (1 Qor. 15:50; 1 Qorontoosi 15:51-53 nabbawi. g) Konni daafira, uullate aana gattinori ammanantino buuramaasine anga iimira mittowa gamba yitanno.

16, 17. Iima Geꞌrechu sarge ikkitara albaanni mayi ikkanno?

¹⁶ Geꞌrechu sargera jeefote qixxaawo hananfannihu, 144,000 wido ikkitinori baalunku iimira hadhuhu gedensaanniiti. (Aju. 19:9) Ikkollana, hattee hagiirsiissanno ikkitora albaanni woluri ikkannori no. Uullate aana gattino buuramaasine iimira hadhara shiima yanna albaanni, Googi Maganu manna sianno. (Hiz. 38:16) Kuni siꞌꞌi mayi ikkanno gede assanno? Uullate aana, Maganu manni golo ikkannonsahu nookkiha lawanno. Insa hakkawote Nugusu Iyyoosaafixi waro uyinoonni biddishsha harunsitanno: “Konne ola olantinanniri kiꞌne diꞌꞌikkitinoonni. Bayichoꞌne amaddine sammi yitine uurritine, Yihowa gatisannoꞌne gara laꞌe. Yihudanna Yerusaalame, waajjitinoonte, woy shabbarantinoonte.” (2 Zee. 20:17) Ajuuja 17:14, buuramaasine baalanti iimira hadhu gedensaanni Maganu manni diinna ikkitannore kultanni togo yitanno: “Kuri Geꞌrechu ledo olantanno; ikkollana, Geꞌrechu mootoollete Mootichanna nugussate Nugusa ikkino daafira, qeelannonsa. Qoleno, isi ledo noori woshshantinori, doorantinorinna ammanantinori qeelle adhitanno.” Yesuusi iima ledosi mookkannori 144,000 ledo ikke, uullate nooha Maganu manna gatisanno.

¹⁷ Konninni kainohunni Armagedooni oli kaꞌꞌanno; kuni oli Yihowahu qullaawu suꞌmi gotti gotti yaanno gede assanno. (Aju. 16:16) Hatte yannara, meu gedee mannooti gudisante “hegere baowa hadhanno.” Jeefote, bunshete yinanniri gudisiꞌre uullate aaninni hoꞌlanno; lowo daga wido ikkino manni bayiru qarriha jeefote gafa keere saꞌꞌanno. Qixxaawo baalanti gooffu gedensaanni, Ajuujate maxaafi gumulo yaano Geꞌrechu sarge ikkitanno. (Aju. 21:1-4) h Bayira qarra sae uullate aana heeꞌrannohu baalunku Maganu atoote afiꞌranno, hattono baxillesinna shaqqillesi laꞌꞌanno. Hatti addinta kaajja sargeeti! Hatti yanna quqquxamme agadhineemmota diꞌꞌikkitino?—2 Pheexiroosi 3:13 nabbawi. i

18. Albankeenni dhaggete coyibba ikkitara noo daafira, maa assate murciꞌra hasiissannonke?

¹⁸ Albankeenni tini dhaggete coyibba nooha ikkina, xa mittu mittunku maa assa hasiissannonke? Hawaariya Pheexiroosi ayyaanunni togo yee borreessino: “Tini baalanti coyibba konni garinni daaqqannoha ikkiro, qullaawa amanyoote harunsitinenna Maganoho galtinoonnire ikkaꞌne leellishannore assitine hiittoo manna ikka hasiissannoꞌnero hedde! . . . Yihowa barra agadhitinanninna surreꞌnenni gambisinohu gede assitine heddinanni heeꞌra hasiissannoꞌne! Konni daafira, baxantinoonni roduuwa, tenne coyibba agadhitinanni heedhinoonni daafira, jeefote isi albaanni xurunna xeꞌne nookkire ikkitine saalametenni leeltinanni gede dandiitinannire baala asse.” (2 Phe. 3:11, 12, 14) Konni daafira, Salaamete Nugusira kaaꞌline ayyaanaamittetenni xuru noonkekkire ikkine heeꞌrate murciꞌne kaꞌno.