1, 2. Tiia worinonkehu ayeti? Tiiu noonke daafira galata hasiissannonkehu mayiraati?

MAGANU YIHOWA mannu ooso mitto coye uminsanni doodhitanno gede doodhate dandoo oye kalaqino. Maganu umi labbaahuranna meyaatera hattono oosonsara garunni massagannohanna bushanna dancha bade kulannoha tiia uyinonsa. Garunni horoonsiˈneemmoha ikkiro, tiiˈˈinke dancha ikkinore assineemmo gedenna bushare gimbeemmo gede kaaˈlannonke. Konni daafira, Maganu ninkera tiia aasi baxannonketanna mannu baalunku danchare assara hasiˈrannota leellishshannote.

² Yannankerano mannu oosora tiiu noonsa. (Roomu Sokka 2:14, 15a nabbawi. *) Batinyu manni Qullaawu Maxaafiha amanyootu seera harunsannokkiha ikkirono, mitu manni kayinni duucha wote dancha ikkinore assanno, hattono bushare giwanno. Batinye manna tiiˈˈinsa quwa sae bushino coye assannokki gede hoolannonsa. Mittu manchirano tiiu nookkiha ikkoommero alame mageeshshi geeshsha roore  bushshannoro hanni hedi! Hatto ikkoommero xaatenni roortanno bunshe macciishshanke digattanno. Ee, Maganu mannu oosora tiia wore kalaqinohura lowo geeshsha galanteemmosi!

3. Tiiu Kiristaanu songora baasa kaaˈlanno yineemmohu mayiraati?

³ Wolu manni gede ikkikkinni Yihowa soqqamaano tiiansa qajeelsiˈra hasidhanno. Tiiansa Maganu Qaali giddo garanna gara ikkinokkiri, hattono danchu coyinna bushu coyi daafira kultanno seerubba ledo sumuu yaanno gede assidhanno. Dancha gede qajeelino tiiˈˈi Kiristaanu songora baasa kaaˈlanno. Ikkollana, tiianke qajeelsiˈratenna horoonsiˈrate egenno calla diguddanno. Qullaawu Maxaafi danchu tiiˈˈi ammanatenna baxillu ledo xaado afiˈrinota kulanno. Phaawuloosi togo yee borreessino: “Tenne hajajo hedo xalalu wodaninni, danchu tiiˈˈinninna doga nookki ammananni afiˈnanni baxilli heeˈrannonke gedeeti.” (1 Xim. 1:5) Tiianke qajeelsiˈneemmohanna kulannonkere macciishshineemmoha ikkiro, Yihowara noonke baxillinna ammana lexxitanno. Tiianke horoonsiˈneemmo gari ayyaanaamittetenni mageeshshi geeshsha lophinoommoro, wodaninke hiittoohoronna Yihowa hagiirsiisa hasiˈneemmohu mageeshshi geeshshaatiro leellishanno. Ee, tiiˈˈinke ninke hiittoo mannaatiro leellishanno.

4. Tiianke qajeelsiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁴ Ikkina tiianke qajeelsiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Tenne assa dandiineemmoti qara doogga, Qullaawa Maxaafa huuccatto assiˈne ganyine xiinxalla, nabbamboommore hiincanna ronsoommore loosunni leellishate. Egenno afiˈratenninna higge rosatenni sainore assa hasiissannonke yaate. Qullaawa Maxaafa xiinxallineemmohu Yihowa ayimma, akattasinna isi maricho baxannoronna giwannoro albinni roore huwatateeti. Togo assinummoro tiiˈˈinke Maganu Yihowa hedo ledo sumuu yaanno. Tiianke qajeelsiˈnummo kiiro hedonke albinni roore Yihowate gedeeta ikkitanni hadhanno.

5. Konni birxichira maricho ronseemmo?

⁵ Ikkirono togo yine hendammora dandiineemmo: Dancha gede qajeelino tiiˈˈinke mitto coye murreemmo yannara kaaˈlannonkehu ma garinniiti? Roduuwinke tiiansa horoonsidhe doodhitino coye ayirrisa dandiineemmohu hiittoonniiti? Qoleno qajeelino tiiˈˈinke dancha looso albinni roore diinaggaambe loonseemmo gede kaaˈlannonkehu hiittoonniiti? Tenne xaˈmuwa wodanaho wodhine, hanni tiiˈˈinke aane noohu sasu coyira kaaˈlannonke gara laˈno; insano: (1) xagisiˈneemmo yannara, (2) boohaarshahonna (3) soqqanshote.

6. Duuchu roduuwi mayi hajo daafira xaˈmo xaˈmitanno?

⁶ Qullaawu Maxaafi busha assoote gimbeemmo gedenna inteemmonna angeemmo yannara quwa saˈneemmokki gede jawaachishannonke. (Law. 23:20; 2 Qor. 7:1) Xissonna geedhimma gattannokkita ikkiturono, Qullaawu Maxaafi amaalera hajajamanke ordu fayyimma agadhateno mito geeshsha kaaˈlitannonke. Mite gobbuwara mannu xiwamiro baadi xagga adhara woy hospitaale haˈre xagisiˈrara dandaanno. Lowo roduuwi duucha higge sinu biirora mite xagga adhate daafira sokka borreessitanno. Batinyu roduuwi, “Yihowara soqqamanno manchi togoo xagga adhiro garaho?” yite xaˈmitanno.

7. Xiwamme xagisiˈneemmo wote gara ikkinore doodha dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁷ Sinu biirono ikkito songote cimeeyye, mittu rodii hiittoo xagicho adha hasiissannosiro xaˈmiro nafa wossanate silxaane diafidhino. (Gal. 6:5) Ikkirono, gara ikkinore doodhanno gede kaaˈlitara dandiitannota tenne hajo ledo xaado afidhinota Yihowa hedo kultasira dandiitanno. Lawishshaho, kuni Kiristaanchi “mundeetewiinni . . . xeertidhe” yitannota Qullaawu Maxaafi hajajo qaaga hasiissannosi. (Looso 15:29) Tini hajajo xiwamme xagisiˈneemmo wote woˈma mundee woy shoole qara qara mundeete kifilla adha hasiissannonkekkita xawisse kultannote. Mittu Kiristaanchi shoole qara qara mundeete kifillanni fultinota shiimmaadda mundeete beehachuwa adhate daafira wossaˈnanno yannara nafa tini egenno tiiasi danchu  garinni horoonsiˈranno gede kaaˈlitasira dandiitanno. * Ikkina xagisiˈneemmo wote gara ikkinore doodhineemmo gede kaaˈlitannonketi wole Qullaawu Maxaafi amaale hiittenneeti?

8. Filiphisiyusi 4:5 fayyimma agadha lainohunni kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

⁸ Lawishsha 14:15 togo yitanno: “Balalu manchi kullisire baala ammananno; xiinxallu kayinni qaafosi baalanta seekke layiˈranno.” Mitu xibbira xagichu nookkiha ikkara dandaanno. Konni daafira mannu tini xagga dhibba hursitannote yiino daafira calla adhineemmokki gede qoropha hasiissannonke. Phaawuloosi ayyaanunni togo yee borreessino: “Quwa saˈinannikkire ikkitinoonniti manna baalaho leeltona.” (Fil. 4:5) Quwa saˈneemmokkire ikkanke fayyimmanke agadhate yannanke gudinse uyine ayyaanaamittete coye mulaaginse agurreemmokki gede kaaˈlitannonke. Heeshshonke giddo qaru coyi fayyimmanke agadha ikkituro, uminke daafira calla hendeemmore ikkineemmo. (Fil. 2:4) Wolu baalunku coyinni roore hasiisannohu ayyaanaamittete coyeeti; konni daafira quwa saˈne fayyimmanke daafira yaada dihasiissannonke.—Filiphisiyusi 1:10 nabbawi. *

9. Roomu Sokka 14:13, 19 fayyimma agadhate daafira gara ikkinore assineemmo gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti? Songote giddo noo mittimma hunnammora dandiineemmohu ma assinummorooti?

⁹ Quwa saˈˈannokki Kiristaanchi wole manna isi hedo adhara dixixxiiwanno. Mitte Awuroppu gobbara heeˈranno minaanninna minaama fayyimmate kaaˈlitannote yite heddannota mite viitaamine woy sagale diinaggaabbe egensiissanni keeshshitino. Konni garinni, mito roduuwa hattee viitaamine adhanno gede ammansiissino; mitu kayinni tennera maahoyye diyiino. Gedensaanni hatti viitaamine yini gede kaaˈlitukki gattino; konni daafira lowo roduuwi insara koffi yitino. Kuri minaanninna minaama mitte viitaamine woy sagale uminsara horoonsiˈra dandiitanno. Ikkina fayyimma agadhate daafira yite songote mittimma hunansa garaho? Umi xibbi diro Roomaho heeˈrino Kiristaani mite sagale itatenna mito barra ayirrisate daafira babbaxxitino hedo noonsa. Phaawuloosi insa mayyee amaalino? Togo yiinonsa: “Mittu manchi mitto barra woluwiinni roorinohu gede asse hedanno; wolu qole mittu barri wolu baalunku barri ledo taaloho yee hedanno; konnira mittu mittunku manchi woˈmunni woˈma ammaninore assona.” Wolu mannira guficho ikkannore assa dihasiissanno.—Rom. 14:5, 20; Roomu Sokka 14:13, 15, 19 nabbawi. *

10. Wolu roduuwi woyyannonke yite doodhitino coye ayirrisa hasiissannonkehu mayiraati? (Umi misile lai.)

¹⁰ Ammanate rodiinke mitte hajo daafira tiiˈˈisi  massageennasi wossaˈnino coyi leella giwinkero, muddamme digaraho yaa woy hedinore aguranno gede xixxiiwa dihasiissannonke. Konni rodii tiiˈˈi miteekke “laafa” ikkinohura, rooru qajeelshi hasiisannoha ikkara woy mitu coyira danna sae qorophannoha ikkara dandaanno. (1 Qor. 8:11, 12) Qoleno, ninke uminke tiia Qullaawu Maxaafihu xintu seeri garinni lende qajeelsiˈra hasiissannonkeha ikkara dandaanno daafira tiianke layiˈra hasiissannonke. Fayyimma agadhanna wole hattoo hajo lainohunni woyyannonkere uminke doodhanna doorshinke abbannore dandaa hasiissannonke.

11, 12. Boohaarsha doodhineemmo wote hiittee Qullaawu Maxaafi amaale dea dihasiissannonke?

¹¹ Yihowa mannu ooso kalaqinohu boohaarre afiˈnanni hagiirre afidhanno gede asseeti. Salamooni “osoˈlate yanna no,” “sirbateno yanna no” yiino. (Mek. 3:4) Ikkollana baalunku boohaarshi danchaho, hagiirsiisannoho woy mannimma haaroonsannoho yaa diˈˈikkino. Qoleno boohaarranni lowo yanna huna hasiissannonke woy ganyine boohaara hasiissannonke yaano diˈˈikkino. Tiiˈˈinke dancha boohaarsha doodhineemmo gedenna konni boohaarshinni horo afiˈneemmo gede kaaˈlannonkehu hiittoonniiti?

¹² Qullaawa Borro “maalu looso” yaamantanno akattawiinni xeertiˈra hasiissannonketa kultanno. Kuri giddo mitu “foorre, batte, mancaˈˈa amanyoote, kaphu maganna magansiˈra, agaanintete looso, gibbo, gaance, hinaaso, hanqe boolaqiˈra, heewisama, babbadama, halaaluwiinni baxxe fula, dhiibbe, dimba, quwa saino qeexaalanna woleno kuri labbannoreeti.” Phaawuloosi “togoo coyibba assitannori Maganu Mangiste diragidhanno” yee borreessino. (Gal. 5:19-21) Konni daafira ninkeneeto togo yine xaˈma hasiissannonke: ‘Tiiˈˈiˈya gibbo, heewo, sircho bade giwa woy finqille woˈmitino ispoortewiinni xeertiˈreemmo gede kulannoe? Teeda bainore leellishshanno, woy foorre, dimbanna agaanintete looso mitto qarrano afidhinokkihu gede assite shiqishshanno filme laeemmokki gede hoolannoe?’

13. Umi Ximootewosi 4:8 nna Lawishsha 13:20 aana noo amaale boohaarsha doodhineemmo wotira kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

¹³ Qullaawu Maxaafi boohaarsha lainohunni tiianke qajeelsiˈrate kaaˈlitannota xintu seerubbano amadino. Kuri giddo mittu, “Mannimmate guunte qajeelshi mito geeshsha kaaˈlanno” yaannoho. (1 Xim. 4:8) Batinyu manni ispoorte ganyine loosa ordunna surrete fayyimmara kaaˈlitannota ammananno. Ikkina ispoorte wolu manni ledo loosa hasiˈneemmoha ikkiro kaˈnummo manni baalu ledo loosa hasiissannonkeni? Lawishsha 13:20 togo yitanno: “Hayyootu ledo haˈrannohu hayyicha ikkanno; balalootu ledo jaalooˈmannohu kayinni qarru giddora eanno.” Ee, boohaarsha doodhineemmo yannara Qullaawu Maxaafinni qajeelino tiianke horoonsiˈra hasiissannonke.

14. Mitte maate Roomu Sokka 14:2-4 aana nooha xintu seera harunsitinohu hiittoonniiti?

¹⁴ Kiristiyaninna Daaniyela yinanni minaanninna minaamara lame naggi yitino ooso noonsa. Kiristiyaani togo yiino: “Maatete Magansiˈra assiˈneemmo hashsha boohaarshu daafira kayinse hasaambummo. Mitu boohaarshi dancha ikkinotanna mitu kayinni dancha ikkinokkita hasaambe sumuu yinummo. Dancha jaallaati yinanniri hiittooreeti? Qaaqqonke mitootu Yihowa Farciˈraasine ikkitino wedellooti rosu mine fooliishshote yannara ise digaraho yite heddanno coye assitanna laˈinota kultunke. Hakkawote iseno insa gede ikka yortino. Ninke baalunkura tiiu noonketanna maa assa hasiissannonkeronna hiittoo manni ledo hosa hasiissannonkero doodhate konne tiianke horoonsiˈra hasiissannonketa hasaambummo.”—Roomu Sokka 14:2, 3 nabbawi; * Rom. 14:4.

15. Boohaarate hendeemmo yannara Maatewoosi 6:33 qaaga kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

 ¹⁵ Boohaartanni mageeshshi yanna sayisatto? Ayyaanaamittete coye lawishshaho, songote gambooshshe, qanchu soqqanshonna gillete xiinxallo balaxisiisattonso, boohaarsha roorsatto? Heeshshokki giddo balaxisiisatto coyibba hiikkuriiti? Yesuusi togo yiino: “Balaxxine Maganu Mangistenna keeraanchimmasi hasiˈraˈne agurtinoonte, wole coyibba baala uyinanniˈnena.” (Mat. 6:33) Tiiˈˈikki Yesuusi uyino amaale ledo sumuu yaanno coye balaxisiisatto gede kulannohe?

16. Tiiˈˈinke sabbankeemmo gede jawaachishannonkehu hiittoonniiti?

¹⁶ Qajeelino tiiˈˈi gara ikkinokkire assineemmokki gede qorowisiisannonkeha calla ikkikkinni, dancha looso loonseemmo gedeno kakkayisannonke. Danchu loosi giddo qara ikkinohu minunni mine haˈne sabbakatenna sabbakate yine fulloommokki yannara farciˈrate. Phaawuloosira tiiˈˈisi hatto assanno gede jawaachishinosi. Isi togo yee borreessino: “Sabbakate giddeetu nooe. Isinni dancha duduwo sabbaka hoogummoro anera bayissibao!” (1 Qor. 9:16) Isi lawishsha harunsinummoro tiiˈˈinke gara ikkino coye assinanni heeˈnoommota kule jawaachishannonke. Qoleno, dancha duduwo dudumbeemmoha ikkiro, macciishshannonke manni tiiˈˈino danchurira kakkaˈˈanno gede assineemmo. Phaawuloosi togo yiino: “Halaalu xawanno gede assine, Maganu albaanni mannu baalunku tiia baxisanno garinni ninkeneeto ikkadda assine shiqinsheemmo.”—2 Qor. 4:2.

17. Mitte wedellitte rodoo tiiˈˈise kulinosere assitinohu hiittoonniiti?

¹⁷ Jakuliini 16 diriti noo waro, rosu mine kalaqamu sayinse (bayoloje) rossino. Hatte yannara suutu soorro daafira rosiinsanna macciishshitino. Ise togo yitino: “Tiiˈˈiˈya bashsho gede kifilete konni hasaawira karsameemma gede difajjinoe. Suutu soorro daafira rosiinsoonni rosi diadhaminoe. Rosiisaanchiˈyawa shiqe suutu soorro daafira nooe hedo kulummasi. Hakkawote isi hanqa agure, kifileˈya rosaano baalate albaanni uurre kalaqamu daafira kuleemmansa gede koyisie.” Jakuliini Qullaawu Maxaafinni qajeelino tiiˈˈise kulinosere macciishshite assitinohura lowo geeshsha tashshi yiinose. Ateno tiiˈˈikki gara ikkinore assatto gede kakkayisannohe?

18. Danchunna garunni massaganno tiiˈˈi hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁸ Yihowa fushshino seerinna isi hedo ledo sumuu yee heeˈrate mixiˈra lowo geeshsha kaajja coyeeti! Tenne assate tiiu lowo geeshsha kaaˈlankera dandaanno. Maganu Qaale ganyine xiinxalline, nabbamboommore hiincinenna loosunni leellishate sharramme tiianke qajeelsiˈra dandiineemmo. Hatto assinummoro, tiiˈˈinke garunni massagannonkeha ikkanno!