1, 2. Yesuusi Maarta baxannohu mayiraati? Ise guuta ikkitinokkita leellishannori maati?

 QULLAAWU MAXAAFI giddo kulloonnita Maarta hedatto wote mayi qulli yaannohe? Yesuusi baxanno yine suꞌmase bande kulloonniti meyaati ise callaati; ikkirono, isi Magano waajjannore wole meentono lawishshaho iltinosi ama Maariyaaminna Maarta rodoo Maariyaamino baxanno; baxillisi keeraanchohonna fayyoho. (Yoh. 11:5; 19:25-27) Ikkina Yesuusi Maarta baxinohu mayiraati?

² Yesuusi Maarta baxinohu wosina adha baxannohuranna qarooyye ikkitinohura calla ikkikkinni ayyaanaamittetenni jawaata ikkitinohuraati. Ise Yesuusi rosiisanno roso seekkite ammantino. Maarta Yesuusi daanno yine masaalloonni Mesihicha ikkinota horo dihuluullantino. (Yoh. 11:21-27) Ikkirono, ninke baalunku gede Maartano guuta diꞌꞌikkitino. Mitte hige Yesuusi minese waaranni noo yannara, Maarta mitto soꞌro lawinose coye biddi assanno gede isira kultu. Ise togo yitino: “Mooticha, rodooꞌya looso baalanka anera facci assite agurtanna sammi yitella laꞌꞌatto? Dagge kaaꞌlitannoe gede kulissise.” (Luq. 10:38-42) Tenne xaggenni maa ronseemmo?

3, 4. Maariyaami ‘danchare doodhitinohu’ hiittoonniiti? Maarta maa rossino? (Umi misile lai.)

³ Yesuusi, Maartanna Maariyaami wosinsitusita insara ayyaanaamittete coye hasaawa hasiꞌrino. Maariyaami hattee faro horoonsidhe Bayiru Rosiisaanchiwiinni egenno afiꞌrate “Mootichu lekkara mule ofolte . . . yaannore macciishshitanni no.” Maartano hatto assa dandiitannonka. Ise assitannore agurte Yesuusi yaannore macciishshitoommero isi naadannosenka.

⁴ Ikkollana, Maarta hoola yinoonni sagale qixxeessatenna dandaamise deerrinni Yesuusi hagiidhe haꞌranno gede assate baasa kabbaanantanni no. Kayinni kuni baalunkuri ise hasiissannokki yaaddo yaaddanno gede assinosehura, Maariyaamira hifatama hanaffu. Yesuusi Maarta lowo coye qixxeessate daafurtanni noota huwate shaqqillunni togo yiise: “Maarta, Maarta, lowo coyira yaaddanninna qarrantanni nootta.” Hakkiinni, mittu dani sagale calla ikkitanno yiise. Yesuusi hakkiinni aanche Maariyaami bushiinshannire afidhinokkita coyiꞌranni togo yiino: “Maariyaami kayinni danchare doodhitino; doodhitinore dihoollannise.” Maariyaami hakko barra ittino sagale mulenni habbara dandiitanno; Yesuusi coyiꞌranna hixamanyite macciishshite afidhanno jawaantenna kaajja ayyaanaamittete sagale kayinni horonta dihabbanno. Hawaariya Yohaannisi 60 diro saꞌanno yanna gedensaanni togo yee borreessino: “Yesuusi Maartanna rodoose baxanno.” (Yoh. 11:5) Qullaawu ayyaaninni borreessaminohu kuni qaali, Maarta Yesuusi baxillunni uyinose amaale adhite gatinoha heeshshose diro Yihowara ammanante soqqantinota leellishannoho.

5. Yannankera roore hasiisanno coyi aana illachisha roorenka qarrissannota ikkitinohu mayiraati? Tini mayine xaꞌmineemmo gede assitannonke?

⁵ Yannankera Yihowara soqqammeemmokki gede hedonke billaallissara dandiitanno coyibba hundi warita hendiro mageeshsha ikkitanno? “Mannu ooso jajjabba xaadooshshu buusa, lowo rankenni borro attantanno maashine, seesiinse qixxeessinanni metseetta, raadoone, filmuwa hattono televizhiine yannanke geeshsha loosa dandiitino woti dino. . . . Kuri coyibba barru baala hedo billaallissannota haaro batinye coyibba haadhe fultanno . . . Mannu muli yannaralla yannanke ‘Egennote Dirooti’ yee hagiidhino. Roorenka kayinni yannanke ‘Hedo Billaallisanno Diro’ ikkitanni no.” Tenne yinoonnihu 60 saꞌꞌanno diri albaanni Ameerikaho heedhanno rosaanoraati. Wocawaaro 15, 1958 Agarooshshu Shae (Ingilizete Afoo) togo yitino: “Tenne alamera baose gambissanni dagganno wote hedo billaallissanno coyibba lexxitanni hadhanno.” Tini halaaleho! Tini qolte togo yine xaꞌmineemmo gede assitannonke: Hedo billaallisannoha hasiisannokki coye hooꞌline, Maariyaami gede ayyaanaamittete coyibba aana illachisha dandiineemmohu ma garinniiti?

6. Yihowa soqqamaasine alamete tekinooloje danchu garinni horoonsidhinohu hiittoonniiti?

⁶ Maganu dirijjiteti uullayidi kifile halaalu magansiꞌra halaꞌlitanno gede assate, alamete tekinooloje dancha gede horoonsidhanni keeshshitino. Lawishshaho, kuula afidhino misilla qoonqote ledo xaadisse milli yitanno gede assite “Kalaqote Foto Diraama” leellisha dandiitino. Kuni diraami jeefote, albillitte daannohu keeru woꞌminohu Yesuusi Kiristoosihu Kumu Diri Gashshootire kulanno; Umihu Alamete Olira albaannino ikko hakkuyi oli yannara, alamete aana heeꞌrannohu lowo miliyoone ikkanno manni konni diraaminni shesho afiꞌrino. Yannate gedensaanni, alamete aana lowo miliyoone ikkanno manni Maganu Mangiste sokka raadoonetenni kullanna macciishsha dandiino. Xaa yannara dancha duduwo duduwate kompiyuterenna Interneete kaajja gede horoonsiꞌnanni heeꞌnoommo; konni garinni sokkanke xeertote noo giddichuwanna uullate madde baalanta iillitanni no.

7. Alame shiqishshannore quwa saꞌne horoonsiꞌra mayi gawajjo abbitanno?

⁷ Qullaawu Maxaafi alame shiqishshanno  coyibba quwa saꞌne horoonsiꞌra baasa gawajjitannota kulanno. (1 Qorontoosi 7:29-31 nabbawi. a) Kuri coyibba giddo mitu bunshe afidhinore diꞌꞌikkitino; ikkirono yannanke guddara dandiitanno. Lawishshaho, godoꞌlinanni yanna sayinsanni coyibba, boohaarshaho yine nabbambanniri, televizhiine laꞌꞌa, gobba daaꞌꞌata, hidhate hedo noonkekkiha uduunne garanfanni haꞌrama, hattono haarote fulinoha elekitiroonikete woy qawaaxxote uduunne hasiꞌra lawinore qummi assa dandiinanni. Qoleno, dagoomittete aante kalaqiꞌnanni webisayite daaꞌꞌata, silketenni borro soya, imeeletenni sokka kawanna kaꞌa qola, haarote fulino duduwonna ispoortete odoo ganyine harunsa yannanke guddaranna amale ikkitankera dandiitanno. (Mek. 3:1, 6) Hakkeeshshi geeshsha kaaꞌlannokkire assinanni yannanke gundeemmoha ikkiro, roore hasiisanno coye yaano Yihowa magansiꞌra lashshi assinammora dandiineemmo.—Efesooni 5:15-17 nabbawi. b

8. Alamete noo coyibba baxxinoonte yitanno amaale harunsa lowo geeshsha hasiissannota ikkitinohu mayiraati?

⁸ Sheexaanu alamesi qixxeessinohu wodananke yorsiissanno gedenna hedonke billaallissanno gede asseeti. Isi umi xibbi diro tenne hayyo horoonsiꞌrino; yannankera isinni hakkiinni sae horoonsiꞌranno. (2 Xim. 4:10) Konni daafira, “Alamete noo coyibba baxxinoonte” yitanno amaale harunsa hasiissannonke. Tenne amaale harunsinanni heeꞌnoommoronna teꞌee ganyine layiꞌne biddi assiꞌra hasiissannonkere biddi assiꞌranke, hedonke billaallitannokki gedenna “Annu baxilli” giddonke lophanno gede kaaꞌlitannonke. Tini qolte Maganu fajjo assa shota ikkitannonke gedenna hegerera iso hagiirsiinsanni heeꞌneemmo gede assitannonke.—1 Yoh. 2:15-17.

9. Yesuusi rosaanosi mayi aana illachishshanno gede rosiisino? Isi lawishsha ikkinonkehu hiittoonniiti?

⁹ Yesuusi shaqqillunni Maarta amaalino amaale, rosiisino rosinna heeꞌrino heeshsho ledo sumuu yitannote. Isi rosaanosi hedonsa billaallitukki Maganu Mangiste hasiꞌra dandiitanno gede illensa “xunsite” laꞌannota ikkitara amaalinonsa. (Maatewoosi 6:22, 33 nabbawi. c) Yesuusi jiro  duuꞌne disakaalamino; qoleno minu woy baatto dinosi.—Luq. 9:58; 19:33-35.

10. Yesuusi soqqanshosi hanafi yannara dancha lawishsha ikkinohu hiittoonniiti?

¹⁰ Yesuusi uullate aana soqqami yannara, hedosi billaallitanno gede assara dandaannohu batinyu coyi tuncu yiinosi; isi kayinni tenne coyibbanni didoogamino. Soqqanshosi hanafi yannara, Qifirinaahoomi katamira gamba yiino manna rosiisinna maalale loosi gedensaanni, mannootu isi hakko ledonsa heeꞌrara huuccidhusi. Isi tennera ma assiyya? Togo yiino: “Wole katammarano konne Maganu Mangisteha dancha duduwo duduwa hasiissannoe; korkaatuno sonkoonniehu iseraati.” (Luq. 4:42-44) Yesuusi koye yiinonte gede, dancha duduwo duduwanninna manna rosiisanni Paalestiinu gobba woꞌmate haꞌramino. Isi guuta mancho ikkirono, seeda yanna soqqamasinni lowo geeshsha daafurinohura fooliishsho hasiissinosi woti no.—Luq. 8:23; Yoh. 4:6.

11. Yesuusi maatesi mereero yekkeero kaꞌino manchira mayino? Isi rosaanosi mayyee qorowisiisino?

¹¹ Gedensoonni Yesuusi harunsaanosi giwannonsa manna dandiite heedhanno gara rosiisanni heeꞌreenna, mittu manchi mereero eꞌꞌe, “Rosiisaancho, rodiiꞌya raggenke beehannoe gede kulisi” yii. Yesuusi kayinni konni coyi giddora ea dihasiꞌrino. Isi togo yiino: “Konne mancho, kiꞌne mereero ane daanyanna cimeessa asse worinoehu ayeti?” Yesuusi hakkiinni aanche, maalaamittete coyira hafuura Maganoho soqqammannikki gede hedo billaallissara dandiitannota macciishshaanosira kule qorowisiisino.—Luq. 12:13-15.

12, 13. (a) Yesuusi reyara boodu barri gate heeꞌreenna, Yihudimmate soorraminohu mitu Girikete manni hasatto kakkayisinori maati? (b) Yesuusi hedosi billaallisara dandaanno coye hiitto assino?

¹² Yesuusi uullate aana heeꞌrinoti jeefote lamala baasa yaachishshannote. (Mat. 26:38; Yoh. 12:27) Isi reyara albaanni loosannohu lowo loosi noosi, hakkiinni lowo geeshsha shete reyanno. Lawishshaho, hanni Niisaani 9, 33 M.D. Sambatu barra ikkinore hedi. Balanxe masaalloonninte gede, Yesuusi darmicho gulufe Yerusaalame ei; qoleno lowo manni isi ‘Yihowa suꞌminni dayino Nugusa’ ikkinota huwate ayirrinye uyinosi. (Luq. 19:38) Layinki barra, Yesuusi beetemeqidese eꞌꞌe Maganu mine daddaloho horoonsidhe wolootu Yihudootiwiinni woxe mulqidhannore hafuuraamma daddalaasine fushshino.—Luq. 19:45, 46.

¹³ Yihudimmate soorraminohu mitu Girikete manni Yesuusi assinore dhaggeeffate isi ledo xaadisansara Filiphoosi huucciꞌrino. Yesuusi kayinni assa hasiissannosihu roore hasiisanno coyi noota huwatino daafira hedosi billaallitara diwodhino. Yesuusi, isira haꞌle Maganu diinna shitannosita hoolannosi manna gamba assiꞌra dihasiꞌrino. Hakko daafira isi muli yannara reyannota kule kae Indiriyaasiranna Filiphoosira togo yiino: “Heeshshosi baxannohu baalunku huꞌnanno; tenne alamera heeshshosi giwannohu baalunku kayinni hegere heeshshora wodhanno.” Yesuusi hakkuyi Girikete manni halcho wonsha agure, isi faale haꞌra hasiissannota qummi assino; qoleno togo yee qaale eino: “Soqqamannoeha baalanka Anniꞌya ayirrisannosi.” Filiphoosi tenne dancha sokka Girikete mannira masse kulinoti dihuluullissannote.—Yoh. 12:20-26.

14. Yesuusi heeshshosi giddo sabbakate looso balaxisiisinoha ikkirono, quwa saꞌꞌannokkiha ikkinota leellishannori maati?

¹⁴ Yesuusi dancha duduwo duduwannokki gede ataawe ikkasira dandaanno coye baalanka giwinoha ikkirono, hawarro-soodo konne loosolla hedanno yaa diꞌꞌikkino. Isi ajayi ajeenna mitte sarge haꞌrino; hakkiinnino sae hakko jiliwa waa woyinete qole soorre hagiirru baꞌꞌannokki gede assino. (Yoh. 2:2, 6-10) Qoleno, muli jaallasinna danchu duduwira hasatto noonsa manni mine koyisame hurbaate itino. (Luq. 5:29; Yoh. 12:2) Roorenka kayinni, Yesuusi huuccattote, hiincatenna fooliishshote yanna gaaꞌmino.—Mat. 14:23; Marq. 1:35; 6:31, 32.

15. Hawaariya Phaawuloosi Kiristaana mayyee amaalino? Isi tennera dancha lawishsha ikkinohu hiittoonniiti?

¹⁵ Hawaariya Phaawuloosi, heeshshonsa Maganoho sayise uyino Kiristaani qolchamanni noohu gede asse coyiꞌrino; qoleno, “duha ikkannonkere baalankare . . . aaninkenni hooꞌlino” yee borreessino. (Ibiraawuyaani 12:1 nabbawi. d) Phaawuloosi umisi tennera dancha lawishsha ikkino; isi dureessanna maccaha Yihudootu ammaꞌno maricha ikka dandaannoha ikkirono tenne dihasiꞌrino. Phaawuloosi “roore hasiissanno coyibba” aana illachishino; qoleno Sooriyu, Shiimiidi Iisiyi, Meqedooniyunna Yihudu mereero haꞌramanni Maganoho diinaggaawe soqqamino. Isi iima afiꞌrannote hegere heeshsho hexxore kulanni togo yee borreessino: “Badheꞌyaanni noo coyibba hawanni albaꞌyaanni noo coyibba widira hige shembeepheemmo; qoleno baraarsha afiꞌreemmo gede mixoꞌya wonshiꞌrate sharramanni noommo.” (Fil. 1:10; 3:8, 13, 14) Phaawuloosi laficha ikkasi fantinosi faro horoonsiꞌre, ‘hedosi billaallitukki ayewoteno Mootichaho galinoha’ ikka dandiino.—1 Qor. 7:32-35.

16, 17. Adhamino Kiristaanino ikko adhaminokkihu, Phaawuloosi lawishsha harunsa dandaannohu hiittoonniiti? Woꞌnaalsha kuli.

¹⁶ Phaawuloosinte gede, mite Maganu soqqamaano Yihowara roore soqqama dandiitanno gede adhantukki heeꞌra doodhitino. (Mat. 19:11, 12) Adhamino Kiristaanira roore wote maatete giddo lowohu loosu qeechi noonsa. Ikkollana, adhamino Kiristaanino ikko adhaminokkihu ‘duha ikkannonsare baalankare aaninsanni hooꞌle’ dandaaminsa deerrinni hedonsa billaallitukki Maganoho soqqama dandaanno. Konne assate, yannanke gudannoha rosicho ikkinonke coye aguranna Maganoho soqqameemmo yanna lexxate mixo fushshiꞌra hasiissannonke.

¹⁷ Hanni Welsi gobbara ilaminori Maarkinna Kileeri yinanni minaanninna minaama lawishsha laꞌno. Insa roso gudihu gedensaanni, suwisaano ikke soqqama hanafino, lamunku adhamihu gedensaannino tenne diagurino. Maarki togo yiino: “Sase gonxanni kifile afiꞌrino minenke hirre hattono darate barra loonseemmo loosonke agurre bikku heeshsho heeꞌra hananfummo; konne assinoommohu gimbaatu loosira eateeti.” Insa saihu 20 diri giddo Afiriku giddo addi addi bayicho hadhe Mangistete Addaraashe mina kaaꞌlitino. Noonsa woxi goofe 15 doolaare calla ikkino woti no; ikkirono Yihowa towaatinonsa. Kileeri togo yitino: “Mitto mittonka barra Yihowara soqqammanni sayisa lowo geeshsha tashshi assitannonke. Hakkaanni hinge lowo jaalla kalaqiꞌnoommo; qoleno hoongoommori dino. Agurroommohu boodu coyi, Yihowara woꞌma yanna soqqamme afiꞌnanni hagiirri ledo heewisiinsanniha diꞌꞌikkino.” Woꞌma yanna soqqansho giddo noohu batinyu Kiristaanino togoo woꞌnaalsha afiꞌrino. e

18. Ninkeneeto mayine xaꞌma hasiissannonke?

¹⁸ Atina? Hedo billaallissanno coyibba Maganoho albi gede diinaggaabbe soqqamattokki gede assitanni nooheta wodanchittoro maa assa dandaatto? Tennera Qullaawa Maxaafa nabbawattonna xiinxallatto gara woyyeessiꞌra hasiissannoheha ikkara dandaanno. Konne assa dandaattohu hiittoonniiti? Aananno birxichira tenne hajore ronseemmo.