1, 2. Giira arrawu afiꞌrino wolqa kulate malino lawishshaati yineemmohu mayiraati?

 BIRRA 1871nni, Ameerikaho Wiskansini gashshooti giddo aliyye widoonni wala yitanno giira lowo dubbo buluushshitino; Ameerikaho kageeshshi giira alba horo fulte diegentino. Tini giira xadhitanni hadhuta buwanunna iibbillu 1,200 saꞌꞌanno mannanna lame biliyoone meddi yitanno haqqe gudino. Tenne waajjishshanno giirara kora ikkinohu dubbu giddoonni saꞌꞌanno baaburiwiinni fulanno xoicho ikkikki digatino. Yaiqoobi 3:5 aana, “Lowo dubbira giira qasate shiima giira ikkitanno!” yaanno qaali halaaleho. Kuni Qullaawu Maxaafi borreessaanchi hatto yiinohu mayiraati?

² Yaaqoobi konne lawishsha horoonsiꞌrinohu mayiraatiro 6^ki kiiro kultannonke. “Arrawuno giirate” yiino. Koye kulli arrawi coyiꞌrate dandoonkeeti. Giirate gede, coyiꞌneemmo coyino lowore daafara dandaanno. Isinni Qullaawu Maxaafi “arrawoho heeshshotenna reyote wolqa [noosita]” kulanno. (Law. 18:21) Giira abbitara dandiitanno gawajjo waajjine giidha agurreemmokkinte gede, gawajjannore coyiꞌnammora dandiineemmo yine waajjine hige coyiꞌra diagurreemmo. Qaru coyi afoonke eemadhate. Giira qorophine horoonsiꞌneemmoha ikkiro, sagale raisiꞌrate, giwaarate, hattono mine xawisiꞌrate kaaꞌlitannonke. Arrawonke eemadhineemmoha ikkiro, Maganu ayirranno gede assatenna manna kaaꞌlate horoonsiꞌra dandiineemmo.—Far. 19:14.

3. Aanchine laꞌneemmohu sasu coyi maati?

 ³ Afiinkenni coyiꞌneemmohano ikko angatenni malaatinseemmohano ikkiro, hedonke woleho fushshine kuꞌlate dandoo Maganu uyinonkete dhaggete eltooti. Tenne eltonke manna gawajjate ikkikkinni kiate horoonsiꞌra dandiineemmohu hiittoonniiti? (Yaaqoobi 3:9, 10 nabbawi. a) Aanchine, coyiꞌneemmo wote heda hasiissannonkeha sase coye laꞌneemmo; insano: coyiꞌneemmo yanna, coyiꞌneemmo coyenna coyiꞌneemmo garaati.

4. ‘Sammi yaate yanna noota’ leellishshanno lawishshuwa kuli.

⁴ Kuꞌu kuꞌuyi ledo coyiꞌra barru baala assineemmoreeti; ikkirono woꞌmanka wote coyiꞌra hasiissannonke yaa diꞌꞌikkino. Isinni Qullaawu Maxaafi “sammi yaate yanna no” yaanno. (Mek. 3:7) Lawishshaho, mannu coyiꞌranno wote sammi yaanke insa ayirrinseemmota leellishshanno. (Iyo. 6:24) Fojo woy mittu manchi afa hasiissannosikki coye fushshine coyiꞌneemmokki gede arrawonke eemadhanke wodancha noonketa leellishshanno. (Law. 20:19) Hanqisanno coyi tuncu yaannonke wote sammi yaanke hayyoota ikkinoommota buuxissanno.—Far. 4:4.

5. Maganu uyinonketa coyiꞌrate elto naandeemmota leellinsheemmohu hiittoonniiti?

⁵ Qullaawu Maxaafi ‘coyiꞌrateno yanna noota’ kulanno. (Mek. 3:7) Jaalikki mitto laꞌꞌate baxisanno uduunnicho uyihero, haadhe leellannokkiwa maaxxe agurattokkiti egennantinote. Hatteentenni, hakkoye uduunnicho naadattota leellishate dancha gede assite horoonsiꞌratto. Hatteente gede, Yihowa uyinonkete coyiꞌrate eltora diniqo noonketa leellishate hayyotenni horoonsiꞌneemmo. Konnira giddiidinke hedo fushshine coyiꞌneemmo, hasiisinonke coye kuꞌlineemmo, jawaachishanno qaale coyiꞌneemmo, hattono Magano guwisiꞌneemmo. (Far. 51:15) Ikkina ‘coyiꞌrate maltino yanna’ bande afa dandiineemmohu hiittoonniiti?

6. Qullaawu Maxaafi coyiꞌrate maltino yanna doodha hasiissannota lawishshunni kulannohu hiittoonniiti?

⁶ Lawishsha 25:11, coyiꞌrate maltino yanna doodha hasiissannonketa lawishshunni kultanni togo yitanno: “Gara ikkitino yannara coyiꞌnoonni qaali, birrunni seekkinoonni uduunnichira worroonnite worqete poome gedeeti.” Worqete poome mullankanni biifadote. Birrunni seekkinoonni uduunnichira worranni wote isinni roore xuꞌmitanno. Hatteente gede, coyiꞌrate maltino yanna doodhanke coyiꞌneemmo coyi roore baxisannohanna dancha guma abbannoha ikkanno gede assitanno. Hiittoonni?

7, 8. Jaappaanete heedhanno roduuwinke Yesuusi lawishsha harunsitinohu ma garinniiti?

⁷ Coyiꞌrate hendoommo coyi coyishiinsheemmo manchira hasiisinoha ikkara dandaanno; ikkollana, coyiꞌrate maltino yanna doora hoongummoro, yinoommori kaaꞌla hoogasira dandaanno. (Lawishsha 15:23 nabbawi. b) Lawishshaho, Badheessa 2011nni Jaappaanete gobbara soojjaati widoonni baattote huxano hattono hambabalatte katama gudisse uullate gantino. Hatte yannara 15,000 saꞌꞌanno manni goofino. Hakko noori Yihowa Farciꞌraasine wolu olliinsa manninte gede gawajjantinoha ikkirono, Qullaawa Maxaafa horoonsidhe shiirino manna sheshifachishate afidhu faro baala horoonsidhino. Ikkollana, qooxeessaho noohu batinyu manni Budiizimete ammaꞌno giddo keeshshinoha ikkino daafira Qullaawu Maxaafi daafira garire woy horonta diafino. Roduuwinke hambabalattete dano iillitu gedensaanni bayichonko shiirino mannira kaote hexxo daafira kula hayyo ikka hooggara dandiitannota huwattu. Hatteentenni, insa coyiꞌrate dandoonsa horoonsidhe xissiisiꞌrino manna jawaachishatenna beebbaataamu mannira togoo dano iillitannohu mayiraatiro Qullaawu Maxaafinni kulate higgino.

 ⁸ Yesuusi coyiꞌrate maltinokki yanna calla ikkikkinni coyiꞌra hasiissanno yannano afino. (Yoh. 18:33-37; 19:8-11) Isi mitte hige rosaanosira togo yiino: “Kuleemmoꞌnehu lowo coyi no; xa kayinni duqqitine diaffinanni.” (Yoh. 16:12) Soojjaati Jaappaanera heedhanno roduuwinkeno Yesuusi lawishsha harunsitino. Hambabalatte gantuhunni lamunna daratu diri gedensaanni, “Reyino Manni Addinta Kaꞌꞌanno?” yaannoha Mangistete Duduwo Kiiro 38 alamete deerrinni zamachunni tuqinsi yannara kuri roduuwino tenne borro tuqissino. Hatte yannara, lowo manna jawaachishshannote kaote hexxo daafira kultanno sokka macciishsha diqarrissinonsa; qoleno batinye qaete annuwa hattee tiraakte maahoyye yite adhitino. Mannu harunsanno budinna ammaꞌnonsa babbaxxitinota ikkitino daafira, coyiꞌrate maltino yanna doodhineemmo wote wodancha hasiissannonke.

9. Coyiꞌrate maltino yanna doodhanke roore dancha guma afiꞌneemmo gede kaaꞌlitannonkehu hiittoo woteeti?

⁹ Coyiꞌrate maltino yanna doodha hasiissannonketi wole yannano no. Lawishshaho, mittu manchi koffi assankera dandaanno. Hattoo wote, baddalinke mancho coyishiisha hasiissannonkeronna teꞌee afate taxxi yine hedanke hayyote. Coyishiisha hasiissannonkeha ikkiro, afiinkenni bushu qaali fulara dandaanno daafira hanqine heeꞌne coyishiisha hayyo diꞌꞌikkitino. (Lawishsha 15:28 nabbawi. c) Qoleno, Yihowa Farciꞌraasine ikkinokki fiixinkera halaale kulleemmo wote wodancha hasiissannonke. Insa Yihowa affara hasiꞌneemmoha ikkirono, cincanna coye seekkine heda hasiissannonke. Dooramino qaale maltino yannara coyiꞌranke maahoyye yite macciishshitanno gede assitara dandiitanno.

10. (a) Coyiꞌneemmo qaale qorophine doodha hasiissannonkehu mayiraati? (b) Gawajjanno qaalira lawishsha ikkannore kuli.

¹⁰ Coyiꞌneemmo coyi manna gawajjara woy dhaawara dandaanno. (Lawishsha 12:18 nabbawi. d) Woloota xissiisannore coyiꞌra tenne Sheexaanu alamera rosaminoreeti. Alamete boohaarshi batinyu manni ‘arrawonsa bisete gede asse quxiꞌranno gedenna xissiisanno qaalensano urdete gede asse ola’ rosanno gede kakkayisanno. (Far. 64:3) Kiristaanu togooha busha rosicho hooꞌla hasiissannonsa. ‘Xissiissanno qaalla’ giddo mitte kisote; kiso mitto mancho woffi assate woy mishate coyiꞌnanni coyeeti. Kiso duucha wote haariimo labbara dandiitanno; ikkollana, togoo coyi wole mancho shollishannoha woy madiissannoha ikkara dandaanno. Kiristaanu xeertiꞌra hasiissannonsa coyi giddo mitte togoote xissiissanno kisooti. Haariimo coyinkera qimamete gede ikkitara dandiitanno; ikkirono manna ososhshiishate yine wole mancho xissiisannore woy hunquffi assannore coyiꞌra dihasiissannonke. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Hasiisanno garinni manna dhaawannorenna macciishshanno mannira kaaꞌlannore coyidhe ikkinnina sholino qaali afiiꞌnenni fuloonke.”—Efe. 4:29, 31.

11. Gara ikkitino qaalla doodhate mayi kaaꞌlankera dandaanno?

¹¹ Yesuusi “afuu coyiꞌrannohu wodanaho woꞌminoreeti” yiino. (Mat. 12:34) Hakko daafira, gara ikkino qaale doodha wodanu giddo hanafanno coyeeti. Coyiꞌneemmo coyi mittu manchira noonke lao hiittootero leellishanno. Wodaninkera baxillunna mararro woꞌmitinoha ikkiro, coyiꞌneemmo coyino danchanna kiannoha ikkanno.

12. Dancha qaalla doodhate dandoonke woyyeessiꞌrate maa assa dandiineemmo?

¹² Gara ikkitino qaalla doodhate seekkine hedanna wodanchate dandoo hasiissannonke. Hayyichu Nugusi Salamooni nafa “tashshi assitanno qaalla afiꞌratenna halaalu qaalla garunni borreesse amadate” ‘hiincino, hattono seekke xiinxallino.’ (Mek. 12:9, 10) Coyiꞌrattota “tashshi assitanno qaalla” afiꞌra duucha wote qarrissannohe? Hatto ikkiro, afootto qaalla kiiro lexxa hasiissannoheha ikkara  dandaanno. Konne assa dandaattoti mitte doogo, Qullaawu Maxaafi giddonna borronke giddo qaalla horoonsiꞌnoonni gara huwatate. Nabbawatto wote afoottokki qaali heeꞌriro tirosi afate woꞌnaali. Roorenka kayinni, wole manna kaaꞌlanno garinni coyiꞌra dandaatto gara rosi. Qullaawu Maxaafi Yihowanna bayiru Beettisi mereero noo fiixoomire kulanni togo yaanno: “Aliidi Mootichi Yihowa, daafurino manchira gara ikkino qaale coyiꞌre hiitto yee qoleemmoro afeemmo gede qajeelino manni afoo uyinoe.” (Isa. 50:4) Coyiꞌnammora hendoommo coyi daafira balanxe hiincanke gara ikkino qaale afiꞌrate kaaꞌlitannonke. (Yaq. 1:19) Ninkeneeto togo yine xaꞌma dandiineemmo: ‘Tini qaalla yaammora hasiꞌroommore addinta kultannote? Doodhoommo qaalla coyishiisheemmo manchira mayi macciishshamannosi gede assitanno?’

13. Huwatate qarrisannokkire coyiꞌra hasiissannonkehu mayiraati?

¹³ Hundi Isiraeele waro mannu mittowa gamba yaanno gedenna gamba yiinowiinni dunkaaninsawa higanno gede kulate, hattono olanto olaho fultanno gede xurumba ufuunfanni. Qullaawu Maxaafi huwatate qarrisannokkire coyiꞌra hasiissannota huwachishate xurumbu huuro lawishsha asse horoonsiꞌrasi garankolla. Xurumbu huuro badate qarrissannota ikkituro olaho fulino wottaaddari baasa gawajjamara dandaanno. Hatteente gede, coyiꞌneemmo coyi xawe leellannokkiha ikkiro woy hasiisikki balbaꞌlineemmoha ikkiro, coyiꞌnoommori manna gurcheessara woy soꞌrisiisara dandaanno. Hige coyiꞌneemmore xawinsenna qucuꞌmi assine coyiꞌrate yine, kaꞌnummo gede woy afiinke abbita dicoyiꞌneemmo.—1 Qorontoosi 14:8, 9 nabbawi. e

14. Yesuusi huwatate qarrissannokki qaalla horoonsiꞌrinota leellishanno lawishsha kuli.

¹⁴ Yesuusi gara ikkino qaale doodhate dancha lawishsha ikkinonke. Hanni Maatewoosi fooliishsho 5tenni 7 geeshsha noota haranchonna dhagge ikkitanno lallawo hedi. Yesuusi tenne lallawo shiqishi wote wosiꞌnitino qaalla woy huluullo kalaqannore dicoyiꞌrino; qoleno kaajjado woy xissiisanno qaale dicoyiꞌrino. Hatteentenni, xabbe leeltannota, hattono macciishshanno manni wodana kakkayissannota shota qaalla horoonsiꞌrino. Lawishshaho, mannu barru sagalensara yaadannokki gede amaalate, Yihowa iimi cea itisanno gara kulinonsa. Hakkiinni, macciishshanni noosi manna ceate ledo heewisiise, “Kiꞌne insa diroortinoonni?” yee xaꞌminonsa. (Mat. 6:26) Yesuusi tenne huwatate qarrissannokki qaalla horoonsiꞌre kaajja roso rosiisinonsa hattono jawaachishinonsa. Hanni tenne coyiꞌneemmo wote heda hasiissannonkeha sayikki coye laꞌno.

15. Awu afiinni coyiꞌra hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁵ Coyiꞌneemmo gara hedanke coyiꞌneemmo coye doodhate geeshsha hasiissannote. Yesuusi ilamino katamira Naazireetete heeꞌre mukuraabete rosiisi yannara, mannu “afiisinni fulannoha shaqqado qaale dhagge assiꞌrino.” (Luq. 4:22) Shaqqinshe woy awu afiinni coyiꞌra, mannu wodana kakkayissanno ikkinnina coyiꞌnoommo coye lashshi assine laꞌnanni gede diassitanno. Isinni awu afiinni coyiꞌra coyiꞌneemmore mannu adhanno gede assitara dandiitanno. (Law. 25:15) Coyiꞌneemmo wote shaqqillunni, ayirrinyunni hattono manna xissiisannokki garinni coyiꞌne Yesuusi faale haꞌra dandiineemmo. Yesuusi lowo manni isi coyiꞌranna macciishshate sharramanno gara lae lowo geeshsha mararinonsa; hakkiinni insara “lowo coye rosiisa hanafi.” (Maq. 6:34) Isi xonnisi yannara nafa kaajjado qaale dicoyiꞌrino.—1 Phe. 2:23.

16, 17. (a) Mininke manni ledonna songote giddo noo jaallanke ledo hasaambeemmo wote Yesuusi lawishsha harunsa dandiineemmohu ma garinniiti? (Umi misile lai.) (b) Awu afiinni coyiꞌra horo uyitannota leellishanno woꞌnaalsha kuli.

¹⁶ Coyishiinsheemmo manchi lowo geeshsha  anfoommoha ikkiro, shaqqillunni woy seekkine hende coyiꞌra raha hooggankera dandiitanno. Hendoommore mittoreno gatinsummokki coyiꞌra dandiineemmoha lawankera dandaanno. Mininke manna woy songote giddo noo jaalanke hakko garinni coyishiinsheemmoha ikkara dandaanno. Ikkina, Yesuusi rosaanosi ledo muli jaaloomi noosi daafira insara kai gede coyiꞌrinoni? Dicoyiꞌrino! Insa giddo mitootu ninke giddo roorannohu ayeti yite heewisantu yannara, Yesuusi awu afiinni hattono shiima qaaqqo lawishsha asse horoonsiꞌre amaalinonsa. (Marq. 9:33-37) Cimeeyye roduuwa ‘shaqqillunni’ amaalte Yesuusi lawishsha harunsa dandiitanno.—Gal. 6:1.

¹⁷ Mittu manchi koffi assannonkere coyiꞌranno wote nafa, awu afiinni coyiꞌranke dancha guma abbitara dandiitanno. (Law. 15:1) Lawishshaho, ama callichose lossidhannohu mittu wedellichi lamu gari heeshsho heeꞌranno. Mitte rodoo konni beetti ama mararte togo yituse: “Qaaqqokki qajeelsate beebba daafurakki mararsitannote.” Beettu ama shiima geeshsha hedde kaꞌe togo yite qoltu: “Beettiꞌya xa hedoomma gede ikkinokkiti dikaandannite; kayinni qajeelshisi goofino coye diꞌꞌikkino. Armagedooni gedensaanni hasaambeemmona; baalankare hakkawote anfeemmo.” Tini ama togo shaqqillunni coyiꞌrase rodoote ledo noose salaame baꞌannokki gedenna lamenti afikki hakkonne hasaawa macciishshanni noo beettise jawaatanno gede kaaꞌlitinosi. Isi amasi iso hexxo mudhite agurtinokkita huwatino. Tini qolte busha jaaloomasi aguranno gede assitinosi. Yannate gedensaanni, kuni beetti cuuamino; hakkiinnino sae Beeteelete soqqamate geeshsha nafa iillino. Roduuwinke ledo, mininke manni ledo woy anfoommokki manni ledono heeꞌnummoro, ayewoteno coyiꞌneemmo coyi “nyammo noohanna maxinetenni cuukkinoonniha ikko.”—Qol. 4:6.

18. Yesuusi lawishsha harunsanke arrawonke danchurira horoonsiꞌrate kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁸ Hedonkenna godowinketa fushshine coyiꞌrate dandoonke addinta dhaggete. Coyiꞌrate maltino yannanna gara ikkitino qaalla doodhine, hattono awu afiinni coyiꞌrate sharramme Yesuusi lawishsha harunsino. Hatto ikkiro, arrawinke macciishshanno manna dhaawannoha, hattono muxxe ikkitinota coyiꞌrate elto uyinonkeha Yihowa tashshi assannoha ikkanno.