1, 2. Giira arrawu afiˈrino wolqa kulate malino lawishshaati yineemmohu mayiraati?

BIRRA 1871nni, Ameerikaho Wiskansini gashshooti giddo aliyye widoonni wala yitanno giira lowo dubbo buluushshitino; Ameerikaho kageeshshi giira alba horo fulte diegentino. Tini giira xadhitanni hadhuta buwanunna iibbillu 1,200 saˈˈanno mannanna lame biliyoone meddi yitanno haqqe gudino. Tenne waajjishshanno giirara kora ikkinohu dubbu giddoonni saˈˈanno baaburiwiinni fulanno xoicho ikkikki digatino. Yaiqoobi 3:5 aana, “Lowo dubbira giira qasate shiima giira ikkitanno!” yaanno qaali halaaleho. Kuni Qullaawu Maxaafi borreessaanchi hatto yiinohu mayiraati?

² Yaaqoobi konne lawishsha horoonsiˈrinohu mayiraatiro 6^ki kiiro kultannonke. “Arrawuno giirate” yiino. Koye kulli arrawi coyiˈrate dandoonkeeti. Giirate gede, coyiˈneemmo coyino lowore daafara dandaanno. Isinni Qullaawu Maxaafi “arrawoho heeshshotenna reyote wolqa [noosita]” kulanno. (Law. 18:21) Giira abbitara dandiitanno gawajjo waajjine giidha agurreemmokkinte gede, gawajjannore coyiˈnammora dandiineemmo yine waajjine hige coyiˈra diagurreemmo. Qaru coyi afoonke eemadhate. Giira qorophine horoonsiˈneemmoha ikkiro, sagale raisiˈrate, giwaarate, hattono mine xawisiˈrate kaaˈlitannonke. Arrawonke eemadhineemmoha ikkiro, Maganu ayirranno gede assatenna manna kaaˈlate horoonsiˈra dandiineemmo.—Far. 19:14.

3. Aanchine laˈneemmohu sasu coyi maati?

 ³ Afiinkenni coyiˈneemmohano ikko angatenni malaatinseemmohano ikkiro, hedonke woleho fushshine kuˈlate dandoo Maganu uyinonkete dhaggete eltooti. Tenne eltonke manna gawajjate ikkikkinni kiate horoonsiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? (Yaaqoobi 3:9, 10 nabbawi. *) Aanchine, coyiˈneemmo wote heda hasiissannonkeha sase coye laˈneemmo; insano: coyiˈneemmo yanna, coyiˈneemmo coyenna coyiˈneemmo garaati.

4. ‘Sammi yaate yanna noota’ leellishshanno lawishshuwa kuli.

⁴ Kuˈu kuˈuyi ledo coyiˈra barru baala assineemmoreeti; ikkirono woˈmanka wote coyiˈra hasiissannonke yaa diˈˈikkino. Isinni Qullaawu Maxaafi “sammi yaate yanna no” yaanno. (Mek. 3:7) Lawishshaho, mannu coyiˈranno wote sammi yaanke insa ayirrinseemmota leellishshanno. (Iyo. 6:24) Fojo woy mittu manchi afa hasiissannosikki coye fushshine coyiˈneemmokki gede arrawonke eemadhanke wodancha noonketa leellishshanno. (Law. 20:19) Hanqisanno coyi tuncu yaannonke wote sammi yaanke hayyoota ikkinoommota buuxissanno.—Far. 4:4.

5. Maganu uyinonketa coyiˈrate elto naandeemmota leellinsheemmohu hiittoonniiti?

⁵ Qullaawu Maxaafi ‘coyiˈrateno yanna noota’ kulanno. (Mek. 3:7) Jaalikki mitto laˈˈate baxisanno uduunnicho uyihero, haadhe leellannokkiwa maaxxe agurattokkiti egennantinote. Hatteentenni, hakkoye uduunnicho naadattota leellishate dancha gede assite horoonsiˈratto. Hatteente gede, Yihowa uyinonkete coyiˈrate eltora diniqo noonketa leellishate hayyotenni horoonsiˈneemmo. Konnira giddiidinke hedo fushshine coyiˈneemmo, hasiisinonke coye kuˈlineemmo, jawaachishanno qaale coyiˈneemmo, hattono Magano guwisiˈneemmo. (Far. 51:15) Ikkina ‘coyiˈrate maltino yanna’ bande afa dandiineemmohu hiittoonniiti?

6. Qullaawu Maxaafi coyiˈrate maltino yanna doodha hasiissannota lawishshunni kulannohu hiittoonniiti?

⁶ Lawishsha 25:11, coyiˈrate maltino yanna doodha hasiissannonketa lawishshunni kultanni togo yitanno: “Gara ikkitino yannara coyiˈnoonni qaali, birrunni seekkinoonni uduunnichira worroonnite worqete poome gedeeti.” Worqete poome mullankanni biifadote. Birrunni seekkinoonni uduunnichira worranni wote isinni roore xuˈmitanno. Hatteente gede, coyiˈrate maltino yanna doodhanke coyiˈneemmo coyi roore baxisannohanna dancha guma abbannoha ikkanno gede assitanno. Hiittoonni?

7, 8. Jaappaanete heedhanno roduuwinke Yesuusi lawishsha harunsitinohu ma garinniiti?

⁷ Coyiˈrate hendoommo coyi coyishiinsheemmo manchira hasiisinoha ikkara dandaanno; ikkollana, coyiˈrate maltino yanna doora hoongummoro, yinoommori kaaˈla hoogasira dandaanno. (Lawishsha 15:23 nabbawi. *) Lawishshaho, Badheessa 2011nni Jaappaanete gobbara soojjaati widoonni baattote huxano hattono hambabalatte katama gudisse uullate gantino. Hatte yannara 15,000 saˈˈanno manni goofino. Hakko noori Yihowa Farciˈraasine wolu olliinsa manninte gede gawajjantinoha ikkirono, Qullaawa Maxaafa horoonsidhe shiirino manna sheshifachishate afidhu faro baala horoonsidhino. Ikkollana, qooxeessaho noohu batinyu manni Budiizimete ammaˈno giddo keeshshinoha ikkino daafira Qullaawu Maxaafi daafira garire woy horonta diafino. Roduuwinke hambabalattete dano iillitu gedensaanni bayichonko shiirino mannira kaote hexxo daafira kula hayyo ikka hooggara dandiitannota huwattu. Hatteentenni, insa coyiˈrate dandoonsa horoonsidhe xissiisiˈrino manna jawaachishatenna beebbaataamu mannira togoo dano iillitannohu mayiraatiro Qullaawu Maxaafinni kulate higgino.

 ⁸ Yesuusi coyiˈrate maltinokki yanna calla ikkikkinni coyiˈra hasiissanno yannano afino. (Yoh. 18:33-37; 19:8-11) Isi mitte hige rosaanosira togo yiino: “Kuleemmoˈnehu lowo coyi no; xa kayinni duqqitine diaffinanni.” (Yoh. 16:12) Soojjaati Jaappaanera heedhanno roduuwinkeno Yesuusi lawishsha harunsitino. Hambabalatte gantuhunni lamunna daratu diri gedensaanni, “Reyino Manni Addinta Kaˈˈanno?” yaannoha Mangistete Duduwo Kiiro 38 alamete deerrinni zamachunni tuqinsi yannara kuri roduuwino tenne borro tuqissino. Hatte yannara, lowo manna jawaachishshannote kaote hexxo daafira kultanno sokka macciishsha diqarrissinonsa; qoleno batinye qaete annuwa hattee tiraakte maahoyye yite adhitino. Mannu harunsanno budinna ammaˈnonsa babbaxxitinota ikkitino daafira, coyiˈrate maltino yanna doodhineemmo wote wodancha hasiissannonke.

9. Coyiˈrate maltino yanna doodhanke roore dancha guma afiˈneemmo gede kaaˈlitannonkehu hiittoo woteeti?

⁹ Coyiˈrate maltino yanna doodha hasiissannonketi wole yannano no. Lawishshaho, mittu manchi koffi assankera dandaanno. Hattoo wote, baddalinke mancho coyishiisha hasiissannonkeronna teˈee afate taxxi yine hedanke hayyote. Coyishiisha hasiissannonkeha ikkiro, afiinkenni bushu qaali fulara dandaanno daafira hanqine heeˈne coyishiisha hayyo diˈˈikkitino. (Lawishsha 15:28 nabbawi. *) Qoleno, Yihowa Farciˈraasine ikkinokki fiixinkera halaale kulleemmo wote wodancha hasiissannonke. Insa Yihowa affara hasiˈneemmoha ikkirono, cincanna coye seekkine heda hasiissannonke. Dooramino qaale maltino yannara coyiˈranke maahoyye yite macciishshitanno gede assitara dandiitanno.

10. (a) Coyiˈneemmo qaale qorophine doodha hasiissannonkehu mayiraati? (b) Gawajjanno qaalira lawishsha ikkannore kuli.

¹⁰ Coyiˈneemmo coyi manna gawajjara woy dhaawara dandaanno. (Lawishsha 12:18 nabbawi. *) Woloota xissiisannore coyiˈra tenne Sheexaanu alamera rosaminoreeti. Alamete boohaarshi batinyu manni ‘arrawonsa bisete gede asse quxiˈranno gedenna xissiisanno qaalensano urdete gede asse ola’ rosanno gede kakkayisanno. (Far. 64:3) Kiristaanu togooha busha rosicho hooˈla hasiissannonsa. ‘Xissiissanno qaalla’ giddo mitte kisote; kiso mitto mancho woffi assate woy mishate coyiˈnanni coyeeti. Kiso duucha wote haariimo labbara dandiitanno; ikkollana, togoo coyi wole mancho shollishannoha woy madiissannoha ikkara dandaanno. Kiristaanu xeertiˈra hasiissannonsa coyi giddo mitte togoote xissiissanno kisooti. Haariimo coyinkera qimamete gede ikkitara dandiitanno; ikkirono manna ososhshiishate yine wole mancho xissiisannore woy hunquffi assannore coyiˈra dihasiissannonke. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Hasiisanno garinni manna dhaawannorenna macciishshanno mannira kaaˈlannore coyidhe ikkinnina sholino qaali afiiˈnenni fuloonke.”—Efe. 4:29, 31.

11. Gara ikkitino qaalla doodhate mayi kaaˈlankera dandaanno?

¹¹ Yesuusi “afuu coyiˈrannohu wodanaho woˈminoreeti” yiino. (Mat. 12:34) Hakko daafira, gara ikkino qaale doodha wodanu giddo hanafanno coyeeti. Coyiˈneemmo coyi mittu manchira noonke lao hiittootero leellishanno. Wodaninkera baxillunna mararro woˈmitinoha ikkiro, coyiˈneemmo coyino danchanna kiannoha ikkanno.

12. Dancha qaalla doodhate dandoonke woyyeessiˈrate maa assa dandiineemmo?

¹² Gara ikkitino qaalla doodhate seekkine hedanna wodanchate dandoo hasiissannonke. Hayyichu Nugusi Salamooni nafa “tashshi assitanno qaalla afiˈratenna halaalu qaalla garunni borreesse amadate” ‘hiincino, hattono seekke xiinxallino.’ (Mek. 12:9, 10) Coyiˈrattota “tashshi assitanno qaalla” afiˈra duucha wote qarrissannohe? Hatto ikkiro, afootto qaalla kiiro lexxa hasiissannoheha ikkara  dandaanno. Konne assa dandaattoti mitte doogo, Qullaawu Maxaafi giddonna borronke giddo qaalla horoonsiˈnoonni gara huwatate. Nabbawatto wote afoottokki qaali heeˈriro tirosi afate woˈnaali. Roorenka kayinni, wole manna kaaˈlanno garinni coyiˈra dandaatto gara rosi. Qullaawu Maxaafi Yihowanna bayiru Beettisi mereero noo fiixoomire kulanni togo yaanno: “Aliidi Mootichi Yihowa, daafurino manchira gara ikkino qaale coyiˈre hiitto yee qoleemmoro afeemmo gede qajeelino manni afoo uyinoe.” (Isa. 50:4) Coyiˈnammora hendoommo coyi daafira balanxe hiincanke gara ikkino qaale afiˈrate kaaˈlitannonke. (Yaq. 1:19) Ninkeneeto togo yine xaˈma dandiineemmo: ‘Tini qaalla yaammora hasiˈroommore addinta kultannote? Doodhoommo qaalla coyishiisheemmo manchira mayi macciishshamannosi gede assitanno?’

13. Huwatate qarrisannokkire coyiˈra hasiissannonkehu mayiraati?

¹³ Hundi Isiraeele waro mannu mittowa gamba yaanno gedenna gamba yiinowiinni dunkaaninsawa higanno gede kulate, hattono olanto olaho fultanno gede xurumba ufuunfanni. Qullaawu Maxaafi huwatate qarrisannokkire coyiˈra hasiissannota huwachishate xurumbu huuro lawishsha asse horoonsiˈrasi garankolla. Xurumbu huuro badate qarrissannota ikkituro olaho fulino wottaaddari baasa gawajjamara dandaanno. Hatteente gede, coyiˈneemmo coyi xawe leellannokkiha ikkiro woy hasiisikki balbaˈlineemmoha ikkiro, coyiˈnoommori manna gurcheessara woy soˈrisiisara dandaanno. Hige coyiˈneemmore xawinsenna qucuˈmi assine coyiˈrate yine, kaˈnummo gede woy afiinke abbita dicoyiˈneemmo.—1 Qorontoosi 14:8, 9 nabbawi. *

14. Yesuusi huwatate qarrissannokki qaalla horoonsiˈrinota leellishanno lawishsha kuli.

¹⁴ Yesuusi gara ikkino qaale doodhate dancha lawishsha ikkinonke. Hanni Maatewoosi fooliishsho 5tenni 7 geeshsha noota haranchonna dhagge ikkitanno lallawo hedi. Yesuusi tenne lallawo shiqishi wote wosiˈnitino qaalla woy huluullo kalaqannore dicoyiˈrino; qoleno kaajjado woy xissiisanno qaale dicoyiˈrino. Hatteentenni, xabbe leeltannota, hattono macciishshanno manni wodana kakkayissannota shota qaalla horoonsiˈrino. Lawishshaho, mannu barru sagalensara yaadannokki gede amaalate, Yihowa iimi cea itisanno gara kulinonsa. Hakkiinni, macciishshanni noosi manna ceate ledo heewisiise, “Kiˈne insa diroortinoonni?” yee xaˈminonsa. (Mat. 6:26) Yesuusi tenne huwatate qarrissannokki qaalla horoonsiˈre kaajja roso rosiisinonsa hattono jawaachishinonsa. Hanni tenne coyiˈneemmo wote heda hasiissannonkeha sayikki coye laˈno.

15. Awu afiinni coyiˈra hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁵ Coyiˈneemmo gara hedanke coyiˈneemmo coye doodhate geeshsha hasiissannote. Yesuusi ilamino katamira Naazireetete heeˈre mukuraabete rosiisi yannara, mannu “afiisinni fulannoha shaqqado qaale dhagge assiˈrino.” (Luq. 4:22) Shaqqinshe woy awu afiinni coyiˈra, mannu wodana kakkayissanno ikkinnina coyiˈnoommo coye lashshi assine laˈnanni gede diassitanno. Isinni awu afiinni coyiˈra coyiˈneemmore mannu adhanno gede assitara dandiitanno. (Law. 25:15) Coyiˈneemmo wote shaqqillunni, ayirrinyunni hattono manna xissiisannokki garinni coyiˈne Yesuusi faale haˈra dandiineemmo. Yesuusi lowo manni isi coyiˈranna macciishshate sharramanno gara lae lowo geeshsha mararinonsa; hakkiinni insara “lowo coye rosiisa hanafi.” (Maq. 6:34) Isi xonnisi yannara nafa kaajjado qaale dicoyiˈrino.—1 Phe. 2:23.

16, 17. (a) Mininke manni ledonna songote giddo noo jaallanke ledo hasaambeemmo wote Yesuusi lawishsha harunsa dandiineemmohu ma garinniiti? (Umi misile lai.) (b) Awu afiinni coyiˈra horo uyitannota leellishanno woˈnaalsha kuli.

¹⁶ Coyishiinsheemmo manchi lowo geeshsha  anfoommoha ikkiro, shaqqillunni woy seekkine hende coyiˈra raha hooggankera dandiitanno. Hendoommore mittoreno gatinsummokki coyiˈra dandiineemmoha lawankera dandaanno. Mininke manna woy songote giddo noo jaalanke hakko garinni coyishiinsheemmoha ikkara dandaanno. Ikkina, Yesuusi rosaanosi ledo muli jaaloomi noosi daafira insara kai gede coyiˈrinoni? Dicoyiˈrino! Insa giddo mitootu ninke giddo roorannohu ayeti yite heewisantu yannara, Yesuusi awu afiinni hattono shiima qaaqqo lawishsha asse horoonsiˈre amaalinonsa. (Marq. 9:33-37) Cimeeyye roduuwa ‘shaqqillunni’ amaalte Yesuusi lawishsha harunsa dandiitanno.—Gal. 6:1.

¹⁷ Mittu manchi koffi assannonkere coyiˈranno wote nafa, awu afiinni coyiˈranke dancha guma abbitara dandiitanno. (Law. 15:1) Lawishshaho, ama callichose lossidhannohu mittu wedellichi lamu gari heeshsho heeˈranno. Mitte rodoo konni beetti ama mararte togo yituse: “Qaaqqokki qajeelsate beebba daafurakki mararsitannote.” Beettu ama shiima geeshsha hedde kaˈe togo yite qoltu: “Beettiˈya xa hedoomma gede ikkinokkiti dikaandannite; kayinni qajeelshisi goofino coye diˈˈikkino. Armagedooni gedensaanni hasaambeemmona; baalankare hakkawote anfeemmo.” Tini ama togo shaqqillunni coyiˈrase rodoote ledo noose salaame baˈannokki gedenna lamenti afikki hakkonne hasaawa macciishshanni noo beettise jawaatanno gede kaaˈlitinosi. Isi amasi iso hexxo mudhite agurtinokkita huwatino. Tini qolte busha jaaloomasi aguranno gede assitinosi. Yannate gedensaanni, kuni beetti cuuamino; hakkiinnino sae Beeteelete soqqamate geeshsha nafa iillino. Roduuwinke ledo, mininke manni ledo woy anfoommokki manni ledono heeˈnummoro, ayewoteno coyiˈneemmo coyi “nyammo noohanna maxinetenni cuukkinoonniha ikko.”—Qol. 4:6.

18. Yesuusi lawishsha harunsanke arrawonke danchurira horoonsiˈrate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁸ Hedonkenna godowinketa fushshine coyiˈrate dandoonke addinta dhaggete. Coyiˈrate maltino yannanna gara ikkitino qaalla doodhine, hattono awu afiinni coyiˈrate sharramme Yesuusi lawishsha harunsino. Hatto ikkiro, arrawinke macciishshanno manna dhaawannoha, hattono muxxe ikkitinota coyiˈrate elto uyinonkeha Yihowa tashshi assannoha ikkanno.