MAATETE KAAꞌLANNORE | ADHANNA ADHAMA
Adhammummokki Mitteenni Heeꞌra Dandiineemmo?
Batinyu manni adhamikkinni mitteenni heeꞌranno. Mitootu hatto assitannohu mimmitu ledo sumuu yite heeꞌra dandiitannoronna teꞌee woꞌnaalte laꞌꞌate hattono adhanturo mimmitoho dancha galte ikkitannoronna teꞌee afateeti. Ikkina adhammara albaanni mitteenni heeꞌra danchate?
Konni birxichira
Qullaawu Maxaafi mayyaanno?
Qullaawu Maxaafi adhamikkinni siimu xaadooshshe assa cubbo ikkitinota kulanno. Lawishshaho, mitte basera ‘Foorretewiinni xeertidhe’ yaanno. (1 Teselonqe 4:3; 1 Qorontoosi 6:18) Mittu manchinna mancho albillitte adhamate hedinoha ikkiro nafa, mitteenni heeꞌranni siimu xaadooshshe assannoha ikkiro fooranni no. a Qullaawu Maxaafi biddishsha harunsa, adhammikkinni godombannitanna adhammikkinni mitteenni heeꞌra abbitannoha woleno qarra gatissanno.
Adhanna adhama Maganu qixxeessino qixxaawooti. Isi tenne qixxaawo qixxeessi woyite togo yiino: “Mannu annasinna amasi agure, galtesi ledo mitto ikkanno; lamunku mitto biso ikkitanno.” (Kalaqama 2:24) Mittu beettinna beetto qaalu gondoorinni adhamannoha ikkiro, maatensa hagiirru nootanna teense heeꞌnannita ikkitanno.
Mitteenni heeꞌra adhamate qixxaambanni gede kaaꞌlitanno?
Mitu manni ee yaanno. Ledo heeꞌranni mini looso mitteenni loosannonna mimmitu akata laꞌꞌanno woyite dancha woꞌnaalsha afiꞌranno yine hendanni. Ikkollana, adhanna adhama seekkannohu qaru coyi mimmitoho qaale eꞌne adhamate.
Lamunku qarruno faffote yannarano mitto ikke heeꞌra dandaannohu hiittoonniiti? Adhamikki mitteenni heeꞌranni woꞌnaalatenni diꞌꞌikkino; mayira yiniro, adhamikkinni mitteenni heeꞌranno woyite, lamunku baxisinsa yannara agure haꞌra dandaannota hedanno daafira aantensa kaajjado diꞌꞌikkitanno. Jaaloomu kaajjannohu lamunku mimmitoho ammaname heeꞌrate murciꞌrirootinna qarra ikkannore tirate lamunku kaaꞌlame loosannoha ikkirooti.
Qara hedo: Adhamikkinni mitteenni heeꞌranno manni, adhamate qixxaawanni nooha ikkikkinni babbaxxa rosiisiꞌranni no yaa dandiinanni.
Qullaawu Maxaafi biddishsha: “Mannu wixiꞌrinoha mixxanno.”—Galatiyu Sokka 6:7.
Mitteenni heeꞌra woxe codhate kaaꞌlitanno?
Mitootu ee yitanno. Ameerikaho assinoonniti mitte xiinxallo leellishshanno garinni, tonnu manni giddo shoole meddi yitannori adhantukki mitteenni heedhannohu woxe codhate yiteeti. Ikkollana, batinyu manni adhamikkinni mite yanna geeshsha mitteenni heeꞌrihu gedensaanni, xaano adhaminokkihu woxu qarri amadinonsa daafira ikkinota coyiꞌrino.
Adhammikkinni mitteenni heeꞌra hakko iso meyatera lowo qarra abbitanno. Lawishshaho, jaaloomu uurranno woyite ilamino qaaqquulle roore anga lossitannoti ise ikkitino daafira callase qarrantanno.
Qara hedo: Adhammikkinni mitteenni heeꞌra uyitanno kaaꞌlonni roore abbitanno qarri lowoho.
Qullaawu Maxaafi biddishsha: “Woyyannoꞌnere baala rosiiseemmoꞌnehunna, hadhinanni doogo kuleemmoꞌnehu Maganiꞌne Kaaliiqi aneeti.”—Isayaasi 48:17.
Mitteenni heeꞌra ninkera malinokki manchi ledo adhammeemmota gatissanno?
Mitu manni ee yaanno. Ikkollana mittu maxaafi kulanno garinni, “adhamikki mitteenni heeꞌranno manni roore anga, mitteenni heeꞌra aante agura qarra ikkitanno gede assitannota diwodanchanno.” (Fayting for Yuur Meerej) Mayira? Mitteenni heeꞌra hanafinohu mitu manni, mitteenni heeꞌrate malinokkire ikkinota wodanchara dandaanno. Ikkollana mitteenni ceino saada noonsa daafira, mine mitteenni hidhino daafira, woy hendoonnikki godowi gatino daafira calla aantensa agura qarra ikkitannonsa. b Kuni maxaafi lede kulannonte gede, “adhamara albaanni aantensa agurara dandaanno manni agure fula injiitannonsakki daafira calla giddente adhamanno.”
Qara hedo: Mitteenni heeꞌra woyyinore doodhitinanni gede kaaꞌlantenni, busha aante agura roore qarra ikkitannoꞌne gede assitanno.
Qullaawu Maxaafi biddishsha: “Egennaamu manchi bushare afiro maaxamanno; hawanyu kayinni eꞌꞌe qarramanno.”—Lawishsha 22:3.
Wole woyyitannoti no?
Adhammikki mitteenni heeꞌra abbitanno qarra gatisanna dancha adhanna adhama heedhannoꞌne gede assiꞌra dandiitinanni. Hiittoonni? Qullaawu Maxaafi adhanna adhamate daafira aanno biddishsha seekkitine harunsatenniiti. Minaanninna minaama gede ikkitine mitteenni heeꞌra hanaffinara albaanni, ledo galtino kalaqiꞌrate heddinoonni mancho seekkitine egennate woꞌnaalle. Galtenke ikkanno mancho mulla banxoommo daafira calla ikkikkinni, galleemmo seerinna ammananke mitto gara ikkitino daafira doodha roore woyyitanno.
Qullaawu Maxaafi hagiirru nootanna geeddanno adhanna adhama xintiꞌrate kaaꞌlitanno amaale aanno. c Lawishshaho, Qullaawu Maxaafi konni woroonni kulloonnire assate kaaꞌlannoꞌne:
mimmitoho ammanantine heedhinanni gede
dancha galte ikkate hasiissanno akatta heedhannoꞌne gede
baxillu jaaliꞌne dancha galte ikka hoogaꞌnera dandaannota leellishshanno malaatta huwattinanni gede
Tenne hajubba daafira ledde afate, jw.org aana “Adhamanna Maate” yaanno gafa lai.
Qullaawu Maxaafi biddishsha: “Qullaawa Borro baala Maganunnihu Qullaawu Ayyaani kulanna borreessinoonnite. Tini borro halaale rosiisate . . . kaaꞌlitanno.”—2 Ximootewoosi 3:16.
a “Mimmito Banxeemmo Daafira Adhammummokki Siimu Xaadooshshe Assa Dandiineemmo?” yaanno birxicho lai.
b From the article “Sliding Versus Deciding: Inertia and the Premarital Cohabitation Effect,” by Scott M. Stanley, Galena Kline Rhoades, and Howard J. Markman, published in the journal Family Relations.
c Mitu budira, oosote galte doortannori annahonna amate. Coyi hatto ikkiro, Qullaawu Maxaafi annuwunna amuuwu hiittoo akata afidhino galte doora hasiissannonsaro afanno gede kaaꞌlannonsa.