Jaallakki hasaawissahera hasidhuro dihooggannohe. Muli yanna kawa qole mittu jaalikki ledo lowo saate hasaabbinanni heedhinoonni. Wonaatiro hige qarru dinona, jaalikki kayi labbaaho. a Isino ati heditta gede hedannoha lawinohe daafira, ‘Mullu jaaloominni sainori dinonke’ yite hedootta. Ikkina tenne daafira huluullama hasiissannohe?

•  Mayi kalaqamara dandaanno?

•  Huluullama hasiissannohu mayiraati?

•  Assa dandaattare

•  Dancha amaale

 Labballu ledo jaalooma kalaqiꞌra hige bunshe diafidhino. Kayi labballu giddo mitto badde isi ledo baxxino jaalooma kalaqiꞌrattahalla ikki? Hatto ikkiro, isi mullu jaaloominni sainore hasiꞌrootta yiihero mayira yii diyinannisi.

 Hakko garinni hedara hasiꞌrootta? Hanni miteekkite hedittakki hatto yee hedanno gede assattara dandaattahu hiittoonniitiro laꞌno.

•   Baxoottasihu gede ikkite shiqatta.

   “Hige wolu manchi baxannoheta hooꞌla didandaatta; kayi mittu manchi ledo mullu jaaloominni sainori dinonke yitanni heedhenni, woꞌmanka woyite hasaawisattasiha ikkiro, hatti giirate aana laamba dunate gedeeti.”​—Siyera.

•   Baxinohehu gede ikkanno woyite hagiidhoottata leellishatta.

   “Sokka borreesse soya hanafoommohu ane diꞌꞌikkoommo; kayi mitte beetto duucha higge sokka sokkannoe woyite, anino woꞌmanka woyite borreesse qoleemmose. Gedensoonni, mullu jaaloominni sainore dihedoommo yee isera xawisa qarra ikkitinoe.”​—Richaard.

•   Baxille leellishshanni hedinokkire hedanno gede assatta.

   “Banxoonnihu gede ikkine mirga mitu mannira godoꞌlete gedeeti. Togoo manni baxillu jaalooma kalaqiꞌrate hedo noonsakkiha wolu manchi wodana xissiisanno. Togoori duucha hige ikkanna laoomma; woꞌmanka woyite mittu xissiisiꞌrasi digattanno.”​—Tamaara.

 Qara hedo: Woꞌmanka woyite hasaawisanna banxoonnihu gede ikka banxoonnie yine hendanni gede assitanno.

•   Wole mancho xissiissanno.

   Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Woˈmitukkinni keeshshitanno hexxo wodana daafursitanno.” (Lawishsha 13:⁠12) Mittu beetti woꞌmanka woyite baxinohehu gede ikkannoha ikkiro, ati mayite hexxatta?

   “Qulxuꞌme woshshaaxxanno manchi, amadino qulxuꞌmicho woshshaadote aana rarraase diaguranno. Woy goshooshe angara adhanno, woy wayi giddora qole aguranno. Jaaloomuno hattooti yaa dandiinanni. Mittu manchi ledo baxillu jaalooma amada hasiꞌnummokki ‘wodanasi rarraanse keeshshiisha,’ hakkonne mancho baasa gawajjitanno.”​—Jesika.

•   Danchu suꞌmi heeꞌrannohekki gede assitanno.

   Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Mittu mittunku woleho woyyannore hedo ikkinnina, umisira woyyannore calla laoonke.” (Filiphisiyusi 2:4) Woꞌmanka woyite umisira woyyannore calla hedanno manchi hiittooho yaatta? Hattoo manchira duucha woyite hiittoo suꞌmi heeꞌrannosi?

   “Addanka baxikki meyatera mirganno beetto dibaxeemma. Qoleno hatto assasi, seenne adhihu gedensaannino ammanamannokkita leellishanno malaate ikkitara dandiitanno. Meessanaa bokkeessate yine banxikki banxoonnihu gede ikka meessaneetolla baxate.”​—Juuliya.

 Qara hedo: Baxillu jaalooma amadate hasatto heedhunsakkinni baxxinohu gede ikkite shiqqannori umonsano wole mannano gawajjitanno.

•   Qullaawu Maxaafi “wedella [labballo] roduuwu gede,” hattono “aja meento, [rodoote] gede” assine “woˈma fayyaaleessimmanni” amada hasiissannonketa kulanno. (1 Ximootewoosi 5:1, 2) Konni seeri garinni heeꞌrattaha ikkiro, labballu ledo noohe jaaloomi baikkinni heeꞌratta.

   “Mine assiꞌroommata ikkoommaro, labballoho doogimale dimirgeemma. Konnira xa mine assiꞌrummakki labballu ledo nooe aantera qorophaꞌya, konni kaꞌira kaaꞌlitannoe.”​—Liya.

•   Qullaawu Maxaafi, “Lowo coyi giddo soˈro dihoogganno” yaanno. (Lawishsha 10:19) Kuni biddishshi hasaambeemmo hasaawira calla ikkikkinni sokka borreessineemmo woyitirano kaaꞌlannoho; mittu manchira mageeshshi sokka soyattaronna sokkakki maa amaddinotero heda hasiissannohe.

   “Mitte beetto ledo baxillu jaalooma amada hasiꞌroottoha ikkiro ikkiina, mulla kaꞌe isera barru baala sokka disoyatto.”​—Biriyaani.

•   Qullaawu Maxaafi, “Gordu egenno kayinni umonni xalalate” yaanno. (Yaiqoobi 3:​17) Mitto mancho xalala woy fayyo giddonni hanqanfe daae yinara woy baxillu hedonni hanqanfara dandiinanni.

   “Labballu ledo hisate hasaaweemmaha ikkirono, quwa saeemmakki gede qoropheemma.”​—Maariya.

 Qara hedo: Labballu ledo noohe aante hiittootero hanni seekkite layiꞌri. Jenifer yinanni wedellitte togo yitino: “Dancha jaalla afiꞌra shota diꞌꞌikkitino; konnira gurcheessanno malaate leellinshe jaaloomanke huꞌna gara diꞌꞌikkitino.”

•    Mannu yaannore hixamanyite macciishshi. Mittu manchi, “Eweli ledo jaalooma amaddinoonnini?” yee xaꞌmihero, hatti jaaloomiꞌne quwa sainota leellishshannota ikkitara dandiitanno.

•    Labbaa jaallakki baalante ledo mittu gari aante heedhohe. Insa giddo mitto badde wolootaho ikkattakkire isira ikkitooti.

•   Borrote sokka soyate daafirano qorophi; mageyi geya xaa xaa soyattaro, hiittoo sokka soyattaronna hiittoo saatera soyattaro seekkite hedi. Aliisa yinanni beetto, “Labbaa beettira hashshu taalootira silkete sokka soya gara diꞌꞌikkitino” yitino.