“Ninke qooxeessira, 25 diri woro ikkinonsa wedellooti giddo sijaara woy elektirooniksete sijaara aginokkiha saꞌne saꞌnella anfanni.”—Juuliya.

Konni birxichira

•  Afa hasiissannohere

•  Assa dandaattore

•  Maariwaana agate daafira maa afa hasiissannohe?

•  Darawokki yitinore

 Afa hasiissannohere

•   Sijaaru lubbo shaanno. Sijaaru giddo nooti qara sabistaanse nikootiinete; tini hadhaame sabistaanse mannaho lowo geeshsha araado ikkitanno. Ameerikunniti Dhibbu Gargarooshshinna Ittiso Uurrinsha yitino garinni, “alame woꞌmate aana mannu yannimale reyanno gede assanni noohu qaru coyi giddo mittu sijaaraho; tini reyo woleteemmero hoola dandiinannite.”

   “Loosiꞌya raaje kayisate; sijaaru mannimma mageyi geya gawajjannoro leellishshannota raajete misilla illeꞌyanni laoomma. Sijaaru giddonni fulannori mundeete nigga giddo xitu gede ikke duunamanno gari waajjishannoho. Manninateꞌya lowo geeshsha naadeemma daafira, sijaara woꞌnaale laꞌꞌa nafa dihasiꞌreemma.”—Tereesa.

   Ati tenne afootto? Sijaaru 7,000 meddi yitanno kemikaale amadino; kuri giddo batinye hadhote. Sijaara agatenni kainohunni, diru dirunku lowo miliyoone ikkanno manni reyanno.

•   Elektirooniksete sijaara aganno manni gawajjitanno kemikaale bisinsa giddora eessiꞌranno. Egennaammu yitanno garinni, elektirooniksete sijaari shombo gawajjanno daafira shaanno. Qoleno wolu sijaarinte gede, elektirooniksete sijaari giddono nikootiine no. Elektirooniksete sijaara lainohunni assinoonni xiinxallo leellishshanno garinni, nikootiine lowo geya araado ikkitanno daafira, “wedellootaho surrensa rossanno gede assite, wole jingilli assitanno xagga araado amaddannonsa gedeno assitara dandiitanno.”

   “Fuuttu karameella woy injoorrete karameella yaanno suꞌminni qixxeessinannihu elektirooniksete sijaari dancha foole afiꞌrino; konnira hakko iso qaaqquullunna wedellootu dogantara dandiitanno. Foolu bunshesi heddannokki gede assannonsa.”—Miraanda.

   Ati tenne afootto? Elektirooniksete sijaari giddonni fulanno foorari waa calla diꞌꞌikkino. Gawajjitannota hadho ikkitino kemikaaleno amadino; tini hadho shombo marte gawajjitanno.

 Assa dandaattore

•   Egenno afiꞌri. Macciishshittore baala adda assidhooti; lawishshaho, elektirooniksete sijaari gawajjannori dino woy aaninni malalli yaannonke gede assanno yinanniti adda labboonkehe. Seekkite xiinxallite noore afi; hakkii afootto coye heddanni maa assattoro doodhi.

   Qullaawu Maxaafi biddishsha: “Gowwu manchi yinire baala adda assiꞌranno; egennaamu kayinni layiꞌranni qaafanno.”—Lawishsha 14:15.

   “Sijaarunna elektirooniksete sijaari abbanno gawajjo hendiro, coyi macca manni woy darawonke yitu gede ‘haariimo’ diꞌꞌikkino.”—Ivaani.

   Hanni hedi: Sijaara woy elektirooniksete sijaara agganno ooso addinta hagiirraammaho? Woy heeshshonsa giddo xaano ikko albillitte tuncu yaannonsa qarra cincate roore qixxaabbinoreetinso rooru qarri amadannonsa gede assannore wixidhanni no?

•    Yaaddo gargadha dandiinannita woyyitino doogo hasiꞌri. Yaaddo gargadhate fayyimmate kaaꞌlannohere assa dandaatto: mannimmate guunte millimillo (ispoorte) loosa, nabbawa, woy jawaachishshannohe jaalla ledo dancha yanna sayisa dandaatto. Illachisha dandaattohu batinyu danchu coyi noohe daafira, sijaaru daafira hedatto yannanni diheedhannohe.

   Qullaawu Maxaafi biddishsha: “Wodanu yaaddo dadille abbitanno; danchu hasaawi kayinni hagiirsiisanno.”—Lawishsha 12:25.

   “Mannu sijaarunna elektirooniksete sijaari yaaddo hoolanno yee hedanno. Kaaꞌlanno yiniro nafa, shiima yannalla aaninni malalli yaanno gede assanno; kayi heeshshonke diro baala ledonke heedhanno gawajjo abbanno. Yaaddo gargadhinanniti woyyitino doogga noolla.”—Anjeela.

   Hanni hedi: Ati yaaddo gargadhate maa maa assa dandaattoha lawaahe? Tennera kaaꞌlo hasiissannoheha ikkiro, “Yaaddo Qeeꞌla Dandeemmohu Hiittoonniiti?” yaanno birxicho nabbawi.

•    Darawo xixxiibbannoheta gargadhate qixxaawi. Ledokki rossannori woy boohaarshu aana leeltannori sijaara agatto gede xixxiibbahera dandiitanno. Sijaaranna elektirooniksete sijaara aga filmete, televizhiinete, hattono dagoomittete miidiyira danchuri woy boohaarshu gede assine leellinshanni.

   Qullaawu Maxaafi biddishsha: “Kaajjado sagale hasiissannohu danchanna busha bade afate rosi noonsarira lowiddaannu [gikki yiino] manniraati.”—Ibiraawoota 5:14.

   “Rosu mine noomma waro, sijaara woy elektirooniksete sijaara ageemmakki daafira darawoꞌya ayirrissannoe. Togoore asseemmakkita xawise kulummahu gedensaanni isinni, insa anera kaaꞌlantannoe. Konnira, wosincho coye lawirono, togoore assineemmokkita xawise coyiꞌra, ninkenkura agarooshshe ikkitannonke.”—Ana.

   Hanni hedi: Darawokki sijaara agatto gede xixxiibbannoheta gargadha dandaattoha lawaahe? Konni albaanni tenne gargadhite hooꞌlite egennootto? Tennera kaaꞌlo hasiissannoheha ikkiro, Wedellu Xaꞌmanno Xaꞌmonna Mala Ikkitanno Dawaro yaanno maxaafa Xiraaze 2 fooliishsho 15 “Darawo Xixxiibbannota Gargadha” yaannoha lai.

•   Jaalla qorophite doodhi. Jaallakki sijaara agate daafira atete gedee lao noonsare ikkituro, sijaara agatto gede dixixxiibbannohe.

   Qullaawu Maxaafi biddishsha: “Egennaamu ledo hosannohu egennaamo ikkanno; hawanyootu jaali kayinni qarru aana uwanno.”—Lawishsha 13:20.

   “Umonsa qeeꞌlannonna ammanamino manni ledo jaalooꞌma lowo geya kaaꞌlitanno. Insara heeshshonsa seekkino gara laꞌneemmo woyite, ninkeno insa gede ikkate kakkaꞌneemmo.”—Kalviini.

   Hanni hedi: Jaallakki xuru nookkita dancha heeshsho heeꞌratto gede jawaachishshannohereetinso, hattoo heeshsho heeꞌra roore qarra ikkitannohe gede assitannoreeti?

 Maariwaana agate daafira maa afa hasiissannohe?

 Batinyu manni maariwaana aga hakkeya gawajjitannori dino yaanno. Hatti kayi waajjo kaphooti!

•   Maariwaana agganno wedelloota ise araado amaddannonsa. Xiinxallo leellishshanno garinni, maariwaana aga surre gawajjitanno; hakko daafira, jallaagishshanno.

•   Ameerikaho nooti mitte uurrinsha yitanno gara ikkiro, “xiinxallo leellishshanno garinni, maariwaana aganno mannira maatensanna jaallansa ledo noonsa aante diseekkanno, rosu mine abbanno gumi baasa ajanno, loosu bayicho diqinaannonsa, hattono harshammo nookki heeshsho heeꞌranno.”​—U.S. Substance Abuse and Mental Health Services Administration.

   “Maariwaana agate hedoommo woyiti no; hatto assate hedoommohu yaaddo gargadhate yeeti. Ise agummoro araado amaddannoeta, ise hidhate fushsheemmo woxe, hattono fayyimmaꞌya gawajjitanno gara hedummoti kayinni, maariwaana aga roore yaadaameessa assitannoeta agurranna leddannoeri nookkita wodanchoommo.”—Juda.