Bena Levi 13:1-59

  • Miiya pabitale nsudi (1-46)

  • Nsudi ya ku bilamba (47-59)

13  Yehowa baadi mutungunukie na kuisamba na Moyise na Alona, ebalungula’shi:  “Su pa mbidi pa muntu* patuuka kiuulua, mpapa sunga ebashi bilombene kufika bu mukumbo wa nsudi pa kikoba kiaye, abitungu kuenda naye kui tshite muakuidi Alona, sunga kui umune a ku bana baye, ba tshite muakuidi.  Tshite muakuidi akatala mukumbo wi pa kikoba kiaye. Su buaa bui paapa pe mukumbo mbutooka, na paapa pe maladi mpepukie kukila ingi mbalo yoso, nyi mukumbo wa nsudi. Tshite muakuidi akamutaluula na kuamba’shi e butete.  Kadi su ebashi di pa kikoba paaye nditooka, na ta ndipukie, na buaa bui panka ta mbutookie, abitungu’shi tshite muakuidi amutuule pa mbalo ya pa bupenka munda mua mafuku musambobidi.  Muifuku dia musambobidi, tshite muakuidi akamutaluula, su bamono’shi diadia ebashi ta nditame na diapalakana pa kikoba, tshite muakuidi akamutuulu pa mbalo ya pa bupenka munda mua angi mafuku musambobidi.  “Tshite muakuidi akamutaluula dingi muifuku dia musambobidi, su bamono’shi diadia ebashi dibafituluka na ta dipalakane pa kikoba, tshite muakuidi amba’shi yawa muntu te butete; muanda dikele mpapa bisumanga. Akupu yawa muntu akatumpu bilamba biaye na ekala shi butete.  Kadi su mpapa yamutuuka dingi pa mbidi paaye kunyima kua tshite muakuidi kumuikasha bu shi butete, ende dingi kui tshite muakuidi.  Tshite muakuidi akamutaluula, su apeta’shi mpapa ngipalakane pa kikoba, tshite muakuidi akamuamba dingi’shi e butete. Nyi mukumbo wa nsudi.  “Su nsudi yatuuka pa mbidi pa muntu, abitungu bende naye kui tshite muakuidi, 10  tshite muakuidi akamutaluula. Su e na kiuulua kitooka pa kikoba, na kiakia kiuulua nkitookieshe buaa bui panka na su pe elonda, 11  nyi nsudi ishayipuiyaa i pa kikoba kiaye, tshite muakuidi akamuamba bu e butete. T’akamutuulu pa mbalo ya pa bupenka, muanda e butete. 12  Kadi su nsudi yamutuuka pa mbidi yaye yoso, na tshite muakuidi amona’shi ngimutuukie kubanga ku mutue na ku ngua, 13  na tshite muakuidi p’ataluula yawa muntu, apeta’shi nsudi i pa kikoba kiaye kioso, akamuamba’shi te butete. Muanda kikoba kiaye kibafiki kitooka, na yawa muntu te butete. 14  Biabia su elonda diamutuuka pa kikoba kiaye, ekala butete. 15  Apamono tshite muakuidi elonda, amba’shi yawa muntu e butete. Elonda’nyi di butete. Nyi nsudi. 16  Kadi su elonda dibaumu, abitungu’shi yawa muntu alukie kui tshite muakuidi. 17  Tshite muakuidi akamutaluula, su basangana’shi elonda dibaumu, amulungula’shi te butete. Taki butete nya. 18  Su kiuulua kiaula muntu pa mbidi na kiapua, 19  kadi su pa mbalo ikeele kiuulua pauula kintu kitooka sunga ebashi dimongolokie, abitungu akeleeshe kui tshite muakuidi. 20  Tshite muakuidi akataluula diadia ebashi, su paapa p’ebashi mpepukie kukila ingi mbalo yoso, na buaa bui panka mbutookie, tshite muakuidi akamba yawa muntu’shi e butete. Muanda mmukumbo wa nsudi wikeele utuukie pa kiakia kiuulua kiaye. 21  Anka su tshite muakuidi ataluula, amonaa’shi buaa bui panka ta butookie, na kikoba ki panka ta nkiipukie, na su apamueneka pafiitulukie, tshite muakuidi akatuulu yawa muntu pa mbalo ya bupenka munda mua mafuku musambobidi. 22  Kadi su diadia ebashi dibapalakana pa kikoba, tshite muakuidi akamba’shi yawa muntu e butete. Nyi nsudi. 23  Kadi su ebashi di’nka mbalo imune ta ndipalakane pa kikoba, mpenda kiuulua akikalanga panka, tshite muakuidi akalungula yawa muntu’shi te butete. 24  “Na su muntu e na mukufu* wa kaalo, na muamua mu mukufu mubatuuku ebashi dimongolokie sunga ditooka, 25  paapa tshite muakuidi akamutaluula. Su asangana’shi buaa bui pa diadia ebashi bubatooko, na pabepuka kukila ingi mbalo yoso, nyi nsudi ibatuuku mu mukufu, na tshite muakuidi amba’shi yawa muntu e butete. Nyi nsudi. 26  Kadi su tshite muakuidi batala ebashi, bamono’shi ta mui buaa butooka, na tandipuukie kukila aa angi mambalo oso, na ndifiitulukie, paapa tshite muakuidi akamutuulu pa mbalo ya bupenka munda mua mafuku musambobidi. 27  Tshite muakuidi akataluula yawa muntu muifuku dia musambobidi, na su ebashi dibapalakana pa kikoba, akamulungula’shi e butete. Nyi nsudi. 28  Kadi su ebashi dibashala nka yaaya mbalo imune, ta dipalakane pa kikoba na ndifiitulukie, mpenda kuula kua mukufu, tshite muakuidi akamulungula’shi te butete, muanda mpenda mukufu awikalanga uule. 29  “Su muana mulume sunga muana mukashi ekala na mukumbo wa pa kikoba ku mutue sunga ku kisaa, 30  tshite muakuidi akataluula yaaya mbalo i mukumbo. Na su paapa pe mukumbo mpepukie kukila mbalo yoso, na buaa bui panka mbumongolokie sunga’shi tabudi pala-pala, tshite muakuidi amulungula’shi e butete; nyi mukumbo wa kikoba kia ku mutue sunga miefu. Nsudi ya ku mutue sunga ku kisaa. 31  Su tshite muakuidi bamono’shi yaaya mbalo i mukumbo tangiipukie kukila mbalo yoso na ta mui buaa bufiita, paapa abitungu’shi tshite muakuidi atuule yawa muntu pa mbalo ya bupenka munda mua mafuku musambobidi. 32  Tshite muakuidi akatala yaaya mbalo i maladi muifuku dia musambobidi, su aa maladi tangapalakane na buaa bumongolokie ta butuukie panka, na yaaya mbalo i mukumbo tangiipukie kukila ingi mbalo yoso, 33  abitungu yawa muntu ekuule, anka takuulanga yaaya mbalo i maladi. Paapa tshite muakuidi akamutulu dingi mbalo ya bupenka munda mua angi mafuku musambobidi. 34  Tshite muakuidi akataluula’nyi mbalo i maladi muifuku dia musambobidi, su maladi e ku kikoba kia ku mutue na ku kisaa ta ngapalakane pa kikoba, na su yaaya mbalo i mukumbo tangiipukie kukila ingi mbalo yoso, tshite muakuidi akamba yawa muntu’shi te butete, abitungu asuule bilamba biaye na ekala shi butete. 35  Kadi su biamueneka’shi mukumbo ukuete kupalakana pa kikoba kunyima kuaye kutooshibua, 36  tshite muakuidi ataluula yawa muntu, na su mukumbo ngupalakane pa kikoba, tshite muakuidi t’ekala na lukalo lua kutala su buaa mbumongolokie; yawa muntu e butete. 37  Kadi su tshite muakuidi bataluula, bamono’shi mukumbo tangupalakane na buaa bufiita mbumene yaaya mbalo, mukumbo wa yawa muntu ubapu. Te butete nya, na tshite muakuidi amulungula’shi te butete. 38  “Su mabashi atuuka pa kikoba kia muana mulume sunga mukashi, na aa mabashi ngatooka, 39  tshite muakuidi akeataluula. Su aa mabashi e pa kikoba ngatookolokie, mmukumbo wa pa kikoba ushi na muanda. Yawa muntu te butete nya. 40  “Su nyene ya muntu yatukuka na ashala n’ebala, yawa muntu te butete nya. 41  Su atukuka nyene mu mpala na yaaya mbalo yatuuka ebala, te butete nya. 42  Su elonda dimongolokie diamutuuka muibala sunga mu mpala muaye, nyi nsudi ibamutuuku muibala sunga mu mpala muaye. 43  Tshite muakuidi akamutaluula, na su mbalo iuule bua mukumbo ngimongolokie muibala munkatshi mua mutue waye, sunga mu mpala na abimueneka’shi nsudi i pa kikoba kiaye, 44  e na nsudi. Na e butete, tshite muakuidi akamba’shi e butete, muanda wa mukumbo wi mu mutue muaye. 45  Bua muntu e na nsudi, abitungu asaane bilamba biaye na kuleka nyene yaye kushi kuiyitshiba, na abitungu apuute muefu wa mulomo waye wa kunundu, na kuela musaase’shi: ‘Ne butete, ne butete!’ 46  Ekala butete mu mafuku oso adi na mukumbo. Bu biadi butete, abitungu ashale pa mbalo ya bupenka. Akashala paasha pa kishalelo. 47  Su maladi a nsudi abandakana ku kilamba, biakikala kia buaa bua mikooko sunga kia lin, 48  bia bikala ku buanda bua mbula sunga ku buanda bua mbuipi bua kilamba kia lin, sunga kikitshibue na buaa bua mikooko, sunga ku musokia sunga ku kingi kintu kioso kikitshibue na musokia, 49  na su ebashi dia maladi di bulese sunga dimongolokie diandakana ku kilamba, ku musokia, sunga ku buanda bua mbula sunga bua mbuipi, sunga ku kingi kintu kioso kia musokia, kuakua nkuandakana kua maladi a nsudi, na abitungu kulesha tshite muakuidi kiakia kintu. 50  Tshite muakuidi akataluula diadia ebashi, na akatuulu biabia bintu bioso bikume ku diadia ebashi pabuabio munda mua mafuku musambobidi. 51  Nsaa y’ataluula ebashi muifuku dia musambobidi, na amona’shi ndipalakane ku kilamba, ku buanda bua mbula sunga bua mbuipi bua kilamba, sunga ku musokia (sunga biekala’shi abafubisha wawa musokia bua mudimo kinyi), diadia ebashi nyi nsudi i bukopo, kiakia kintu ki butete. 52  Paapa abitungu ashiikie kiakia kilamba mu kaalo, sunga buanda bua mbula sunga bua mbuipi bua kilamba kia buaa bua mikooko, sunga kia lin, sunga kingi kintu kioso kia musokia ki na diadia ebashi, muanda nsudi i bukopo. Abitungu kuikishiika mu kaalo. 53  “Kadi su tshite muakuidi bekitaluula na bamono’shi ebashi ta dipalakane ku kilamba, sunga ku buanda bua mbula sunga ku buanda bua mbuipi bua kilamba, sunga ku kingi kintu kia musokia, 54  paapa tshite muakuidi akatumu eyi bua’shi basuule kiakia kintu ki na ebashi, na akekituulu pa buakio munda mua angi mafuku musambobidi. 55  Akupu tshite muakuidi akekitaluula kunyima kuabo kuikisuula kalolo. Su akimueneka’shi ta nkilekene na biakimuenekanga kumpala, sunga biekala’shi ebashi ta dipalakane, ki butete. Abitungu kuikishiika mu kaalo, muanda kibapu kudiibua, biabikala munda sunga paasha. 56  “Kadi su tshite muakuidi bekitaluula na bamono’shi yaaya mbalo ayikalanga ebashi ibapeele kunyima kuabo kuikisuula kalolo, akedilamuna ku kilamba sunga ku musokia, sunga ku buanda bua mbula sunga ku bua mbuipi bua kilamba. 57  Kadi su diadia ebashi diki’adimueneka pa ingi mbalo ya kilamba, sunga ya buanda bua mbula sunga bua mbuipi bua kilamba, sunga kingi kintu kioso kia musokia, paapa dikuete kupalakana, na abitungu kushiika kintu kioso ki na ebashi mu kaalo. 58  Kadi su ebashi dibashimina ku kilamba, sunga ku buanda bua mbula sunga ku bua mbuipi bua kilamba, sunga ku kingi kintu kioso kia musokia kiodi mupue kusuula, paapa abitungu kuikisuula dia kabidi, na t’akikala butete nya. 59  “Uno nyi mmuiya pabitale mukumbo wa nsudi wi ku kilamba kia buaa bua mukooko sunga kia lin, sunga ku buanda bua mbula sunga bua mbuipi bua kilamba, sunga ku kingi kintu kioso kia musokia, bua kuamba’shi ki butete, sunga’shi ta ki butete.”

Mayi e mushi mwesaki

Sunga “pa kikoba kiaye.”
Sunga “mukofu.”