Bena Levi 25:1-55
25 Yehowa besambile dingi na Moyise ku muengie wa Sinayi, amulungula’shi:
2 “Esambe na bena Isalele, webalungule’shi: ‘P’anukatuele mu nsenga yankenupa, paapa nsenga ayikanemeka sabato bua Yehowa.
3 Munda mua bipua bisamombo anukakunu bintu mu mafuba* eenu, na munda mua bipua bisamombo anukasosuela nfinyo yenu, na anukaumbula bintu bia mu nsenga yenu.
4 Kadi mu kipua kia musambobidi, akuikala kuikisha bua nsenga, nyi sabato bua Yehowa. Tue mulombene kukuna bintu muifuba diobe, sunga kusosuela efuba diobe dia nfinyo.
5 Tue mulombene kuumbula bintu biimenene ku biabia bibaadi bishale paboodi muumbule, na tue mulombene kutshiba tukuba tobe tua nfinyo ku nfinyo yobe yo’shi musosuele. Akikala kipua kia kuikisha bua nsenga.
6 Anka, we mulombene kudia bintu abiimenena muiumbo mu kipua kia sabato; obe, mpika oobe mulume, mpika oobe mukashi, muntu oodi muate ku mudimo na benyi bashale nobe mbalombene kuibidia,
7 na nyema ya mu kisuku na nyema ya paasha. Bintu bioso abiimenena mu nsenga mbia kudia.
8 “‘Okabadika bipua musambobidi bia sabato, bipua musambobidi misango musambobidi, na mafuku a bipua musambobidi bia sabato aekala bipua 49.
9 Muifuku di’ekumi dia mueshi wa musambodibi, okeele mpungi; Muifuku dia kubuikiila miluisho, okakitshi bia’shi mpungi ipushikie muiumbo dienu dioso.
10 Anukekasha kipua kia 50 bu kia kishila, na anukekasha bena eumbo boso bulungantu.* Akikala Kipua kia bulungantu kuanudi, na muntu oso akaluka mu nsenga yaye na kui kifuko kiaye.
11 Kiakia kipua kia 50 akikala kipua kia bulungantu kuanudi. T’anukakunu bintu sunga kuumbula biaba biimenene ku bintu bibaadi bishale, na t’anukatshibi tukuba tuenu tua nfinyo ku nfinyo yenu yanushi basosuele.
12 Muanda kiakia Nkipua kia bulungantu. Akikala kia kishila kuanudi. Anukadi nka penda biabia bintu abiimenena.
13 Mu kiakia Kipua kia bulungantu, muntu oso akaluka mu nsenga yaye.
14 Su oudisha kintu kampanda, sunga’shi oula kintu kampanda kui muinobe, tanuidimbenanga.
15 Okaulu kipindi kia nsenga kui muin’obe muyile bungi bua bipua bibakidi kubanga ku Kipua kia bulungantu, na akakuudisha kipindi kia nsenga muyile bungi bua bipua bibashala bia kuumbula bintu.
16 Su nkushale bipua bi bungi, abitungu yawa audisha akamishe muulo, kadi su nkushale bipua bipeela abitungu yawa audisha ayishe muulo, muanda akuudisha bipua bibashala bia kuumbula.
17 Muntu su ngumune a munkatshi muenu tadimbanga mukuabo, abitungu nutshine Efile Mukulu eenu, muanda nnami Yehowa Efile Mukulu eenu.
18 P’anukookiela mayi ande a kulonda na p’anulama miiya yande, anukashala mu butaale muiumbo dienu.
19 Nsenga ayikatusha bikuba biayo, anukadi na anukekuta na anukashala muanka mu kukaluilua.
20 “‘Kadi su nuakamba’shi: “A mu kipua kia musambobidi atukadi kinyi su t’atukunu sunga kuumbula?”
21 Nakenuelela miabi yande mu kipua kia kasamombo, na nsenga ayikatuusha bintu bi bungi bikumbane bua bipua bisatu.
22 Akupu anukakunu bintu mu kipua kia muanda, na anukadi bintu bia kala bibanudi babiikie mpa na mu kipua kia kitema. Mpa na apakakomo bintu bipia, anuikala’nka anudi biabia bia kala.
23 “‘Ta nui balombene kupaana nsenga bua loso, muanda nsenga ngiande. Muanda ku meso kuande, nui bu benyi bashale kuabene.
24 Muiumbo dioso dishima adikala dienu, anukapa bantu matalua a kukuula nsenga.
25 “‘Su mukuenu afika mulanda, na abitungu’shi apaane kipindi kiaye kia nsenga, abitungu mukuudi, mukuabo a mu kifuko afikie akuule biabia bibaudisha mukuabo.
26 Kadi su muntu te na mukuudi, kadi afika mpeta na apeta mushindo wa kukuula kipindi kiaye kia nsenga,
27 akataluula muulo wa kiakia kipindi kia nsenga muyile bungi bua bipua bibapu kukila kasha ekipaana, na kufuta yawa baadi mumuule kianka makuta aashala. Paapa mmulombene kuatuula kipindi kiaye kia nsenga.
28 “‘Kadi su ta mupete mushindo wa kuikikuula, kiakia ki’ekalanga mupaane akishala kia yawa ekiudile mpa na ku Kipua kia bulungantu; na abakamualuisha kianka mu Kipua kia bulungantu, na akaatuula kipindi kiaye kia nsenga.
29 “‘Su muntu apaana nshibo yaye mu kibundi kiifunyishue na bimano, matalua aaye a kuiyikuula aatungunuka mpa na ku nfudiilo kua kipua, kubanga kuifuku dibaadi muiyiudishe; ekala na matalua a kuiyikuula munda mua kipua kishima.
30 Kadi su ta mbeyikuule ku nfudiilo kua kipua kishima, yaaya nshibo i mu kibundi kiifunyishue na bimamo ayikala ya yawa muntu beyiulu bua loso munda mua bipungo na bipungo. T’abakeyalusha mu Kipua kia bulungantu nya.
31 Anka, mashibo a mu kibundi kishi kiifunyishue na bimano, abakeata nka bu bipindi bia nsenga bia muiumbo. Matalua a kukuula aa mashibo aatungunuka, na abakealusha mu Kipua kia bulungantu.
32 “‘Bua mashibo a bena Levi e mu bibundi biabo, bena Levi abekala na matalua akuiakuula bua loso.
33 Su ta mbakuule nshibo ya muina Levi, yaaya nshibo yabadi bapaane mu kibundi kia bena Levi abakeyalusha mu Kipua kia bulungantu, muanda mashibo a mu bibundi bia bena Levi ngaabo munkatshi mua bena Isalele.
34 Dingi, ta mbalombene kupaana mapia a kudishila nyema efunyishe bibundi biabo, muanda mbupianyi buabo bua loso.
35 “‘Su mukuenu mushale pepi nobe afika mulanda na te na mushindo wa kukumbasha nkalo yaye, abitungu omukuashe bu biodi mulombene kukuasha muenyi mushale kuabene, bua’shi yawa mukuenu ashale na muwa munkatshi muenu.
36 Tokimbanga makasa sunga nteteko kuadi. Abitungu otshine Efile Mukulu oobe, na mukuenu ashala na muwa munkatshi muenu.
37 Tue mulombene kumuiyapusha makuta oobe na kumuteka makasa, sunga kumupa bia kudia biobe bua kupeta makasa.
38 Nnami Yehowa Efile Mukulu eenu baadi muinutushe mu nsenga ya Ejipitu bua kuinupa nsenga ya Kanaana, na kuileesha bu Efile Mukulu eenu.
39 “‘Su mukuenu mushale pepi nobe afika mulanda na abitungu’shi epaane kodi, tue mulombene kumukitshisha midimo i bukopo bu mpika.
40 Okamukitshina mianda nka bu muina mudimo mulombene efuto, nka bu muenyi. Na akakufubila mpa na mu Kipua kia bulungantu.
41 Kunyima akakatuka kobe, aye na bana baye, na akalukiila kui kifuko kiaye. Akalukiila mu nsenga ya ba nkambua baye.
42 Muanda bena Isalele mba mpika bande banyikalanga mutushe mu nsenga ya Ejipitu. Ta mbalombene kuiudisha abo banabene bu bi’abaudishaa mpika.
43 Tue mulombene kumukengiesha, abitungu otshine Efile Mukulu oobe.
44 Ba mpika bobe balume sunga bakashi abitungu bafikie mu miilo inuifunyishe, kuakua nyi kodi mulombene kuula mpika mulume sunga mukashi.
45 Nui balombene dingi kuula ba mpika kui bana ba benyi bashale munkatshi muenu, na kui bana babo babadi batande muiumbo dienu, na abekala benu.
46 Nui balombene kuibalekiela bana benu bu bupianyi bua’shi bekale ba mpika babo bua loso. Nui balombene kuibaata bu bena mudimo, kadi ta nui balombene kukengiesha bakuenu bena Isalele.
47 “‘Kadi su muenyi sunga muntu mushale munkatshi muenu afika mpeta, mukuenu e pepi naye ekala mulanda, na eudisha kui yawa muenyi sunga kui muntu mushale munkatshi muenu, sunga kui mukuabo na yawa muenyi,
48 atungunuka na kuikala na matalua adia kukuudibua sunga kunyima kua kuiudisha aye nabene. Umune a ku bakuabo mmulombene kumukuula,
49 sunga mukuabo na nshaye mmulombene kumukuula, sunga ungi mukuabo oso a mu kifuko mmulombene kumukuula.
“‘Na su aye nabene bafiki mpeta, mmulombene kuikuula.
50 Abadika na yawa muntu baadi mumuule mafuku akile kubanga ku kipua kibaadi muipaane kuadi mpa na ku Kipua kia bulungantu, na bungi bua makuta ababaadi bamuule nao abuikala muyile bungi bua bipua. Abakabadika mafuku aaye a kufuba mu kiakia kipungo nka bu biababadikaa mafuku a muntu abadi baate ku mudimo.
51 Su kubashala bipua bi bungi, akafutu muulo wa kukuudibua kuaye muyile bungi bua bipua bibashala.
52 Kadi su kubashala penda bipua bipela mpa na ku Kipua kia bulungantu, paapa akabadika bungi bua bipua bibashala na kufuta muulo wa kukuudibua kuaye muyile biabia bipua bibashala.
53 Atungunuka na kumufubila ku kipua na kipua bu muntu abadi baate ku mudimo; na okatala bua’shi mukata aaye tamukiengieshanga.
54 Anka, su ta mulombene kuikuula mu wawa mushindo, paapa akatuuku bulungantu mu Kipua kia bulungantu, aye mpa na bana baye.
55 “‘Muanda bena Isalele mba mpika bande, banyikalanga mutushe muiumbo dia Ejipitu. Nnami Yehowa Efile Mukulu eenu.
