Kuuku ebubi
Kuuku ebubi
We na “kuuku” oodi mupete ku bu nsongua. Mmu kukuashe bodia kuipusha munyingie na kukita bia’shi benobe bakukumiine. Nsaa yodi mukalakashue mu binangu, musango umune wende kuadi bua “kuipusha biya.” Biabia, toodi mulamate kuadi mu nshalelo oso.
Anka, ku kapeelakapeela, we mufikie mu kutundula biadi binyibinyi. Akutekie bua’shi wekale naaye mbalo yoso, sunga biekala’shi tuepusha biya kuikala naye mu angi ma mbalo. Pangi akupanga binangu bia kuipusha’shi we munyingie, kadi bino bioso mbua kuluisha bukome boobe bua mbidi. Kikile bioso, mmukudie ndambo yobe ya makuta.
Mu mafuku ashaale, wekalanga mutompe kutshiba kipuano naaye, anka ta mmukutadiile bua kuibikita. Mu ungi mushindo taadi nfumu oobe. Wenyongola poobe kuiukena naaye.
Nyi bi kipuano kinakio bantu abatomaa nfuanka na nfuanka. Kunyima kua kutoma nfuanka munda mua bipua 50 mungi muana mukashi abetamina bu Earline atentekiesha’shi: “Nfuanka baadi ankuasha kukila kuikala pepi na muntu. Baadi nka bu lole ande a kala—ingi nsaa baadi nka bu penda lole ande umune andi naaye.” Earline mmufikie mu kusangana’shi, nfuanka te nka penda kuuku nya, nyi nkintu ki na masaku. Mayi e ku mbangilo abadia kuikala afundibue pabimutale—kadi na kuilekeena kupeela. Pabalongiele’shi kutoma nfuanka kui bubi ku meso ku’Efile Mukulu, muanda akuluisha mbidi yabadi betupe kui Efile Mukulu, batshibile kiakia kiubishi.—2 Bena-Kodinda 7:1.
Mungi muana mulume abetamina bu Frank dingi baadi mulekie kutoma nfuanka muanda wa kusangasha Efile Mukulu. Anka kunyima ku’efuku dimune sunga abidi, babangile kukalaba mu nshibo muaye akimbi kapindi ka nfuanka kapone muushi mua bintu. Frank amba’shi: “Yaaya nyi nsaa inatshile kitshibilo kia nfudiilo, pa kuimona nkuete kukala mu nsenga mukuname bua kupeta kapindi ka nfuanka, bibaadi binduishe kuishimba. Kubanga nka paapa ntshi mutome dingi nya.”
Buakinyi nfuanka e na bukitshibi bui biabia? Mu kukimbuula mbafikie mu kusangana tubingilo tui bungi: (1) Bintu abituukaa mu nfuanka mbilombene kutuula muntu ku bupika kukila kutoma bintu abikolanaa bu kabangi. (2) kukaka bintu biabetamina bu nicotine nkulombene kuibituesha mu bongue penda mu sekonde musambo. (3) Nfuanka e na mbalo ikata mu nshalelo a bantu abamutomaa, e panka nsaa y’abadi, y’abatomo, y’abesamba, mpa na y’abakisha kapapi.
Eyendo, anka bu abibilesha Earline na Frank, mbibofule bua kuleka kino kiubishi kibubi. Su okuete kutoma nfuanka na okiebe kuleka, kubadika kua ino miisambo nkulombene nkukuasha bua kubanga nshalelo mupia.