1-2. (a) Bafubi ba Yehowa mbalombene kuikala na mpaka pabitale kinyi? (b) Nkinyi ki’atulongo mu uno muisambo?

 BANTU boso abekalaa na mpaka a ingi nsaa. Bu kileshesho, nsongua muikale mulungudi mmulombene kuiyipusha su Yehowa kuete kumupasukila binyibinyi. Pa muanda wa biabia, mmulombene kukutua kushinkamisha su abitungu’shi abatshishibue. Kingi kileshesho nkia mukuetu mulume, pabaadi ki nsongua baadi muate kitshibilo kia kutuula mudimo wa Yehowa pa mbalo ya kumpala pamutue pa kukimba makuta. Binobino bapu kukula te na makuta ebungi a kulombasha nkalo ya kifuko kiaye nya. Pangi mmulombene kuialashena bua kuuka su kitshibilo kibaadi muate pabaadi ki nsongua kibaadi buwa. Sunga’shi nkulombene kuikala mukuetu mukashi bapu kununupa shi na dingi bukome buibungi. Mmulombene kubofula kuishimba muanda te na dingi mushindo wa kukita bibaadi akitshi kumpala. Tobueyipuishe namu ino nkonko: ‘Yehowa kuete kummona su? Kuipaana kuande ku mudimo waye kui na muulo su? Ne nka na muulo kui Yehowa su?

² Su tatui bakimbe ngaluulo ya ku nkonko bu ino, mbilombene kuitufuisha mu kushimisha lukumiino mui Yehowa, na kuleka kumulanguila. Mu uno muisambo, atulongo mushindo watudia kutuula binangu ku mayi a kulonda a mu Bible alombene  kuitukuasha su tui na mpaka’shi, (1) Yehowa t’etupasukilaa, (2) bitshibilo bietu bia kala bibaadi buwa, sunga’shi (3) tuki nka na muulo ku meso kua Yehowa.

NKINYI KILOMBENE KUITUKUASHA PATUDI NA MPAKA

3. Mmushindo kinyi umune watudi balombene kupudisha mpaka yetu?

³ Mushindo umune watudia kupudisha mpaka yetu mpa kukimba ngaluulo ya ku nkonko yetu mu Bible. Su tubakitshi biabia, lukumiino luetu mui Yehowa na kipuano kietu naaye akinyingi ngofu, dingi atuikala na mushindo wa ‘kunyinga mu lukumiino.’​—1 Ko. 16:13.

4. Mmushindo kinyi watudia ‘kutaluula mianda yoso’? (1 Bena-Tesalonike 5:21)

⁴ Badika 1 Bena Tesalonike 5:21. Bible etunyingisha’shi, “taluulayi mianda yoso.” Tui kuibikita naminyi? Tui kutaluula su mianda yatudi bakumiine ngia binyibinyi pa kuiyipuandikisha na abiamba Bible. Bu kileshesho, puandikisha nsongua kuete kuiyipusha su e na muulo ku meso ku’Efile Mukulu. Mmulombene kukumiina’shi mbia binyibinyi penda muanda wa’shi kuete kuibinangushena su? Nya, abitungu ‘ataluule mianda yoso’ pa kuilongiela Bible bua kuuka bi mmueneno a Yehowa pabitale uno muanda.

5. Mmushindo kinyi watudia kupeta ngaluulo ya Yehowa ku nkonko yetu?

⁵ Nsaa y’atubadika Bible, bi nka bu’shi Yehowa kuete kuisamba netu. Anka t’abitungu tuimene penda pa kubadika Bible su tui na lukalo lua’shi tupete ngaluulo ya Yehowa ku nkonko yetu. Kubadika kuetu kua Bible abitungu kuikale kuimene pa muanda awitukalakasha. Tui balombene kukimbuula wawa muanda mu mikanda yetu, na kufubisha bingi bina mudimo biabadi batuushe kui ndumbuluilo a Yehowa. (Nki. 2:3-6) Abitungu tuele nteko kui Yehowa na kumuteka bua’shi etukuashe tupete lualuulo ku muanda watudi nao. Akupu tui balombene kukimba mayi a kulonda a mu Bible na ingi mianda ayikuasha itale lukalakashi luatudi nalo. Tui balombene dingi kubadika miisambo ya mu Bible ya bafubi ba sha lulamato abaadi bafumankane na muanda wi mumune na wetu.

6. Mmushindo kinyi ulombene bisangilo kuitukuasha bua kukambila mpaka yetu?

⁶ “Atupushaa” dingi Yehowa ku’esamba netu patudi mu bisangilo. Su atutuele mu bisangilo bia lubingo loso, tui bakumbene kupusha muanda kampanda mu muisambo sunga kupusha lualuulo lua muntu kampanda lulombene kuikala bu bukuashi bua kukambila mpaka yetu. (Nki. 27:17) Tutaleyi binobino kilombene kuitukuasha bua kukambila mpaka kampanda.

NSAA YODI NA MPAKA’SHI YEHOWA TAKUETE KUKUPASUKILA

7. Bangi mbalombeene kuiyela lukonko kinyi?

⁷ Kasha tobueyipuishe’shi: ‘Yehowa kuete kummona binyibinyi su?’ Su wepusha bu shi na muulo, we mulombene kupuandikisha’shi bi bukopo bodia kuikala kuuku a Mupangi a eyilu na nsenga. Nfumu Davide namu baadi mulombene kuikala na binangu bi biabia. Badi mupuandikishe’shi nyi mmuanda wa kukaanya pa kumona Yehowa apasukila bantu, na nkuamba’shi: “Yehowa bâna ba bantu namu be bu kinyi bodya kwibatala? Bena kinemo byodya kwibatentekyesha?” (Mis. 144:3) Nkunyi kodi mulombene kupeta lualuulo ku luno lukonko?

8. Muyile 1 Samwele 16:6, 7, 10-12, Yehowa amonaa kinyi mui bantu?

⁸ Bible etulongiesha’shi, Yehowa amonaa baba abamueka bu bashi na muulo ku meso kua bantu. Bu kileshesho, Yehowa batumine Samuele ku nshibo ya Yesee bua kuela umune a ku bana baye balume muimu buadia kuikala bu nfumu a Isalele. Mu bana baye muanda, Yesee baadi muitanyine bana baye musambo buabadia kufika kui Samuele anka tabaadi muitanyine Davide,  mukinga ku boso. b Aku namu, Davide nyi abaabadi basangule kui Yehowa. (Badika 1 Samwele 16:6, 7, 10-12.) Yehowa bamuene bibaadi Davide binyibinyi. Baadi auku’shi nyi nsongualume mufule mianda ya mu kikudi ngofu.

9. Buakinyi we mukumbene kushinkamisha’shi Yehowa kuete nkupasukila? (Tala dingi kifuatulo.)

⁹ Nangushena ku mushindo upue kulesha Yehowa’shi kuete kukupasukila. Akupa elango dibuwa dipushene na mianda yodi nayo. (Mis. 32:8) Bino t’abilesha binyibinyi’shi auku nkalo yobe kalolo? (Mis. 139:1) Nsaa y’otumikila elango dia Yehowa na kumona bi’adikukuasha, oshinkamisha binyibinyi’shi Yehowa kuete nkupasukila. (1 Mya. 28:9; Bik. 17:26, 27) Yehowa kuete kumona bioso biokuete kuitatshisha bua kumufubila na kumukookiela. Kuete kumona dingi ngikashi yobe ibuwa na akumiina kuikala bu kuuku oobe. (Yel. 17:10) Na ekala na muloo su bokumiina namu kuikala kuuku Aaye.​—1 Yo. 4:19.

NSAA YODI NA MPAKA SU BITSHIBILO BIOBE BIA KALA BIBAADI BUWA

10. P’atunangushena pabitale bitshibilo biatubaadi baate, nkonko kinyi yatudi balombene kuiyipusha?

¹⁰ Kunyima kua mafuku, bangi mbalombene kunangushena pabitale bitshibilo bibaabadi baate kala na kuiyipusha su bibaadi buwa. Pangi abaadi baate kitshibilo kia kupela mudimo w’abebafutu makuta ebungi, sunga kupela kukita busunga abuibapa makuta ebungi bua kumona bia kuipaana ngofu mu mudimo wa Yehowa. Binobino kubapu kukila bipua bibungi. Mbalombene kunangushena pabitale bangi bantu babeukena nabo babaadi baate bitshibilo bilekene na biabo, kadi binobino be na makuta ebungi na nshalelo amueka bu ebuwa. Pa muanda wa biabia mbalombene kuiyipusha’shi: ‘Bitshibilo binaadi muate bua kufubila Yehowa bibaadi buwa  su? Nadia kuikala mufube ngofu buandia kupeta makuta ebungi lelo uno su?’

11. Mufundi a Musambo wa 73 baadi na binangu kinyi bibubi?

¹¹ Su we mupue kuiyipusha nkonko i bino, tala bibaadi bipushe mufundi a Musambo wa 73. Baadi mumone bantu bashibaadi abafubila Yehowa kadi abaadi na mbidi bukome, ba mpeta, na bashibaadi abamueka’shi be na nkalakashi. (Mis. 73:3-5, 12) Pabaadi ebamono bu be na nshalelo amueka bu ebuwa, bibaadi bimutakule mu kuipusha’shi kufubila Yehowa takubaadi bu kitshibilo kibuwa kibaadi muate. Baadi ‘akiengie efuku dioso’ na binangu abimubofusha kuishimba. (Mis. 73:13, 14) Baadi mukile naminyi na binangu bibubi bibaadi nabio?

12. Muyile Misambo 73:16-18, nkinyi kibaadi kikuashe mufundi a misambo buadia kukatusha binangu bibubi bibaadi nabio?

¹² Badika Misambo 73:16-18. Mufundi a misambo bayile mu mbalo ifukame ya kishila ya Yehowa. Mu yaaya mbalo, munkatshi mua balanguidi ba Yehowa, baadi na mushindo wa kunangushena kalolo. Baadi mufikie mu kushinkamisha’shi sunga biekala’shi bangi abaadi na nshalelo ebuwa, tababaadi na lukulupilo bua mafuku aafiki nya. Biabia, tabaadi dingi mubofule kuishimba nya, na baadi mushinkamishe’shi kutuula Yehowa pa mbalo ya kumpala mu muwa waye kubaadi bu kitshibilo kikile buwa kibaadi muate. Pa muanda wa biabia, baadi munyingishe kitshibilo kiaye kia kutungunuka na kufubila Yehowa.​—Mis. 73:23-28.

13. Mmushindo kinyi watudia kupeta butaale bua mu binangu su atuinyongola pabitale bitshibilo bibaatudi baate kala? (Tala dingi kifuatulo.)

¹³ Obe namu we kupeta buno butaale bua mu binangu ku bukuashi bu’Eyi di’Efile Mukulu. Naminyi? Tentekiesha bintu bibuwa biodi nabio, mpa na miabi ya Yehowa, na otentekieshe’shi  boso bash’abafubila Yehowa tabe na bukuashi buaye nya. Bua bebungi bash’abafubila Yehowa, kuikala na mudimo awibapa makuta ebungi nyi kintu ki na muulo mu nshalelo aabo muanda tabe na lukulupilo bua mafuku aafiki. Anka obe namu, kukatusha bintu bibuwa abifiki kui Yehowa biodi nabio lelo uno, mmulee’shi akakupa bintu bibuwa bukile mu mafuku aafiki. (Mis. 145:16) Dingi, banda kunangushena pabitale uno muanda. Bodia kuuka bibadia kuikala nshalelo oobe lelo uno su boodi muate kingi kitshibilo? Kadi kui kintu kiodia kushinguula: Boso abaata bitshibilo bimeene pa kifulo kiabo bu’Efile Mukulu na bantu nabo, ta mbalombene kukutua kintu su nkimune kibuwa.

NSAA Y’OPUANDIKISHA’SHI TUE NA MUULO KU MESO KUA YEHOWA

14. Bangi bakuete kufumankana na nkalakashi kinyi, na ndukonko kinyi luabadi balombene kuiyipusha?

¹⁴ Bangi bafubi ba Yehowa tabe na mushindo wa kukita bibungi mu kipaso kibaabadi abakitshi kumpala nya muanda wa bununu, mikumbo, sunga ingi nkalakashi. Bino mbilombene kuibatakula mu kuipusha’shi tabe na muulo ku meso kua Yehowa. Be kuiyipusha’shi: ‘Nkii nka na muulo mu meso a Yehowa su?’

15. Mufundi a Musambo 71, baadi mushinkamishe kinyi?

¹⁵ Mufundi a Musambo 71 baadi ekalakasha muanda baadi mukutue bukome. Batekiele’shi: “Tonsumbushenanga . . . bino bitankutwa bukome.” (Mis. 71:9, 18) Sunga bibaadi epusha mubofule, mufundi a misambo baadi mushinkamishe’shi su mmufubile Efile Mukulu na lulamato looso, Yehowa amukunkusha na kumukuatshishena. Mufundi a misambo baadi mulongie’shi, Yehowa asangelaa baaba abetatshisha bua Kumufubila sunga bekala na nkalakashi.​—Mis. 37:23-25.

16. Bantu banunu be na muulo ku meso kua Yehowa mu mushindo kinyi? (Misambo 92:12-15)

¹⁶ Su we muntu mununu, ikala na mueneno e mumune na a Yehowa pabitale nshalelo oobe.  Mmulombene nkukuasha bodia kuenda kumpala mu kikudi sunga wekala na nkalakashi ya ku mbidi. (Badika Misambo 92:12-15.) Pamutue pa kutuula binangu ku bioshi mulombene kukita, ebituule ku biodi mulombene kukita. Bu kileshesho, we mukumbene kukuasha bangi na kileshesho kiobe kia lulamato na kuibapasukila. We mukumbene kulungula bangi mushindo ukukuashe Yehowa munda mua bipua bibungi na milayilo ya mu Bible y’otengiela mu mafuku aafiki. Dingi, tolubanga’shi nteko yobe yuele bua bangi i na bukuashi bukata. (1 Mp. 3:12) Sunga tuekala na nshalelo e naminyi, oso a kuatudi e na kintu kiadia kukitshina Yehowa na kukitshina bangi.

17. Buakinyi t’abitungu’shi tuipuandikishe na bangi?

¹⁷ Su okuete kuikalakasha muanda tue na ngobesha ya kukita bibungi mu mudimo wa Yehowa, ikala mushinkamishe’shi kioso kiodi mukumbene kumukitshina ki na muulo ku meso kuaye. We kubanga kupuandikisha biokitshi na abikitshi bangi. Anka tokumanga kukita biabia! Buakinyi? Muanda Yehowa t’akitaa biabia nya. (Nga. 6:4) Bu kileshesho, Mariya bapeele Yesu kia buntu kia malaashi a muulo wibukopo. (Yo. 12:3-5) Ku lungi lupese, mukashi kilele mulanda batushile kia buntu mu ntempelo kia tukuta tubidi tupeela tua muulo upeela ngofu. (Luk. 21:1-4) Yesu tabaadi mupuandikishe bano bakashi babidi nya. Anka, baadi mumone’shi Mariya na mukashi kilele abaadi baleshe lukumiino. Nshaye, Yehowa, ataa na muulo kintu kioso kiokitshi muanda we na lukumiino muadi na we mumufule, sunga kiamueneka bu kipeela naminyi ku meso koobe.

18. Nkinyi akiketukuasha bua kukambila mpaka? (Tala dingi kashibo akamba’shi: “ Eyi dia Yehowa ndilombene nkukuasha bua kukambila mpaka.”)

¹⁸ Ingi nsaa atue boso atuikalaa na mpaka. Anka muyile bibaatukatuka mu kulonga, Bible mmulombene kuitukuasha bua kuiyikambila. Biabia kita mobe moso bua kuiyikambila, paapa wekala munyingie pamutue pa kubofula kuishimba. Yehowa akuuku bupenka bobe. Aata bioso biodi mukite bua kumutuula pa mbalo ya kumpala mu muwa oobe na muulo, na alama mulayilo waye wa nkupa buedi. Shinkamisha’shi, Yehowa mmufule na apasukilaa mufubi aaye oso sha lulamato.