Enda bua kuleshe mianda i muanka

Enda bua kuleshe kashibo ka mianda i muanka

MUISAMBO WA KULONGA 2

LOONO 19 Kidibwa kya Mwanana

We mupue kuilumbuula bu’Efuku di na muulo ukata dia ku kipua su?

We mupue kuilumbuula bu’Efuku di na muulo ukata dia ku kipua su?

“Tungunukayi na kukita bino bua kuntentekiesha.”​—LUK. 22:19.

KI’ATUISAMBILA

Atutaluula buakinyi Kitentekiesho nkintu ki pa buakio, mushindo watudia kuilumbuula bua kuimutuela, na mushindo wa kukuasha bangi bua kuimutuela.

1. Buakinyi Kitentekiesho nyi efuku di na muulo ukata dia ku kipua? (Luka 22:19, 20)

 BUA muilo wa Yehowa, Kitentekiesho kia lufu lua Yesu nyi efuku di na muulo ukata dia ku kipua. Uno ngi penda muanda wi pa buawo ubaadi Yesu mulungule balongi baye’shi bekale abeukitshi. (Badika Luka 22:19, 20.) Atutengielaa na kinsukunsuku kioso Kitentekiesho kia lufu lua Yesu bua tubingilo tui bungi. Tubandeyi kutaluula tungi tua ku tuanka.

2. Atutengielaa Kitentekiesho na kinsukunsuku kioso bua tungi tubingilo kinyi?

2 Kitentekiesho kia lufu lua Yesu akitukuashaa buatudia kunangushena ku muulo wa nkuulo. Akitutentekieshaa mishindo yatudia kulesha lutumbu bua mulambu wa Yesu. (2 Ko. 5:14, 15) Akitupaa dingi mushindo watudia “kuinyingishena” na bakuetu balume na bakashi. (Lom. 1:12) Ku kipua kioso, batababalekiele kutuela mu bisangilo abafikaa mu kutuela mu Kitentekiesho kia lufu lua Yesu. Bangi abafikaa na mu kualukiila kui Yehowa muanda abebakukilaa na kalolo kooso. Bantu be bungi abakumiinaa kubanga kulonga Bible bua mianda y’abamonaa na y’abapushaa. Kushi mpaka, Kitentekiesho ki na muulo kui ooso a kuatudi!

3. Kitentekiesho kia lufu lua Yesu akibungaa bakuetu ba mu nsenga ishima naminyi? (Tala dingi kifuatulo.)

3 Atutengielaa dingi na kinsukunsuku kioso bua kutuela mu Kitentekiesho, muanda atuuku’shi diadia efuku atuikikitshi pamune na bakuetu balume na bakashi ba mu nsenga ishima. Tumonyi tua Yehowa atubangaa kukita Kitentekiesho kia lufu lua Yesu, ku kiolua ku kapeelakapeela nsaa ayende nguba na kutuela. Atue booso atuteemeshaa muisambo aushimika kasele pa muulo wa nkuulo. Atuyimbaa ngono ibidi ya kutumbisha, kukisha mukate na nfinyo, na kuakula n’eshimba dimune’shi “amene” ku nteko yooso inanka. Munda mua nsaa 24, tukongie tooso atukitaa Kitentekiesho na kukita nka ino mianda i mumune. We kunangushena muloo aupushaa Yehowa na Yesu p’abetumono tui bebungie bua kuibatumbisha mu uno mushindo su?

Kitentekiesho kia lufu lua Yesu akibungaa bakuetu ba mu nsenga ishima (Tala kikoso 3) f

4. Nkonko kinyi y’atukataluula mu uno muisambo?

4 Mu uno muisambo, atukesambila pa ino nkonko: Tui kulumbuula mashimba eetu bua Kitentekiesho kia lufu lua Yesu naminyi? Tui kukuasha bangi buabadia kutuela mu Kitentekiesho naminyi? Na tui kukuasha baaba batababalekiele kutuela mu bisangilo naminyi? Ngaluulo ya ku ino nkonko ayiketukuasha buatudia kuikala belumbuule bua dino efuku dia kishila.

TUI KULUMBUULA MASHIMBA EETU BUA KITENTEKIESHO KIA LUFU LUA YESU NAMINYI?

5. (a) Buakinyi abitungu tunangushene ku muulo wa nkuulo? (Misambo 49:7, 8) (b) Nkinyi kibolongiela ku video amba’shi: Bwakinyi Yesu bafwile?

5 Umune wa ku mishindo i na muulo ukata watudi balombene kulumbuula mashimba eetu bua Kitentekiesho, mpa kunangushena ku muulo wa mulambu wa nkuulo ya Yesu Nkidishitu. Bu’atue banabene, ta tui balombene kuifungusha ku muluisho na lufu. (Badika Misambo 49:7, 8; otale dingi na video amba’shi: Bwakinyi Yesu bafwile?) a Biabia, Yehowa baadi muate mpango ya’shi Yesu atushe muwa waye bua kuitupaasha, Abo booso babidi Yehowa na Yesu mbekitshishe bikile. (Lom. 6:23) Su tuanyiisha kunangushena biikitshishe Yehowa na Yesu bu’etu, atunyiisha kuikala na lutumbu bua nkuulo. Atukataluula penda mianda ipeela ayilesha nkuulo biayidi na muulo kui Yehowa na Yesu. Bua kubanga, nkuulo ibaadi ayilesha kinyi?

6. Nkuulo ibaadi ayilesha kinyi?

6 Nkuulo nyi mmuulo w’abafutaa bua kukuula kintu. Muana mulume a kumpala Adama, baadi mupuidikie pa babamupangile. Nsaa ibakitshine muluisho, baadi muluishe kuyididiila kua muwa wa ikalaika, kushi nka penda buaye’ye nabene, anka na bua bana baye booso. Bua kufuta dingi ku kibaadi Adama mushimishe, Yesu baadi mutushe muwa waye upuidikie bu mulambu. Pa baadi Yesu pa nsenga, munda a muwa waye ooso ushima “tabaadi mukite muluisho su ngumune, na tababadi basangane madimi mukanua muaye.” (1 Mp. 2:22) Efuku dia lufu luaye, Yesu baadi mutushe muwa waye upuidikie nka bu muwa ubaabadi bashimishe kui Adama.​—1 Ko. 15:45; 1 Ti. 2:6.

7. Mbingi bitompuanga kinyi bibaadi Yesu mupete pa baadi pano pa nsenga?

7 Yesu pa baadi pa nsenga, baadi akookiela Yehowa mu mianda yooso, sunga nsaa ibaabidi abimuelela bukopo bua kuibikita. Na pa baadi ki muana mukinga, Yesu baadi akookiela ku matalua a baledi baye bashi bapuidikie sunga mbibaadi mupuidikie. (Luk. 2:51) Pa baadi ki nsongua, bukitshishi bua bangi bubadia pangi kumutakula mu kukutua kukookiela baledi baye, sunga kukutua lulamato kui Yehowa. Sunga mbiabia, Yesu pa bakudile bibaadi abitungu’shi akambile bitompuanga bibaadi abitukila kui Satana Diabulu, mu biabia bitompuanga mubaadi mpaa na buluishi bua pa butooka bua lulamato luaye kui Efile Mukulu. (Mat. 4:1-11) Satana baadi na kitshibilo kia’shi Yesu akite muluisho, bua’shi t’apetanga mushindo wa kutusha nkuulo.

8. Mbitompuanga kinyi bi bukopo bibaadi Yesu munyingiile?

8 Pa baadi akitshi mudimo waye wa bulungudi pano pa nsenga, Yesu baadi munyingiile bitompuanga bi bukopo. Beshikuanyi baye babaadi abamubingabinga na kukimba bia’shi bamuipee. (Luk. 4:28, 29; 13:31) Baadi dingi munyingiile kukutua kua kupuidika kua balongi baye. (Mak. 9:33, 34) Baadi ekalakasha bua muwa waye, bi’akakiengieshibua na kumonyibua ku bisumanga. Dingi, baadi muipayibue nka bu ntomboshi na kukiengieshibua ngofu. (Eb. 12:1-3) Baadi munyingiile mpaa na ku kipindi kia nfudiilo kia lukalakashi mu aye nabene, kushi ku bulami bua Yehowa. b​—Mat. 27:46.

9. Atupushaa namu naminyi pabitale mulambu wa Yesu? (1 Mpiele 1:8)

9 Mu binyibinyi, Yesu bakiengiele ngofu bua kutusha nkuulo. T’atupushaa namu kifulo kikata bua Yesu nsaa y’atunangushena ku mushindo wadi muilambule buetu su?​—Badika 1 Mpiele 1:8.

10. Nkuulo ibaadi na muulo ukata kui Yehowa naminyi?

10 A pabitale namu Yehowa? Nkinyi kibaadi Yehowa muikitshishe bua kukumiina’shi Yesu atushe mulambu waye wa nkuulo? Yehowa na Yesu be mu kipuano ki bukopo nka bu kiakia akikalaa pankatshi pa nshe muana na muana aaye. (Nki. 8:30) Banda kunangushena mushindo ubaadi Yehowa mupushe kenyongoshi kakata pa kumona Yesu anyingiila nkalakashi i bungi pa baadi pano pa nsenga. Kushi mpaka, lubaadi lukalakashi lukata bua Yehowa pa kumona Muana aaye akiengieshibua mu kiakia kipaso.

11. Tusha kileshesho akilesha mushindo ubaadi Yehowa mupushe nsaa ibaadi Yesu muipayibue.

11 Muledi ooso mupue kufuisha muana, aukaa kenyongoshi akapushaa muntu mufuishe muana. Tui na lukumiino lui bukopo mu lusangukilo, anka nsaa ayifu muntu atudi bafule, atupushaa kenyongoshi kakata muishimba. Kino kileshesho akitukuasha bua kupusha mushindo ubaadi Yehowa muipushe, nsaa ibaadi amono Muana aaye a kifulo akiengie na kufua mu diadia efuku dia kipua kia 33, bino bipungo bietu (B.B.). c​—Mat. 3:17.

12. Nkinyi akitungu’shi tukite mu kipungo kia kumpala kua kutuela mu Kitentekiesho?

12 Kubanga binobino mpaa na mu kipungo kia Kitentekiesho, ekitshishe bua kuilongiela ngofu pabitale nkuulo pa bupenka sunga mu lulanguilo lua mu kifuko. Fubisha Mukanda aukwashaa ba Temue ba Yehowa bua kukimbuula mianda (su wi mu ludimi luenu) sunga ingi mikanda bua kuuka mianda i bungi kantu pa kantu pabitale nkuulo. d Dingi ikala mushinkamishe’shi okuete kulonda programe a kuibadikila kua Bible bua Kitentekiesho abadi batushe mu Programe a bisangilo bia Buina Nkidishitu na Mudimo wetu. Efuku dia Kitentekiesho, t’olubanga kutala programe a Lulanguilo lua kunakashika a efuku dia Kitentekiesho. Nsaa y’atulumbuula eshimba dietu bua kutuela mu Kitentekiesho, atuikala na mushindo wa kukuasha namu bangi bua’shi bemutuele.​—Es. 7:10.

KUASHA BANGI BUABADIA KUTUELA MU KITENTEKIESHO

13. Nkintu kinyi kia kumpala akitungu’shi tukite bua kukuasha bangi bua kutuela mu Kitentekiesho?

13 Tui kukuasha bangi buabadia kutuela mu Kitentekiesho naminyi? Kintu kia kumpala kiatudia kukita, nkuibetanyina. Kukatusha bantu batuimoneenaa nabo mu bulungudi nsaa yooso, tui kufunda mulongo wa mashina a bantu batudia kuitanyina. Mu baaba bantu mui kuikala bena kifuko netu, bena mudimo netu, bena kalaasa netu, na bangi bantu. Su tue na masaki a luitamino e bungi a kuibapa, we kuibatumina lien mu kaamo koobe. Abikakukaanyisha pa kumona bungi bua bantu abakafiki ku Kitentekiesho!​—Mul. 11:6.

14. Patuula bukitshishi bui nabo luitamino lua kupa muntu pa bupenka.

14 Nsaa y’oyitanyina bantu kampanda bua kutuela mu Kitentekiesho, bi kuibatakula bua kupusha bia kuimutuela. Dingi efuku, ungi mukuetu mukashi sha mulume aaye shi Kamonyi ka Yehowa, baadi mukaanye nsaa ibamulunguile mulume aaye’shi, akumiina kuenda naye mu Kitentekiesho. Buakinyi bibaadi bimukaanyishe? Muanda mu bipua bishaale mukuetu mukashi baadi amutekie’shi bende ku Kitentekiesho anka ta baadi akumiina. Nkinyi kibaadi kimushintule uno musuusa? Amba’shi: “Babaadi bampe esaki dia luitamino,” kui ungi muntu. Mukulu a mu kaaka kakongie, ngi baadi mungitanyine. Yawa mulume batuelele kiakia kipua mu Kitentekiesho, mpaa na bingi bipua bibalondele.

15. Nkinyi akitungu’shi tulamiine mu binangu nsaa y’atuitanyina bantu bua kutuela mu Kitentekiesho?

15 Lamiina’shi baaba bantu batupa luitamino, be kuikala na nkonko bikishekishe su t’abatuelele mu kisangilo kietu su nkimune. Tui balombene kunangushena pabitale nkonko yabo na kuilumbuula bua kuibaluula. (Kol. 4:6) Bu kileshesho, bangi be kuipusha’shi: ‘Nkinyi akikakitshika ku kino Kitentekiesho?’ ‘Akikitshi nsaa bungi kinyi?’ ‘Ne kufuala naminyi?’ ‘Bua kutuela nafutu makuta su?’ ‘Abapungishaa makuta ku Kitentekiesho su?’ Nsaa y’atuitanyina muntu kampanda ku Kitentekiesho, abitungu tumuipushe penda’shi: “We na nkonko su?” Dingi omualuule ku nkonko yooso yadi nayo. Tui kufubisha dingi video a Tentekyesha lufu lwa Yesu na a Nkinyi akikitshikaa ku Nshibo ya Bufumu? bua kukuasha muntu bua’shi apushe mushindo aukitshikaa bisangilo bietu. Na dilongiesha dia 28 dia mukanda wa We kuikala na muloo bua loso! aditupa mianda i buwa yatudia kulungula bangi.

16. Ngingi nkonko kinyi ilombene kuela bano abatuele mu Kitentekiesho kia lufu lua Yesu?

16 Kunyima kua kutuela mu Kitentekiesho, bangi bantu babatuele bua musuusa wa kumpala be kupeta nkonko ya kuela. Mbalombene kuipusha’shi: Buakinyi nka penda bantu bapeela, pangi ta kui su ngumune baadi mukate na kutoma nfinyo? Pangi be kuipusha misuusa bungi y’atutuelaa mu Kitentekiesho. Na pangi be kukumiina kuuka su bisangilo bia Tumonyi tua Yehowa, abituelaa mu mushindo umune. Sunga i bungi ya ku ino mianda mbapue kuiyakuila mu muisambo wa Kitentekiesho, baaba babafiki bua musuusa wa kumpala be na lukalo lua kuibapatuluila ingi mianda i bungi. Muisambo wi mu jw.org awamba’shi “Buakinyi ba Temue ba Yehowa abakitaa Kidibua kia Muanana mu mushindo wilekene na bingi bipuilo?” wi kuitukuasha buatudia kuibaluula ku ingi nkonko yabo. Atukumiina kukita muyile ngobesha yetu, kumpala kua Kitentekiesho, mu kipungo kia Kitentekiesho, na kunyima kua Kitentekiesho bua kukuasha bano booso be na “mashimba alumbuulue” buabadia kukuashibua bua kuimutuela.​—Bik. 13:48.

KUASHA BAABA BASH’ABATUELAA DINGI MU BISANGILO

17. Bakulu be kukuasha baaba bash’abatuelaa dingi mu bisangilo naminyi? (Esekyele 34:12, 16)

17 Mu kipungo kia Kitentekiesho, bakulu be kukuasha baaba bash’abatuelaa dingi mu bisangilo naminyi? Mpa kuibalesha’shi abebapasukila ngofu. (Badika Esekyele 34:12, 16.) Kumpala kua Kitentekiesho, ikala mushinkamishe’shi boyitanyina be bungi. Ebashinkamiishe’shi lukalo loobe ndua kuibapasukila na kuibakuasha mu mushindo ooso oodi mulombene kukita. Ebetanyine buabadia kutuela mu Kitentekiesho. Su babatuele mu Kitentekiesho, ebakuukile na muloo ooso. Su Kitentekiesho kibapu, tungunuka na kutembela bano bakuetu balume na bakashi bafudibue na kuibapa bukuashi bua mu kikudi buabadi nabo lukalo bua kualukiila kui Yehowa.​—1 Mp. 2:25.

18. Atue booso tui kukuasha bantu bash’abatuelaa dingi mu bisangilo naminyi? (Bena Loma 12:10)

18 Bantu booso ba mu kakongie be kukuasha bano bash’abatuelaa dingi mu bisangilo bua kutuela mu Kitentekiesho. Be kuibakuasha naminyi? Pa kuibakitshina mianda na kifulo, na kalolo, mpaa na kaneemo. (Badika Bena Loma 12:10.) Tentekiesha’shi ino mikooko ifudibue i kuikala na kuikoka bua kubanga kutuela dingi mu bisangilo. Pangi be kuikala na moo wa’shi bena kakongie mbalombene kuibakula. e Biabia, ta nukumanga kuibeela nkonko ilombene kuibakuatshisha buufu, sunga kuakula kintu kampanda kilombene kuibatapa ku mashimba. (1 Te. 5:11) Bano bakuetu booso balume na bakashi mbena Nkidishitu netu. Tui na muloo wa kubanga kulanguila dingi nabo pamune!​—Mis. 119:176; Bik. 20:35.

19. Mmiabi kinyi ayitukilaa mu kitentekiesho kia lufu lua Yesu?

19 Tui na lutumbu lukata bua bibaadi Yesu muitulungule, bua kutentekiesha lufu luaye ku kipua kioso, na kupusha buakinyi kino Kitentekiesho ki na muulo ukata. P’atutuele mu Kitentekiesho, akitukuasha atue banabene mpaa na kukuasha bangi mu mishindo i bungi. (Yesh. 48:17, 18) Kifulo kietu bua Yehowa na bua Yesu akinyiisha kutama. Atuleshaa lutumbu lukata bua kiabadi betukitshine, atunyingishaa kipuano kietu na bena Nkidishitu netu. Na atukuashaa bangi buabadia kulonga bua kusankila nabo namu miabi ayitukila ku nkuulo. Tukiteyi kioso akitungu bua kuilumbuula bua Kitentekiesho kia kino kipua kuamba’shi, efuku di na muulo ukata dia ku kipua!

MMUSHINDO KINYI WATUDIA . . .

  • kulumbuula mashimba eetu bua Kitentekiesho kia lufu lua Yesu?

  • kukuasha bangi buabadia kutuela mu Kitentekiesho?

  • kukuasha baaba bash’abatuelaa dingi mu bisangilo?

LOONO 18 Lutumbu bwa nkuulo

a Bua kupeta miisambo na ma video biatudi besambile mu uno muisambo, tuela mu jw.org na ofunde mutue wa muanda pa mbalo ya kukimbila.

b Tala muisambo awamba’shi: “Nkonko ya bantu ababadikaa” wi mu Kitenta kia Mulami kia mueshi wa Kananka 2021.

d Tala kashibo akamba’shi: “ Binangu bua kukimbuula.”

e Tala bifuatulo na kashibo akamba’shi: “ Kakongie ke kukita naminyi?” Mukuetu mulume shi ki’atuelaa dingi mu bisangilo ekoko bua kutuela ku Nshibo ya Bufumu, kadi bakambila wawa moo waye. Abamukuukila na muloo ooso kui bena Nkidishitu naye.

f KIFUATULO KIABADI BAPATUULE: Muilo wa Yehowa autuele mu Kitentekiesho mu kipindi kimune kia nsenga, bangi bakuetu balume na bakashi ba mu kingi kipindi namu abelumbuula bua dino efuku di pa buadio dia Kitentekiesho.