DILONGIESHA 3
Mushindo wa kunyingiila
KUNYINGIILA AKUPATUULA KINYI?
Muntu munyingie eshimba t’akookaa nsaa y’afumankana na muanda sunga kikokoshi kampanda nya. Dino eyikashi muntu edipetaa nsaa y’afumankana na mianda ibungi mu nshalelo aaye. Anka biabikalaa’shi muana aponaa misusa ibungi p’akuete kulonga bia kutambuka, bua’shi muntu obeshe mu nshalelo, abitungu alongie bia kunyingiila nkalakashi ya mu nshalelo.
BUAKINYI KUNYINGIILA KUI NA MUULO?
Bangi bana ababofulaa ku mashimba nsaa y’abashii boobeshe kukita muanda kampanda, p’abafumankana na nkalakashi sunga ingi nsaa pabakuete kuibasenga. Bangi bana abalekaa na kukita kiabakitanga. Anka bibuwa bana baukie ino mianda:
Bi bukopo buatudia koobesha mianda yoso.—Shake 3:2.
Muntu oso mmulombene kufumankana na nkalakashi.—Mulungudi 9:11.
Elango di na muulo na aditupeyaa binangu.—Nkindji 9:9.
Kunying’eshimba akukuasha muana buadia kuuka’shi mmulombene koobesha nkalakashi ya mu nshalelo.
BIA KULONGIESHA BANA KUNYINGIILA
Su muana ta mmoobeshe muanda kampanda.
ELANGO DIA MU BIBLE: “Mululame mmulombeene kupona misuusa musamboobidi, anka eebwo dimo.”—Nkindji 24:16.
Kuasha muana oobe buadia kuuka muanda ukata na upeela. Kileshesho, nkinyi kiadia kukita su bapanga mu kalasa? Mmulombene kubofula kuishimba na amba’shi: “Ntangobesha kukita kintu kibuwa!”
Bua kulongiesha muana oobe kunyingiila, mukuashe na mayele adia kufubisha kalolo ungi musango. Su bokitshi biabia auku biadia kupudisha mianda pamutue pa kupanga misusa ibungi.
Dingi su bapete lukalakashi, tomupuilanga luanka nya. Mukuashe aukie bia kuilupudisha aye nabene. Bu kileshesho, su muana pangile mu kalasa, we kumuipusha’shi: We kukita kinyi bua kulamiina mianda yabekeele balongieshe?”
Su kubakitshika masaku.
ELANGO DIA MU BIBLE: ‘Tanuuku abikeekala muuwa wenu efuku adilondo.’—Shake 4:14.
Bi bukopo kuuka mianda ayikitshika mu nshalelo mafuku e kumpala. Muntu mpeta lelo uno, e kuikala mulanda malooba, na muntu e na mbidi bukome mmulombene kukumba malooba. Bible amba’shi: ‘Bantu be lubilo ta nyi’nka abatuukaa ba kumpala, sunga bakile bukome ta nyi’nka abatshokola nya, muanda kipungo na mianda ya mu kimpulunkamba abifikila boso.’—Mulungudi 9:11.
Bu biodi nambutuile, kita kioso akitungu bua kukaluila muana oobe ku masaku. Mu binyibinyi, tue mulombene kukaluila muana oobe ku mianda yoso ibubi nya.
Bu biodi muledi, muana oobe takudile mu kipaso kiadia kufumankana na mianda bu kushimisha mudimo, sunga kukutua makuta. Anka, we mulombene kumukuasha bua’shi anyingie eshimba nsaa y’afumankana na ingi mianda ibukopo, kileshesho—nsaa y’afuisha kuuku aaye sunga mukuabo a mu kifuko. a
Nsaa y’abalanga muana oobe.
ELANGO DIA MU BIBLE: ‘Teemesha elango . . . bua’shi wekale na binangu mu mafuku e kumpala.’—Nkindji 19:20.
Su muntu batopeka muana oobe pabitale muanda kampanda, ta mbua kumukuatshisha moo nya; nyi mbua kumukuasha bua’shi musango aufiki aukie padia kulumbuula.
Su bokuasha muana oobe buadia kukumiina elango, anue boso anupete bukuashi. Mungi nshe muana amba’shi: “Su opela kulanga bana nsaa yabakitshi bilema, abakutua binangu. Abekala na nkalakashi ibungi mu nshalelo aabo na, wekala nsaa yoso okimbi bia kuiyipudisha. Bino mbilombene kufuisha nkalakashi mu nshalelo a baledi mpa na a baana.”
We mulombene kukuasha muana oobe naminyi buadia kumona miabi y’apete nsaa y’abamupa elango dibuwa? Nsaa y’abapa muana oobe elango—biabikala ku kalasa sunga ingi mbalo, tokumanga kuamba’shi, tababadia kumulanga nya. Anka we kumuipusha’shi:
“Buakinyi abakupa elango?”
“Mbalo kinyi yodia kulongamisha?”
“Mususa aufiki okitshi kinyi su bofumankana na muanda wi bino?”
Lamiina’shi su abapa muana oobe elango lelo uno, t’adimukuasha penda bua yaaya nsaa nya adimukuasha mpa na nsaa y’akulu.
a Tala muisambo awamba’shi: “Aidez votre enfant à surmonter son chagrin,” mu Kitenta kia Mulami kia 1/7/2008 mu nfualanse.